Maakuntavaalien kummajainen on vähäväkinen Keski-Pohjanmaa: valtaosa maakunnan asukkaista asuu yhdessä kaupungissa

Kuuluuko muun maakunnan ääni maakuntavaltuustossa, kun lähes 70 prosenttia keskipohjalaisista on kokkolalaisia? Vaikeaa se voi olla, arvioi aluetieteen emeritusprofessori.

aluehallinto
Kuvassa katunäkymä Kokkolasta. Keskellä on puita, kerrostaloja molemmin puolin, kadun päässä loistaa usvainen aurinko.
Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Suomen ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus pitää lokakuussa. Niissä valitaan kuhunkin maakuntaan oma valtuusto. Valtuusto määrittelee itse kokonsa, mutta tekeillä olevassa laissa on tarkoitus säätää minimikooksi 59 valtuutettua.

Keski-Pohjanmaa on mahdollisten vaalien erityistapaus, arvioi aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta. Manner-Suomen pienimmän maakunnan vajaasta 70 000 asukkaasta lähes 50 000 asuu Kokkolassa. Kuvio on mielenkiintoinen ja keskuskaupungin dominanssi vahva:

– Tavanomainen vaalitapa voi johtaa siihen, että alueellinen jakauma valtuutetuissa on liiankin keskittynyt eivätkä pienet kunnat välttämättä saa tarvitsemaansa edustusta valtuustoon, pohtii Katajamäki.

Hän toivoisi, ettei yksittäinen kunta olisi maakuntahallinnossa liian määräävä suhteessa maakuntaan, mutta nyt valittu vaalitapa ei auta tämän ohjaamisessa.

Aluetieteen professori Hannu Katajamäki kehuu Vaasan yliopisto-campuksen paikan henkeä.
Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki.Anna Wikman/Yle

Katajamäen mielestä Keski-Pohjanmaan tapauksessa olisi voitu soveltaa esimerkiksi vaalipiiriajattelua: tehty sisäisiä vaalipiirejä myös Kokkolan sisään ja valittu niiden kautta edustajia suhteessa asukaslukuun.

Katajamäki uskookin monen seuraavan kiinnostuksella, miten Kokkola ja muu Keski-Pohjanmaa rakentavat yhteistyönsä ja roolituksensa. Hänen mukaansa nyt pitää katsoa, mihin ensimmäiset vaalit johtavat ja miettiä jatkoa sen valossa.

Myös esimerkiksi Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on vahvat keskuskaupungit, Vaasa ja Seinäjoki. Maakunnat ovat silti niin paljon suurempia (molempien väkiluku lähellä 200 000:ta), ettei asetelma ole yhtä hankala kuin Keski-Pohjanmaalla.

– Niissä voi odottaa, että valtuutettuja tulee muualtakin kuin keskuskaupungista ja sen liepeiltä, sanoo Katajamäki.

Keskuskaupungin ulkopuolelta vaikea päästä läpi

Maakuntavaaleissa on aluetieteen emeritusprofessorin arvion mukaan luvassa myös puoluedominanssia: keskusta on Keski-Pohjanmaalla valtapuolue eikä muiden puolueiden ehdokkaiden ole helppo nousta valtuustoon Kokkolan ulkopuolelta.

– Kun tiedetään Keski-Pohjanmaan poliittiset voimasuhteet pienillä paikkakunnilla, niin on aika vaikeaa muuna kuin keskustalaisena päästä läpi – jollei sitten löydy jotain valtavan valovoimaista tähteä.

Opasteita Perhon kirkonkylällä.
Kalle Niskala / Yle

Voimien keskittäminen yhdelle ehdokkaalle yli kuntarajojen on Katajamäen mukaan varmasti yksi vaaleissa käyttöön otettava taktiikka. Se vaatii tunnetun ehdokkaan, jolla on näyttöjä ja kampanjassa asiat kohdallaan.

Tunnetuista ehdokkaista esiin nousevat helposti kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut. Katajamäki ei ole järin innostunut monella jakkaralla istumisesta.

– Maakunnat etsivät oman identiteettinsä ja toimivaltansa, ja siihen tarvitaan intohimoisia maakuntapoliitikkoja. Jos on joka paikassa, siinä on liikaa yhdelle.

Hän toivoo, että nyt nostettaisiin esiin uusia, vaikka nuoria, lupaavia nousevia kykyjä.

Listavaalissa huomio voisi kiinnittyä asioihin

Katajamäki kannattaa myös listavaaleja: puolueet laittaisivat ehdokkaat järjestykseen ja ihmiset äänestäisivät listoja yksilöiden sijasta.

– Silloin tulisi uudenlaista särmää, kun jouduttaisiin miettimään listojen edustamia ajatuksia eikä yksittäisiä ihmisiä.

Rivi neulottuja maakuntalapasia
Keskipohjalaisia maakuntalapasia.Kati Latva-Teikari / Yle

Vaikka lokakuun mahdollisissa vaaleissa listavaalia ei nähdä, Katajamäki toivoo keskustelun aiheesta jatkuvan. Listavaali voisi tuoda vaaleihin uutta kiinnostavuutta.

– Nyt kiinnostus näyttää olevan laimeaa. Asiat eivät nouse esiiin, vaan enemmän spekuloidaan sillä, ketkä tunnetut ihmiset lähtevät ehdolle, sanoo Katajamäki.

Katajamäestä uusi hallinto on hyvästä

Koko uudistus on aiheuttanut poliittista vääntöä alusta asti, ja aallot ovat nousseet taas viime viikkoina, kun hallituspuolue kokoomuksessa on ilmennyt säröjä asiassa. Pääministeri taas on väläyttänyt, että uudistusten kaatuminen johtaisi myös hallituksen kaatumiseen.

Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta pitää paikallis- ja keskushallinnon väliin asettuvaa demokraattista tasoa hyvänä asiana ja enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.

– Omaehtoinen aluekehittäminen voi tulla paremmin mahdolliseksi, kun on demokraattisesti valitut päättäjät siitä päättämässä.