"En tiennyt, että saisin jotain maksua sävellyksistäni" – Teosto on huolehtinut musiikintekijöistä 90 vuoden ajan

Musiikin jakelu ja käyttö ovat muuttuneet rajusti 90 vuoden aikana. Teoston alkuaikoina elävän musiikin esittämistä seurattiin lukemalla lehti-ilmoituksia.

Teosto
Esityspaikkojen valvontaa.
Esityspaikkojen valvontaa 50-luvulla.Teoston arkisto

Jazz oli rantautunut Suomeen ja ravintoloissa svengasi kieltolaista huolimatta. 1920-luvun lopulla Suomenlahden rannalle kantautui myös huhuja tekijänoikeuksien valvonnasta. Euroopassa musiikin tekijöille maksettiin korvauksia esitetystä musiikista. Tekijänoikeuslaki oli juuri syntynyt, joten vuonna 1928 Suomeenkin päätettiin perustaa Teosto.

Ensimmäisenä vuonna jäseniä liittyi 60. Mukana oli tuttuja nimiä, kuten Robert Kajanus, Uuno Klami ja Heikki Klemetti. Tieto uudesta yhdistyksestä tavoitti säveltäjät ja musiikintekijät kuitenkin hitaasti. Moni ei tiennyt mitään oikeuksistaan korvauksiin. Esimerkiksi monipuolinen säveltäjä Usko Kemppi kertoi Teostoon tutustumisestaan näin:

”En minä tiennyt Teostosta mitään, kun 1929 tulin Helsinkiin. Se oli hauska juttu se minun maksujuttuni. Oltiin istuttu Rafun (säveltäjä Rafael Ramstedt) kanssa Brondalla eikä meillä ollut penniäkään. No, Rafu sanoi, kuule minä tiedän mistä me saadaan rahaa, tules mun kanssani. Teostoon mentiin. Johtaja Ikonen lähti pankkiin hakemaan meille rahaa ja me sillä aikaa katseltiin kuitteja."

Alusta asti korvauksen piiriin kuului konserteissa, radiossa, ravintoloissa, elokuvateattereissa ja huvitilaisuuksissa soitettu musiikki. Teosto lähetti edustajiaan ravintoloihin ottamaan selvää soitettiinko niissä musiikkia. Valvojien "virvokekulut" luvattiin korvata.

Tilitysosasto
Tilitysosaston tiedot olivat kortistoissa. Kuva vuodelta 1977.Teoston arkisto

Valvonta aiheutti aika ajoin myös purnausta. Teosto sai palautetta eräältä nuorisoseuralta:

”Nuorisoseura on perustettu vasta vuosi sitten, eikä sen musikaalinen taso vielä ole ehtinyt sävelteos-asteelle. Ensinnäkään ei kukaan seuran jäsenistä osaa soittaa minkäänlaista soittokonetta. Iltamassa on laulettu yhteislauluna Hämäläisten laulu, eräs maanjussi on soittanut tiksahalla Kas Suomen lahdella hyrskyt. Tanssimusiikista huolehti eräs kylän haitarinsoittaja, jolle nuotit ovat kuin pääskysiä sähkölangoilla eikä tiedä, mikä minkin kappaleen on säveltänyt. Yleisölläkin on usein tietämistä, mitä milloinkin tulee, valssia vai jenkkaa. Näin ollen emme ole erikoisen halukkaita lähettelemään niukoista alkuvaroistamme saturaisia teille, mutta heti, jahka kykenemme esittämään ”sävelteoksia” olemme visusti valmiit ottamaan osaa Malmstenin ja Sibeliuksen leipähuoliin”.

Ensimmäinen naisjäsen oli Helvi Leiviskä

Yhteistyö ulkomaisten tekijänoikeuskorvausjärjestöjen kanssa aloitettiin nopeasti. Jo vuonna 1928 solmittiin vastavuoroisuussopimus Saksan säveltäjäliiton kanssa ja seuraavana vuonna neuvottelut alkoivat amerikkalaisen järjestön kanssa.

1930-luvulla iskelmä löi läpi. Georg Malmstén oli "iskusävelmä" sanan isä ja aikakautensa suosituimpia säveltäjiä ja esiintyjiä. Teoston jäseniksi viihdesäveltäjiä otettiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1947.

”Eräänä päivänä soitti joku maisteri Ikonen ja sanoi, että teille on täällä rahaa. Minä menin käymään ja Ikonen kysyi, miksette aikaisemmin ole tullut käymään. Minä sanoin, etten tämmöisestä ole tiennyt enkä sitäkään, että saisin jotakin maksua siitä, että olen säveltänyt. Teillä on täällä peräti 16 000 markkaa, sanoi Ikonen. Se oli hirveän paljon rahaa.”

Juice Leskinen
Juice Leskinen ilmoittautuu Teoston vuosikokoukseen.Teoston arkisto

Alkuaikoina Teoston jäsenistö oli miesvaltaista. Ensimmäinen naisjäsen liittyi järjestöön vasta vuonna 1938. Säveltäjä Helvi Leiviskä oli pitkään outo ilmestys miehisessä musiikkimaailmassa.

Yhteistyö muiden maiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa ylitti jopa musiikilliset rajat. Sotavuosina ruotsalainen tekijäoikeusjärjestö STIM pelasti suomalaissäveltäjien lapsia sotalapsiksi Ruotsiin.

Nykyään haasteet ovat kansainvälisiä

Yleisradio on ollut tärkeä kumppani Teostolle. Radiosoitosta maksettiin tekijöille heti Teoston perustamisesta lähtien. Vuonna 1958 alkoi television aikakausi ja saman tien tehtiin sopimus myös televisiossa esitetyn musiikin korvaamisesta.

Nykyään yhteistyö musiikkia soittavien tahojen kanssa ei ole yhtä simppeliä, koska neuvotteluja on käytävä monikansallisten ja jättimäisten yhtiöiden kanssa.

Muutama kuukausi sitten YouTube pimensi osan suomalaista musiikkia sisältävistä videoista palvelussaan. Syynä tähän olivat Teoston ja Googlen pitkittyneet sopimusneuvottelut. Asiat saatiin kuitenkin sovittua helmikuussa ja uusittu sopimus varmistaa, että suomalaiset muusikot saavat korvauksen YouTubessa soitetusta musiikista.

Uudet tekniset keksinnöt ja liiketoimintamallit haastavat 90-vuotiasta järjestöä kiihtyvällä tahdilla.

Teosto perustettiin 7.3. 90 vuotta sitten.

Lähde ja lainaukset Teoston historiakronikka.

Lue myös:

Spotify raotti salaisuuden verhoa: käyttäjämaksut valuvat suosituimpien poppareiden taskuun – pelkkää klassista musiikkia kuunteleva tukee tietämättään Cheekiä ja Sannia