Syntyneiden lapsien määrä jatkaa vähenemistään Suomessa: Yhä harvemmassa perheessä on tulevaisuudessa kaksi lasta

Pöyryn perheessä on kaksi lasta, mikä voi tulevaisuudessa olla harvinaisempaa kuin nyt.

syntyvyys
Kuvituskuva.
Jyrki Lyytikkä / Yle

– Nukkuu vielä, kertoo 3-vuotias Juuso Pöyry ja katsoo pikkuveljeään, puolivuotiasta Aatosta. Pian kuuluu pehmeää vauvan yninää, joka kertoo, että pian on aika herätä.

– Nyt heräs! ylpeä isoveli hihkaisee.

Juvalaisesta Pöyryn perheestä tuli nelihenkinen elokuussa 2017, kun kuopus syntyi. Viime vuosien tilastojen perusteella tutkijat päättelevät, että entistä harvemmassa perheessä on tulevaisuudessa kaksi lasta. Kaiken kaikkiaan viime vuonna syntyi poikkeuksellisen vähän vauvoja. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Aatos Pöyrylle syntyi 50 138 ikätoveria.

Isä, Pekka Pöyry, kertoo jännittäneensä toisen lapsensa syntymää, sillä hän tiesi odottaa, että arki muuttuu.

– Kyllähän siitä tietynlainen mielikuva on, vaikka pikkuisen hämärän puolella on. Onhan se tietynlainen rytminmuutos elämässä, kun syntyy toinen lapsi, mutta kyllä rennommin sen otti kuin ensimmäisen kohdalla, muistelee Pekka Pöyry. Hän oli mukana synnytyksessä.

Äiti, Sinikka Pöyry sanoo, että arki osoittautui helpommaksi kuin mitä hän etukäteen arveli. Esimerkiksi se jännitti etukäteen, herääkö isompikin, kun pienempi herää öisin syömään. Kuopus on kuitenkin tyynempi nukkuja kuin esikoinen.

– Tämä on ihan vauhdikasta. Jos molemmilla on yhtä aikaa joku tarve, niin arvotaan, kumman tarve on kiireellisempi. Että menetkö päästämään isompaa potalle vai imetätkö vielä hetken tätä pienempää. Vielä pienempi kainalossa kulkee tarvittaessa, pohtii Sinikka Pöyry.

Sinikka ja Pekka Pöyry kertovat vuorottelevansa arjen pyörittämisessä ja omissa menoissa niin paljon kuin mahdollista.

– Oon uskaltanut lähteä kotipihasta hevosella lenkille paljon aikaisemmin kuin ensimmäisen kohdalla, nauraa Sinikka Pöyry.

Vetovastuun jakaminen ja arjen tasapainottaminen ovat juuri niitä asioita, joissa onnistuminen herättää nuorissa aikuisissa pelkoa Väestöliiton Perhebarometrin mukaan. Myös taloustilanne ja epävarma työsuhde voivat hyllyttää lapsihaaveet.

Tulevaisuudessa kaksi lasta voi olla harvinaisuus

Väestöliitosta arvioidaan, että koko suomalainen lapsensaantimaisema on murroksessa.

– Lasten saamisen ei ajatella kuuluvan automaattisesti elämänkaareen. Ihmiset oikeasti miettivät, haluavatko he lapsia. Isompi osa kuin ennen päätyy siihen, että he eivät halua lapsia, toteaa Väestöliiton tutkija Venla Berg.

Asenteet vapaaehtoisesta lapsettomuudesta puhuvia kohtaan voivat olla jyrkkiä, mikä kävi ilmi Ylen tehdessä aiheesta juttuja. Yhdessä palautteessa naisten sanottiin jopa pettävän koko yhteiskunnan. Myös useat lapsettomuuden valinneet miehet kertoivat joutuneensa painostuksen kohteeksi.

He, jotka lapsia 2000-luvulla hankkivat, näyttävät ajoittavan vauvan tulon perheeseen kesäkuukausiin.

– Tällöin toinen vanhempi voi olla vauvan kanssa kotona pidempään ja perheellä on mukavaa aikaa yhdessä, sanoo Berg.

Berg kertoo, että aluksi ennakoitiin, että lapsia syntyisi vuonna 2017 jyrkästikin vähemmän kuin edellisvuonna, mutta loppujen lopuksi vauvoja syntyi 2675 vähemmän kuin vuonna 2016.

– Emme vielä tiedä, onko laskusuunta tasaantumassa vai onko tämä ohimenevä kuvio. Tämä seitsemän vuoden lasku peräkkäin on poikkeuksellisen pitkä ja jyrkkä. Me Väestöliitossa emme usko, että tämä lasku voi loputtomiin jatkua.

Eri asia on, ehtivätkö lapsen saamista jo lykänneet kiriä kiinni edellisten sukupolvien lapsilukua.

– Iso osa ei tule saamaan yli kahta lasta tulevaisuudessa. Koko tämän ikäryhmän lapsiluku tulee jäämään alhaisemmaksi kuin edellisten ikäluokkien, arvioi Berg.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler arvioi, että tulevaisuudessa voi Suomessa yleistyä kulttuuri, että lapsia halutaan perheeseen vain yksi. Vielä 1800-luvulla nainen synnytti elämänsä aikana noin 4 lasta, nyt äitiä kohden syntyy 1,5 lasta.

"Hyvin tyytyväisiä ollaan jo näihin kahteen lapseen"

Tilastot mietityttävät Pöyryjen perheessä.

– Ajaako Suomen politiikka osittain siihen. Varmaan moni haluaisi enemmän lapsia. Asumiskustannukset ja muut elämiskustannukset ovat niin korkeita, pohtii Pekka Pöyry.

– Jos jokaisen lapsen kanssa on sen kolme vuotta kotona, se on taloudellisesti kannattamatonta. Se on sääli, ettei sitä tueta enemmän. Asiaa voisi korjata kuntalisällä, sanoo Sinikka Pöyry.

Perhe-elämään ja lapsiin suhtautumisessa olisi myös parantamisen varaa, arvioivat Pöyryt.

– Lapsia tulisi arvostaa ja pitää heitä arvossa. Päiväkotien ja koulujen kunto on myös tärkeää, kukaan ei halua lastaan homekouluun. Se, että toivoo lapsia maailmaan, tarkoittaa yleensä myös sitä, että uskoo tulevaisuuteen, toteaa Sinikka Pöyry.

– Äitien kotona tekemää työtä pitäisi arvostaa enemmän, täällä kuitenkin ollaan vuorokauden ympäri lasten kanssa, muistuttaa Pekka Pöyry.

Kysymys siitä, onko perheen lapsiluku täynnä, saa Pöyryt miettimään hetken vastauksiaan.

– Sanotaan vaikka niin, että lapsia ei tehdä, niitä saadaan, muotoilee Pekka Pöyry.

– Hyvin tyytyväisiä ollaan jo näihin kahteen lapseen, oikein onnellisia ollaan heistä, vastaa Sinikka Pöyry.

Lue myös: Syntyneiden määrä historiallisen pieni: vauvoja syntyi viimeksi vähemmän vuona 1868 – katso tästä kuntasi tilanne