Pääkaupunkiseudun kunnat kiistävät lastentarhanopettajien palkoista sopimisen, vaikka vahvistivat sen Ylelle aiemmin – Vantaan henkilöstöjohtajalle työntekijäpula tuli yllätyksenä

Helsingin, Vantaan ja Espoon henkilöstöjohtajat eivät usko, että parempaa palkkaa kannattaisi käyttää lastentarhaopettajien houkuttelemiseksi avoimena oleviin tehtäviin.

varhaiskasvatus
Lapsia päiväkodin pihalla.
Roni Lehti / Lehtikuva

Yle uutisoi eilen, että pääkaupunkiseudun kunnilla on epävirallinen, suullinen sopimus siitä, että lastentarhaopettajien palkoilla ei kilpailla.

Asiasta kertoi Ylelle ensimmäisenä Espoon varhaiskasvatusjohtaja Virpi Mattila, joka sanoi, että pääkaupunkiseudun kunnilla on "herrasmiessopimus".

Mattila perusteli, että palkoista ei haluta kilpailla, koska siitä aiheutuisi kunnille ongelmia. Pätevät lastentarhanopettajat liikkuisivat työn perässä naapurikuntaan ja muut jäisivät ilman.

Vantaan Sole Askola-Vehviläinen vahvisti, että kunnilla on "yhteistyösopimus". Hän syytti pääkaupunkiseutua piinaavasta lastentarhanopettajapulasta sitä (siirryt toiseen palveluun), että alalle ei valmistu tarpeeksi työvoimaa.

Liisa Pohjolainen taas muotoili Ylelle, että kaikki kolme kuntaa "pyrkivät yhtenäiseen palkkakehitykseen".

Meillä ei ole sovittu palkkatasosta. Palkoissa on nytkin eroja.

Asta Enroos, Helsingin vs. henkilöstöjohtaja

Kaikki kolme haastateltavaa tarkastivat suorat sitaattinsa ennen jutun julkaisua.

Tänään kunnat kertoivat henkilöstöjohtajien suulla kiistävänsä (siirryt toiseen palveluun), että mitään keskinäistä sopimusta olisi olemassa.

– Meillä ei ole sovittu palkkatasosta. Palkoissa on nytkin eroja, sanoo Helsingin vt. henkilöstöjohtaja Asta Enroos.

Helsingin, Vantaan ja Espoon lastentarhanopettajien tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat noin 30 euron sisällä lähellä työ- ja virkaehtosopimuksen määrittelemää 2 304 euron vähimmäisrajaa.

Kunnat eivät tiedä, miksi varhaiskasvatusjohtajat puhuivat sopimuksista

Yle Uutiset kysyi henkilöstöjohtajilta, miksi haastatellut varhaiskasvatusjohtajat ja toimialajohtaja kuitenkin lausuivat, että tiettyyn palkkatasoon pyritään yhdessä.

Henkilöstöjohtajat vastasivat, etteivät tiedä.

Helsingin kaupungin vs. henkilöstökohtaja Asta Enroos sanoi, että kävi tilanteen Ylelle haastattelun antaneen Liisa Pohjolaisen kanssa läpi "vain lyhyesti".

Espoon Kimmo Sarekoski taas kertoi, että varhaiskasvatusjohtaja Virpi Mattila on ollut tehtävässä vasta niin vähän aikaa, että ei ehkä ollut perillä asiasta.

Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen uskoo, että Sole Askola-Vehviläinen on puhunut "yhteistyösopimuksen" kohdalla kymmenen vuotta vanhasta ajasta, jolloin kuntien palkkausjärjestelmät olivat erilaisia.

Askola-Vehviläisen lausuma oli kuitenkin kirjoitettu juttuun preesensissä, eikä hänen punakynänsä ollut käynyt lauseen kohdalla, kun hän lähetti korjausehdotuksensa ennen jutun julkaisua Yleen.

"Emme ole lähteneet palkka edellä edistämään rekrytointia"

Ylen Uutisen peruskysymys oli, miksi kunnat eivät kilpaile lastentarhaopettajista palkoilla tilanteessa, jossa päteviä työntekijöitä on ollut erittäin vaikea saada avoimena oleviin tehtäviin.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat ilmoittaneet, että avoinna on tällä hetkellä noin 600 lastentarhanopettajan tehtävää. (siirryt toiseen palveluun) Ne on suurimmaksi osaksi täytetty henkilöillä, joilla ei ole muodollista kelpoisuutta tehtävään.

