Eläkeläiskuluttajat juhlivat ravintoloissa – Näin tämä nousukausi eroaa aiemmista

Suomen talouskasvu on tässä nousukaudessa poikkeuksellisen laaja-alaista. Myös kuluttajina suomalaiset ovat muuttuneet ja käyttävät yhä enemmän palveluja. Yle kysyi viideltä asiantuntijalta, mitkä ovat nousukauden erityispiirteitä vuonna 2018.

noususuhdanne
Kukkakauppias Paula Schaffter liikkeessän Living Roomissa.
Living Room -kukkakauppaa Helsingin keskustassa pitävä Paula Schaffter näkee nousukauden myymälässään. "Uutena asiakasryhmänä nuoret miehet ovat innostuneet sisustamaan viherkasveilla."Mårten Lampén / Yle

*Suomalaiset luottavat *nyt talouteensa enemmän kuin muut EU-kansalaiset. Kotitalouksien luottamus on jopa ennätyskorkealla. Suomen kansantalouden odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2018. Esimerkiksi OP ennustaa talouskasvuksi 3,3 prosenttia ja Nordea 3,0 prosenttia. Ensi vuonna kasvun ennustetaan jatkuvan hieman maltillisempana. Yle kysyi asiantuntijoilta, mikä tässä nousukaudessa on erityistä.

“Kaikista voimakkaimmin kasvaa ikääntyneiden kulutus"
Terhi-Anna Wilska, sosiologian professori ja kulutustutkija

“Kulutuskohteissa on kiinnostavia muutoksia. Kokonaisuutena hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen, wellness, on nousussa. Tämä näkyy myös ruoan kuluttamisessa: haetaan laatua kuten itse jauhettua kahvia. Toisaalta panostetaan vaikka vitamiineihin.

Toinen tärkeä muutos on se, ketkä kuluttavat. Esimerkiksi 1980-luvulla kuluttamisen moottori olivat nuoret jupit. Nyt kovimpia kuluttajia ovat keski-ikäiset eli 1960-luvulla- ja 1970- luvun alussa syntyneet suomalaiset.

Kaikista voimakkaimmin kasvaa ikääntyneiden kulutus. Tämä näkyy etenkin palvelujen ja matkailun kulutuksessa. Vanhemmilla ihmisillä on enemmän rahaa ja eläkkeet ovat parempia kuin ennen.

Lisäksi eläkkeelle on pian jäämässä näitä 1980-luvun juppeja, jotka ovat tottuneet kuluttamaan. Suurilla ikäluokilla oli kasvatuksen vuoksi vielä ristiriitaisempi suhde kuluttamiseen.”

“Työttömyys ei ole alentunut odotusten mukaisesti”
Reijo Heiskanen, pääekonomisti, OP

“Tällä kertaa elpyminen lähti käyntiin kotimaan rakentamisen puolelta, kun rakennusalaan sijoitettiin. Perinteisesti Suomen talouskasvu on ollut hyvin vientivetoista. Suomen nousukausi myöhästyi parilla vuodella eurooppalaisesta, kun Venäjän talouden taantuma ja vastapakotteet tyrehdyttivät Venäjän-vientiä.

Viennin rakenne on muuttunut radikaalisti aiemmasta. Matkapuhelinvalmistus on hävinnyt, mutta toisaalta it-palvelut kasvavat. Myös viennissä palvelujen osuus kasvaa.

Työttömyys ei ole alentunut odotusten mukaisesti: hyvä taloustilanne on kannustanut ihmisiä työmarkkinoille. Eli työllisyys on kasvanut enemmän kuin mitä työttömyys on vähentynyt.“

graaffi palveluiden ja tavaroiden suhteesta kulutuksessa
Yle Uutisgrafiikka

“Palvelujen ostaminen kasvaa vihdoin”
Veijo Heinonen, toimitusjohtaja, Kauppahalli24

“Olen ollut yli 30 vuotta alalla. Aiemmin nousukaudella on siirrytty vähän parempiin tuotteisiin tuoteryhmien sisällä, kun taloudessa menee hyvin. Koskaan aiemmin ei ole nähty sitä, että etenkin nuoret kuluttajat haluavat ostaa palveluita. Nyt kahvila-ravintolapalvelut ovat huikeassa kasvussa, kovemmassa kuin ruokakauppa.

