Kerrostaloasunnoista lähti vuosikymmenessä liki 20 neliötä – nyt suunta on kääntymässä

Nousukausi saattaa kääntää kerrostalohuoneistojen koon jälleen kasvuun.

asuminen
Avokeittiö ja ruokailutila.
Oleskelutilaan aukeavat avokeittiöt ovat uudiskohteiden vakioratkaisuja.Petri Aaltonen / Yle

Yksi–kaksi huonetta, vajaat 40 neliötä. Yhdelle seinälle on vedetty avokeittiö, josta voi mukavasti jutustella olohuoneen sohvan ääreen.

Tällainen on kaikkein tyypillisin uusi kerrostalohuoneisto – sijoittajalle mieluisaa mallia.

Uusien kerrostalohuoneistojen keskineliökoko on laskenut Suomessa kymmenessä vuodessa roimasti. Vuonna 2007 uudessa kerrostaloasunnossa oli vielä keskimäärin 62 neliötä, kun viime vuonna niitä oli 45.

Kerrostaloasuntojen keskineliökoko grafiikassa.
Kerrostaloasuntojen keskineliökoko on kymmenessä vuodessa laskenut roimasti.Petri Aaltonen / Yle

Mittakaavan muutosta selittää paitsi asuntokuntien pieneneminen myös kysynnän sijoittajavetoisuus – kasvukeskuksissa sijoittajat ovat ostaneet moni paikoin jopa lähes kokonaisia kerrostaloja. Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen luonnehtii asuntojen keskikoon laskua jopa dramaattiseksi.

– Kysynnän taustalla on paitsi yhden hengen kotitalouksien määrän kasvu myös kaupungistumisen kiihdyttämä sijoittajakysyntä. Kysytyt asunnot ovat tyypillisesti pieniä, yksiöitä ja kaksioita.

Pienten asuntojen suunnittelu on vaikeimmasta päästä, sanoo viime vuonna 3000 uutta kerrostalokotia suunnitelleen jyväskyläläisen Arkkitehtipalvelun toimitusjohtaja Tommi Luukkonen.

Olen pitänyt mittarina sitä, että kuvittelen asuvani siinä asunnossa, mitä suunnitellaan.

Tommi Luukkonen, Arkkitehtipalvelu Oy

Esimerkiksi ehjää seinäpintaa voi jossain tapauksessa jäädä niin vähän, että asunnon kalustaminen on vaikeaa, eikä seinille kiinnittäminen ole mahdollista. Vähissä seinissä saattaa lisäksi kulkea kaapeleita ja putkistoja, joiden takia niihin poraaminen on kielletty, Luukkonen listaa.

Myös rakentamismääräykset sanelevat paljon – vaikkapa esteetön kylpyhuone nappaa merkittävästi neliöitä. Säilytystilaakin on tyypillisesti vähän ja makuuhuoneeseen saa sovitella sängyn paikkaa. Siksi hyvä suunnittelu korostuu, Luukkonen sanoo.

– Pienten asuntojen suunnittelu on hyvin haastavaa. Pieneen tilaan pitäisi saada mahtumaan kaikki asumisen tarpeelliset ja välttämättömät toiminnot. Itse olen pitänyt mittarina sitä, että kuvittelen asuvani asunnossa, mitä suunnitellaan, hän luonnehtii.

Luukkosen yritys vastasi viime vuonna liki joka kymmenennestä valmistuneesta uudesta kerrostaloasunnosta Suomessa.

Vessa.
Esteetön wc nappaa neliöitä pienestä asunnosta.Petri Aaltonen / Yle

Rakennusteollisuus ennustaa, että vauhdissa oleva nousukausi kääntää kerrostalokotien neliökoot hienoiseen kasvuun. Ainakin, jos yhä useampi ostaa asuntoa omaan tarpeeseen.

