Uusi sääntö vaatii, että kala pitää tappaa heti avannosta nostamisen jälkeen – pilkkijät suuttuivat ja moni jättää SM-kisat väliin

Osa pilkkijöistä pitää sääntöä liian hankalana, koska kalojen käsittely pakkassäässä on hankalaa.

kalastus
Rauno Veteläinen pilkkii Kuusamojärvellä.
Pilkkijät hämmästelevät uutta pilkkisääntöä.

KuusamoRauno Veteläinen puhaltelee sormiinsa Kuusamojärven Tolpanniemen rantajäällä. Aurinko paistaa täydeltä terältään, mutta pakkasta on reilut 20 astetta.

Pilkillä nousseiden pienten ahventen käsittely paljain käsin kylmässä saa Veteläisen pohtimaan tuoretta pilkkisääntöä. Pilkkikisoissa jäälle nostettavat kalat on välittömästi tapettava. Niitä ei saa jättää lumelle kuolemaan.

– Ihmisillä on rajoitteita käsitellessään kaloja kylmässä säässä. Osalla kilpailijoista on vioittuneet sormet, joten he eivät voi käsitellä kaloja nopeasti. Pilkkijöillä on myös sairauksia, joiden vuoksi he eivät kestä kalan piikkejä esimerkiksi tulehdusvaaran vuoksi, Veteläinen sanoo.

– Tiedän, että tämä on vaikea asia kalastajille. Jos kala on siiman päässä, pitää se pystyä tappamaan, vastaa Veteläiselle Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen.

Meteliä pitävät eniten kalastuskilpailuihin osallistuvat.

Markku Marttinen

Rauno Veteläinen kertoo usean pilkkijän peruneen osallistumisensa Kuusamossa huhtikuussa järjestettäviin SM-pilkkeihin vedoten uuteen kalojen tapposääntöön.

Uutta sääntöä kalastajat ovat arvostelleet myös sen vuoksi, että ahven, jonka niskat on väännetty nurin, voi sätkiä vielä tunninkin tappamisen jälkeen. Jos kala sätkii kisan punnituksessa, voidaan kalastaja hylätä tapposääntöön vedoten.

Eettisyys päätöksen takana

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen perustelee järjestönsä hallituksen tekemää päätöstä vastuullisuudella ja eettisyydellä. Järjestö laati uuden toimintastrategian vuosi sitten.

Kala on tapettava, kun se nostetaan pilkkikisoissa avannosta.
Kala on tapettava avannosta nostettaessa esimerkiksi taittamalla sen niska.Ensio Karjalainen / Yle

Päätöksen uudesta pilkkisäännöstä hallitus löi lukkoon kuluvan vuoden alussa. Keskusjärjestön pilkkijaoston mukaan sääntömuutosta ei olisi tarvittu, mutta hallitus päätti toisin. Markku Marttisen mukaan säännön ei ole tarkoitus jarruttaa kalastuksen harrastamista millään muotoa.

– Päätöksen mukaan lupaamme toimia vastuullisesti ja eettisesti kalastaen, Marttinen sanoo.

Markku Marttinen muistuttaa, että kalastusta harrastaviin kuuluvat muutkin, kuin kalakisoissa kilpailevat.

– Järjestönä edustamme kaikkia vapaa-ajan kalastajia. Näyttäisi siltä, että meteliä pitävät eniten kalastuskilpailuihin osallistuvat. He eivät edusta koko jäsenistöä, vaikka ovat toki hyvin tärkeä osa harrastajia, Marttinen sanoo.

Lain sisältö vaatii eettisyyttä

Marttinen muistuttaa myös, että esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa pilkkikisoissa on ollut kalojen tapposääntö voimassa jo vuosikaudet. Sääntö koskee yhtälailla pohjoismaisia mestaruuskisoja, joihin myös suomalaiset osallistuvat säännöllisesti.

– Lisäksi Suomessa valmisteilla on uusi eläinsuojelulaki (siirryt toiseen palveluun), jonka sisältö on meidän järjestömme päätöksen suuntainen eli kaloillekaan ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Tämä ei ole uutta, sillä valmisteilla oleva laki on voimassa olevan eläinsuojelulain mukainen, Marttinen sanoo.

Markku Marttinen uskoo, että tapposääntö tulisi Suomessa voimaan ennemmin tai myöhemmin riippumatta taustajärjestönsä tekemästä päätöksestä.

Marttisen linjoilla on pitkään pilkkijäillä kulkenut, maajoukkeessakin pilkkinyt Etelä-Savon vapaa-ajan kalastajapiirin kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Tapani Kurki.

– Meiltä loppuvat kalastuskilpailut kokonaan, jos tätä sääntöä ei oteta käyttöön, Kurki uskoo.

Markku Marttinen muistuttaa, että kalastussääntöjä laadittaessa päätöksiin vaikuttaa vahvasti sukupolvien välinen ero.

– Nuoret ihmiset haluavat toimia entistä enemmän eettisesti kalastustavoistakin päätettäessä.