Emme ole lähteneet siihen, että palkka edellä lähdettäisiin edistämään rekrytointia. Katsomme, että palkka ei ole paras keino.

Asta Enroos, Helsingin vs. henkilöstöjohtaja

Sijaisista on ollut niin paha pula, että joissain päiväkodeissa lasten turvallisuutta ei ole enää pystytty takaamaan liian vähäisen henkilökunnan vuoksi. (siirryt toiseen palveluun)

Myöskään varhaiskasvatus, josta säädettiin hiljattain uusi laki, ei lastentarhaopettajien omien kertomusten mukaan paikoin toteudu päiväkodeissa henkilöstöpulan takia.

Helsingin, Espoon ja Vantaan henkilöstöjohtajat vahvistavat, että palkkakilpailua ei vaikeassa työvoimatilanteessakaan kuntien välille haluta.

– Emme ole lähteneet siihen, että palkka edellä lähdettäisiin edistämään rekrytointia. Katsomme, että palkka ei ole paras keino. Palkitsemisen kokonaisuus on laajempi ja koostuu muistakin tekijöistä, sanoo Asta Enroos.

Helsinki kertoi tänään tarjoavansa kannustinpalkkiota uusille lastentarhanopettajille.

Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski taas sanoo, että palkan korottaminen kunnissa tarkoittaa helposti isoa lisämenoa. Hänen mukaansa työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa tehtyjen yleiskorotusten lisäksi kunnat voivat korjata palkkoja lähinnä niin sanotulla järjestelyerällä.

Järjestelyerä on työmarkkinaneuvottelujen palkankorotuserä, jonka kohdentamisesta tietylle alalle työnantajat saavat itse päättää. Kunnat saavat eriä käyttöönsä hyvin harvoin.

Sarekosken mukaan pääkaupunkiseudun kolme kuntaa ovat niin samankaltaisia, että niitä voidaan ajatella samana työnantajana.

– Henkilöstöosastolla on linja, että emme tee sellaisia irtiottoja, että palkoilla ruvetaan kilpailemaan.

Vantaa päätti antaa sosiaalityöntekijöille rekrytointilisää

Kuntien ei lain mukaan tarvitse tarjota suurempaa palkkaa, kuin työ- ja virkaehtosopimuksessa lukee. Ne kuitenkin voisivat tehdä niin. Tehtäväkohtainen palkka määritellään kunkin kunnan omassa palkkausjärjestelmässä.

Esimerkiksi lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä on houkuteltu joihinkin kuntiin palkkojen avulla. (siirryt toiseen palveluun)

Lisäksi kunnat voisivat käyttää rekrytointilisää, joka on tarkoitettu nimenomaan työvoimapula-aloille.

Sarekosken mielestä rekrytointilisää voidaan käyttää vain rajallisesti.

En ollut edes kaupungin henkilöstöjohtajana tietoinen siitä, että meillä on niin paha pula lastentarhaopettajista.

Kirsi-Marja Lievonen, Vantaan henkilöstöjohtaja

– Käytettävissä oleva rahamäärä palkkoihin on rajallinen. Lastentarhaopettajat ovat Espoossa toiseksi suurin henkilöstöryhmä, ja pienetkin liikahdukset ovat isoja.

Vantaa kuitenkin kertoo juuri päättäneensä käyttää rekrytointilisää sosiaalityöntekijöiden houkuttelemiseen.

Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievosen mukaan asiaa mietittiin pitkään.

– Tilanne sosiaalityöntekijöiden kohdalla on jatkunut 30 vuotta, ja olemme tulleet siihen tulokseen, että valtio ei meitä auta, hän perustelee.

Kysymykseen, miksi lastentarhaopettajat eivät voisi olla sellainen ryhmä, jota houkutellaan palkanlisällä, hän vastaa:

– En ollut edes kaupungin henkilöstöjohtajana tietoinen siitä, että meillä on niin paha pula lastentarhaopettajista.

Lievonen ei usko, että palkkakilpailulla saataisiin alalle uusia ihmisiä, vaikka palkan on selvitysten mukaan todettu olevan tärkeä vetovoimatekijä (siirryt toiseen palveluun). Hänen mielestään valtion pitäisi auttaa lisäämällä lastentarhaopettajien koulutuspaikkoja yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Opetusministeriö ilmoitti paikkojen lisäämisestä hiljattain. (siirryt toiseen palveluun)

– Valtaosa koulutuspaikoista meni muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Tässä se ongelma on, että hallitus laittaa aloituspaikat muualle Suomeen, Lievonen uskoo.