– Tänä vuonna todennäköisesti näemme hivenen nousua johtuen talouden hyvästä vauhdista. Jos ostetaan asuntoa omaan käyttöön, ei olla niin tarkkoja neliöiden suhteen, pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Viime vuonna aloitettiin Tilastokeskuksen mukaan noin 46 000 uuden asunnon rakentaminen. Tälle vuodelle Rakennusteollisuus ennustaa noin 40 000 asunnon aloitusta.

Makuuhuone.
Etenkin pienissä kaksioissa ja kolmioissa makuuhuoneet ovat usein pienehköjä.Petri Aaltonen / Yle

Nyt jo tiedossa on, että sijoittajia kiinnostavien pienten asuntojen tarjonta kasvaa juhannukseen 2019 saakka.

– Ne ovat niitä pieniä vuokrakäyttöön tulevia asuntoja. Jos hiljentymää sijoittajakysynnässä tulee, se tulee sitä kautta, että nämä valmistuvat asunnot eivät lähde menemään tavoitellulla vuokratasolla, Pakarinen sanoo.

Omaa osaansa näyttelee myös korkotason tuleva kehitys.

Asuntojen kokoa voi pitää pienenä myös uudistuotannon hintavuus, kaupungistumisen jatkuminen ja yhä useampaa mietityttävä ekologisuus. Moni miettii tarkkaan, millaisissa neliöissä voisi tulla toimeen, luonnehtii Pakarinen.

– Aina ennen on käynyt niin, että ihmiset hakevat lisää asumisneliöitä, kun talous lähtee kasvuun. Se, käykö nyt niin, nähdään tämän vuoden aikana.

Paljon näkyvyyttä saaneita miniasuntoja pääekonomisti pitää vielä pienenä ilmiönä.

Yhteisöllisyys ja muunneltavuus isoja trendejä

Jyväskyläläisen Arkkitehtipalvelun suunnittelupöydillä hieman isommat huoneistokoot jo näkyvät. Asiakkaita houkutellaan myös virtuaalitodellisuudella, jonka avulla vasta suunnitteluasteella olevasta asunnosta saa käsityksen jo varhaisessa vaiheessa – VR-lasit kasvoilla neliöt ja pinnat tulevat havainnekuvia lähemmäksi.

Asunnon virtuaalimalli television ruudulla.
Virtuaalitodellisuus näyttää asunnon pinnat tavallisia havainnekuvia realistisemmin. Pukemalla VR-lasit asuntoon pääsee sisään kulkemaan.Petri Aaltonen / Yle

Ruudulla vilahtelee Luukkosen toimiston Jyväskylän keskustaan suunnittelema, hulppea ja peräti 154-neliöinen ylimmän kerroksen asuinhuoneisto.

– Uskon, että neliöt lähtevät kasvamaan ylöspäin ja taloja aletaan profiloimaan taas eri tavalla, eli että kohteeseen tulee omistus- ja perheasuntojakin, ei pelkkiä pieniä asuntoja. Ihan pienintä on suunnittelussa vähemmän.

Toimitusjohtaja Tommi Luukkonen Arkkitehtipalvelu Oy.
Toimitusjohtaja Tommi Luukkonen toivoo asuinhuoneistojen koon kasvavan.Petri Aaltonen / Yle

Suunnittelijalle jo kymmenen neliön kasvu keskineliökoossa olisi mieleen.

– Se olisi jo hyvä. Toive on, että palattaisiin lähemmäs sitä aiempaa. Mutta neliöitä ei pidä tuijottaa liikaa, sillä voi olla, että asunto sinällään on pieni, mutta sen lisäksi talossa on muita arvoa tuovia asioita.

Luukkonen mainitsee esimerkkinä vaikkapa viihtyisät kattopihat ja paljon puhutun yhteisöllisyyden mahdollistavat asukkaiden yhteiset tilat. Myös tilojen muuntelu on suunnittelijan silmissä jatkossa yhä tärkeämpää.

– Isoja trendejä ovat muuntojoustavuus, se, miten tiloja voidaan muunnella eri käyttöön ja yhteisöllisyys. Yhä tärkeämmäksi käy myös se, mitä on asunnon ulkopuolella ja millaisia kohtaamispaikkoja on naapureiden kanssa.