Kisoihin mukaan pitkin hampain

Taivalkoskelaisen kalastusseura Kala-Taival ry:n puheenjohtaja Timo Siilanen aikoo kairata reikiä Kuusamon SM-pilkkikisoissa, tosin pitkin hampain.

– Minulle kalan tappaminen avannolle ei ole kynnyskysymys, mutta ymmärrän hyvin monen pilkkijän närkästyksen. Moni äänestää jaloillaan valitettavasti näissä kisoissa. Protesti suuntautuu kattojärjestöä eli Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöä kohtaan, Siilanen sanoo.

Pilkkiminen, ahvenia.
Muun muassa Norjassa ja Ruotsissa kalat pitää tappaa kilpailutilanteessa. Sääntö on ollut voimassa naapurimaissa vuosikausia.Tuomas Hirvonen / Yle

Siilanen viittaa kattojärjestön päätöksentekotapaan, joka ei ollut hänen mielestään reilu.

– Päätöksenteossa on jyrätty kenttäväen mielipide, Siilanen toteaa.

Kisoissa tehtiin kysely tappamisesta

Viime vuoden SM-pilkkikisoihin osallistuneilta kysyttiin kisojen yhteydessä mielipidettä kalojen tappamisesta. Vastauksen jätti 800 kalastajaa noin 2 000:sta. Yleiseen sarjaan osallistuneista reilusta 200 vastaajasta yli 70 prosenttia vastusti sääntömuutosta, vanhemmissa ikäluokissa prosentuaalisesti vieläkin suurempi osa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen sanoo, että kysely olisi pitänyt tehdä tarkemmin.

– Kysymys huomattavasta sääntömuutoksesta. Pilkkikisoissa tehdyssä kyselyssä kysyttiin vain kalan tappamisesta, Marttinen toteaa.

Kala-Taipaleen Timo Siilanen arvelee järjestön päätöksen karkottavan kalastusseuroja kattojärjestön jäsenyydestä.

– Moni seura jättää kattojärjestön tämän päätöksen vuoksi. Meidän seuramme maksaa vuosittain kattojärjestölle pari tonnia jäsenmaksua. Jos jäsenseuroja ei kuunnella, en näe mitään järkeä maksaa jäsenmaksua kattojärjestölle. Luulen, että seuramme jäsenistö keskustelee tästä asiasta vielä vilkkaasti.

Pilkkimistä Kuusamojärven jäällä.
Kuusamossa järjestetään SM-pilkkikisat 7. huhtikuuta.Ensio Karjalainen / Yle

Kuusamon Uistinseuran puheenjohtaja Rauno Veteläinen ei hyväksy eläinten rääkkäystä missään muodossa.

– Tässä kohtaa en kuitenkaan hyväksy tehtyä sääntömuutosta, kattojärjestön hallituksessa itsekin istuva Veteläinen toteaa. Veteläinen ei ollut itse järjestön hallituksen kokouksessa tekemässä päätöstä pilkkisääntöön.

Nuoret mukaan kisatapahtumiin

Markku Marttinen sanoo, että keskustelu kalojen mahdollisesta kärsimisestä (siirryt toiseen palveluun) (Tiede-lehti) onkimisen yhteydessä johtaa kysymykseen, onko kalastaminen laillista ollenkaan.

– Kilpailutilanteessa on tarpeetonta aiheuttaa kipua kalalle. Kalastukseen liittyviä käytäntöjä on kehitettävä sekä saaliin talteenotossa että sen vapauttamisessa.

Marttinen muistuttaa, että harrastajille kalan tappaminen myös kilpailutilanteessa on mahdollista. Hänen mukaansa osallistujamäärät kalakilpailuissa ovat laskeneet, minkä vuoksi on tärkeää saada kilpailut nykyistä houkuttelevimmiksi erityisesti nuorille.

Kalojen kiputuntemuksia tutkitaan

Kalojen käyttäytymistä pitkään tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Anssi Vainikan mukaan raaka tieteellinen totuus on, että emme tiedä tunteeko kala kärsimystä esimerkiksi kalastajan koukkuun jouduttuaan.

Kalat eivät ole samalla tavalla tietoisia kuin nisäkkäät, Vainikka kertoo. Hänen mukaansa tutkimukset ovat kiistattomasti osoittaneet, että kaloilla ei ole aivokuorta eli neokorteksia. Nisäkkäillä, kuten ihmisellä se vastaa tietoisen kärsimyksen tuottamisesta.

Sitä tutkitaan, voivatko kalat jonkin muun aivoalueen avulla luoda alkeellisen tietoisuuden, joka vaikuttaisi kipukokemuksen syntymiseen.

– Kalan aivojen pallium-osassa on todettu olevan hermoyhteyksiä, jotka voisivat tuottaa minimaalisen, juuri kuhunkin hetkeen sidotun tietoisuuden.

Mitä se käytännössä tarkoittaa kärsimyksen tuntemuksen kannalta, ja kuinka paljon eri lajit eroavat tässä, ei ole vielä ratkaistu.