Perinteisen kaupan sisälläkin kasvavat nopeimmin salaattibaarit ja valmisruoka. Verkkoruokakaupan sisällä kasvavat erityisesti valmiit ruokakassit, joissa on resepti mukana. Ihmiset valitsevat ne tilanteet, joissa haluavat itse laittaa ruokaa. Silloin he ovat hyvin kokeilunhaluisia ja haluavat ruoalta paljon muutakin merkitystä kuin vain nälän poistoa.”

“Asuntovelallinen kiittää”
Ralf Sund, pääekonomisti, STTK

“Nykyisessä nousukaudessa on kolme poikkeavaa piirrettä. Ensimmäinen on se, että Suomen talouskasvu ei ole koskaan nojannut näin leveisiin hartioihin. On valtavan monta sektoria, jotka vetävät taloutta. 1990-luvun lopussa kasvu oli yhden yrityksen eli Nokian varassa. 1980-luvulla taas kasvu oli metalliteollisuuden ja perinteisen metsäteollisuuden varassa.

Nyt kasvu lepää laajoilla viennin sektoreilla ja myös kotimainen rakennusala on poikkeuksellisen vahvassa kasvuvaiheessa.

Toinen poikkeava seikka on se, että talouskasvu on heijastunut melko vähän palkankorotuksiin. Aiempien nousukausien aikana on tullut aika nopeasti isompia palkankorotuksia. Tässä on myös myönteisiä piirteitä: tietty maltillisuus edistää työllisyyden kehittämistä. Jos ne, jotka ovat töissä, ammentavat kaiken mikä irti lähtee, se voi vaikuttaa negatiivisesti työllisyyteen.

Kolmas erittäin dramaattisesti poikkeava piirre on korkoympäristö. Korot jöllöttävät historiallisen alhaisella tasolla. Normaalisti jo tässä vaiheessa talousnousua olisi ollut korkotason nousua. Asuntovelallinen kiittää, mutta asunnon ostaja ei välttämättä. Hinnat ovat nousseet ja vaikka massiivista kuplaa ei vielä ole, sen riski kasvaa.

“Milleniaalit haluavat olla töissä firmassa, jossa voi vaikuttaa”

Aku Vikström, toimitusjohtaja Royal Ravintolat

“Ihmiset käyttävät ravintoloihin enemmän rahaa kuin koskaan. Asiakkaita tulee lisää sekä suurista ikäluokista että (parikymppisistä) milleniaaleista. Taustalla on nousukauden lisäksi muutos käyttäytymisessä. Ulkona syöminen yleistyy. Nykyisistä viisi-kuusikymppisistä on yhtä ok laittaa rahaa matkustamiseen ja ravintoloihin eikä vain peräkärryyn ja kaskoon.

Työntekijöistä on ravintoloissa jo kova kysyntä. Tämän kanssa me teemme paljon töitä ravintola-alalla. Kasvu mahdollistaa palkkojen kehittämisen, ja panostamme myös johtamiskulttuuriin.

Etenkin milleniaaleille on tärkeää, että he voivat vaikuttaa firmassa jossa ovat töissä. Meidän uusimmassa ravintolassamme koko konsepti ruokalistoineen ja sisustuksineen on suunniteltu yhdessä henkilökunnan kanssa."

Äänekosken biotuotetehdas vihittiin käyttöön

Rakentamisen nousukausi levisi pääkaupunkiseudulta

Kuluttajien luottamus nousi ennätystasolle

Suomalaiset ostavat yhä enemmän verkosta

_Lisää aiheesta A-studiossa maanantaina klo 21: Nousukauden huuma ja tuska? Studiossa kulutusvastainen professori Lassi Linnanen ja Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. _