Sotkun munkki maistuu, vaikka varuskunnat vähenivät – jo yli puolet sotilaskodeista toimii ilman omaa varuskuntaa

Munkkibussi ajaa paikan päälle sotaharjoituksiin ja valatilaisuuksiin. Sotilaskotiliitto täyttää 100 vuotta.

sotilaskodit
Lautasella munkki, josta on haukattu pala
Hillolla vai rinkilänä? Sotkun munkin muoto vaihtelee, mutta hinta on halpa.Tiina Kokko / Yle

– Tässä olisi tämä munkki, kuuluu reippaalla äänellä vihreäasuisen 19-vuotiaan Maria Savikon suusta.

Yhden valapäivän aikana sotkun munkkeja myydään jopa tuhansia kappaleita.

Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen sisarilla riittää töitä, vaikka "omia poikia" ei yhdistyksellä enää ole. Tilanne on sama muuallakin Suomessa. Yli puolet Suomen 37 sotilaskotiyhdistyksestä toimii ilman omaa varuskuntaa.

Silti sotilaskotisisarten ja vihreiden veljien eli miespuolisten vapaaehtoisten toiminta on pysynyt aktiivisena koko maassa. Vapaaehtoistyötä tehdään varusmiesten hyväksi reilut 160 000 tuntia vuodessa.

Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen sisaria
Sotilaskotisisaret Senni-Mari Hassinen, Maria Savikko ja Anu Kuronen. Sotilaskotisisarten ja vihreiden veljien keski-ikä on korkea, mutta myös nuoret ovat innostuneet vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä, Sotilaskotiliitosta kerrotaan.Nelli Kallinen / Yle

– Varusmiehen kokonaishyvinvoinnista huolehtiminen on sotilaskotiyhdistysten tärkein tehtävä, ja siihen sisaremme ja vihreät veljemme pyrkivät, vaikka fyysistä sotilaskotia ei enää omalla toiminta-alueella olisikaan, Sotilaskotiliiton toiminnanjohtaja Satu Mustalahti kertoo.

"Pojattomat" yhdistykset tekevät vapaaehtoistyötä esimerkiksi lähialueen sotilaskotien tuurausvuoroissa, valapäivissä ja lähialueille sijoittuvissa sotilasharjoituksissa.

Kontiolahden sotilaskotiyhdistyksessä 15 vuotta vapaaehtoistyötä tehneen Anu Kurosen mukaan Pohjois-Karjalan prikaatin lakkautus vuonna 2013 oli iso muutos. Maanpuolustustahto sekä toisten sotkulaisten kanssa vietetty aika saa sisaret jatkamaan aktiivista toimintaa edelleen.

–Nyt olemme ottaneet Kainuun prikaatin varusmiehet ja -naiset "omaksemme" esimerkiksi leireillä.

Sotilaskoti toimii sodassakin

Ensimmäinen sotilaskoti perustettiin Suomeen sisällissodan aikaan toukokuussa 1918.

Vaikka monelle tulee sotilaskodista mieleen munkin syöminen ja kahvin juominen, kuuluu sotkun tehtäviin paljon muutakin kuin herkkujen myyminen.

Sotilaskoti, vanha kuva, Sotilaskotiliiton arkisto
Hetki Sotilaskodissa. Sotilaskotiliitto arvioi, että kuva on saatettu ottaa Linnankasarmilla Hämeenlinnassa.Sotilaskotiliiton arkisto

– Sotilaskoti on varuskunnassa ainoa tila, jossa vasrusmiehen ei tarvitse tervehtiä ylempiään. Se on kodinomainen paikka, jossa voi vaikka pelata tai lukea kirjoja, Sotilaskotiliiton toiminnanjohtaja Satu Mustalahti kertoo.

Sotilaskodit ovatkin sitoutuneet olemaan paikalla siellä, missä varusmiehetkin ovat. Vaikka sodassa.

Sotilaskotisisaria. Sotilaskotiliiton arkisto
Sotilaskotisisarten sota-aikaiset asut. Lotat ja sotilaskotisisaret sekoitetaan helposti. Lottien mekossa oli kuitenkin kaksi rintataskua, kun taas sisarten mekossa niitä oli vain yksi. Lottien mekko oli harmaa ja sisarten vihreä.Sotilaskotiliiton arkisto

– Meillä on sopimus puolustusvoimien kanssa siitä, että tarvittavat sotilaskotipalvelut tuotetaan myös mahdollisissa poikkeusoloissa.

– Sotilaskodeilla on merkittävä rooli myös Suomen sotahistoriassa. Rintamalla olevista kanttiineista suurin osa oli sotilaskotien ylläpitämiä, mutta ne sekoitetaan helposti lottien kanttiineihin.

Kontiolahden sotilaskotiyhdistys.
Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen sisaria. Kuva on 1950- tai 1960-luvulta.Sotilaskotiliiton arkisto