Ministerit tyytyivät hoputtamaan toisiaan Itämeri-kokouksessa

Itämeren rantavaltiot ovat sitoutuneet toimenpiteisiin, joilla meren tila saataisiin paranemaan vuoteen 2021 mennessä.

Itämeri
Väylä Rügenin saaren edustalla.
Jens Köhler/ AOP

BrysselItämeren pahoinvointi jatkuu, ja rantavaltiot ovat jäljessä meren tilan parannustoimien toteuttamisessa. Itämeren suojelukomission Helcomin ministerikokous ei kuitenkaan tuonut konkreettista näkemystä siitä, miten Itämeren tilaa parantaviin toimiin saataisiin vauhtia.

– Tämä ei ollut lupaustenantokokous, vaan yhteisen sitoutumisen kokous. Peräänkuulutin poliittisen tahdon virittämistä, sanoi Suomea edustanut ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Itämeren yhdeksän rantavaltiota ovat sitoutuneet toimenpiteisiin, joilla meren tila saataisiin paranemaan vuoteen 2021 mennessä. Ympäristöjärjestö WWF:n selvityksen mukaan valtiot ovat pahasti aikataulusta myöhässä: Alle puolet vuonna 2007 sovituista toimenpiteistä on toteutettu, ja Itämeren tilan heikkeneminen jatkuu monin paikoin.

Brysselissä kokoontuneet ministerit antoivat julistuksen, joka muistuttaa aiemmin sovituista tavoitteista ja rohkaisee panemaan niitä toimeen.

– Suurimmalla osalla toimista määräaika on mennyt umpeen jo aikoja sitten. Tällainen tausta vaatisi vähän voimakkaamman julistuksen, sanoo Janica Borg WWF:n EU-toimistosta.

Tiilikainen myöntää, että tekemistä riittää esimerkiksi maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä. Suomessa on kokeiltu ravinteiden huuhtoutumisen hillitsemistä levittämällä kipsiä pelloille. Hän ei kuitenkaan lähde ennakoimaan uusia vaatimuksia maanviljelijöille.

WWF:n Borgin mukaan perimmäinen ongelma liittyy Itämeren ympärysvaltioiden haluttomuuteen satsata suojelutoimiin.

– Itämeren hyvä tila on sivuasia. Siitä tykätään puhua, mutta kun tehdään budjetteja, siihen ei varata rahaa, Borg sanoo.

Rahaa tarvittaisiin hänen mukaansa esimerkiksi jätevesien vastaanottovalmiuksien parantamiseen Itämeren satamissa. Alusten harmaat vedet eli esimerkiksi peseytymiseen tai tiskaamiseen käytetty vesi pitäisi saada nykyistä paremmin talteen.

Kokous tarttui kuitenkin ajankohtaiseen muovikeskusteluun. Ministerit päättivät kehitellä toimia, joilla mikromuovien kulkeutumista mereen voitaisiin hillitä. Myös isompaan muoviroskaan kiinnitetään huomiota.

– Itämeressä ei onneksi ole vielä kovin paljon muovitörkyä. Pitää pitää huolta, että tilanne ei tältä osin pääse pahenemaan, Tiilikainen sanoi. Suomi toimii Helcomin puheenjohtajamaana ensi vuodesta alkaen. Silloin on tarkoitus laatia uudet suojelusuunnitelmat pidemmälle aikavälille.