Norjasta Venäjälle kulkevan pyhiinvaellusreitin toivotaan tuovan turisteja myös Suomeen – "Pyhä Olavi tuskin täyttäisi nykyaikana pyhimyksen määritelmää"

Suomessa on toistakymmentä norjalaisen viikingin mukaan nimettyä kirkkoa. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1500-luvulta on yksi etappi pohjoismaisen pyhiinvaellusreitin varrella.

matkailu
Kirkkoherra Ari Paavilainen Sastamalasta sisällä Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa alttarin edessä.
Kirkkoherra Ari Paavilainen Sastamalasta uskoo, että hiljentyminen ja ajattomuus on pyhiinvaelluksessa kulttihenkilön persoonaa tärkeämpää. Jani Aarnio / Yle

Vuonna 995 syntynyt Olavi ei aluksi ollut kovinkaan pyhä, vaan ryöstelevä viikinki.

Pyhimykseksi hänet julisti katolinen kirkko sen jälkeen, kun tämä Olavi-kuningas oli kääntynyt kristityksi ja alkanut itsekin käännyttää pakanoita Rooman oppiin. Ja se tapahtui miekalla ja raskaalla kädellä.

Olavi kaatui vain 35-vuotiaana taistelussa, jossa hän tavoitteli takaisin menettämäänsä hallitsijan kruunua.

Nyt tämän ritarien ja sotilaiden suojelupyhimyksen muisto elää Pyhän Olavin kultissa.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko aurinkoisessa maaliskuun pakkasessa.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on peräisin 1500-luvulta. Sen rakentamisen on arvioitu osittain jääneen kesken sisustuksen osalta, kun uskonpuhdistus hyydytti kirkon toimintaa.Jani Aanio / Yle

Suomessakin on toistakymmentä Olavin mukaan nimettyä kirkkoa. Yksi niistä on Sastamalan Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, joka nousi otsikoihin syyskuussa 1997. Vasta korjattu kirkko tuhoutui silloin tuhopoltossa. Vain kiviseinät jäivät pystyyn.

Nyt kirkko seisoo yhteisten ponnistelujen jälkeen taas ylväänä Kallialan kylässä mäen päällä. Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan maalauksia kirkossa tullaan katsomaan kaukaakin.

Jos siis tarinat kiinnostavat, niin niitä löytyy niin pyhiinvaeltajille kuin maallisemmankin historian kuluttajille.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko (siirryt toiseen palveluun) (Wikipedia) vetää vuosittain parikymmentätuhatta kävijää. Määrä voi nousta sen jälkeen kun uusi pohjosmainen Pyhän Olavin kulttiin perustuva pyhiinvaellusreitti rakentuu. Se alkaa Norjan Trondheimista ja jatkuu Ruotsin ja Suomen kautta Novgorodiin Venäjälle.

Menneisyyden voi aistia kirkon kivistä

Sastamalan kirkkoherra Ari Paavilainen ei näe suurta ristiriitaa hengellisyyden ja matkailubisneksen välissä. Markkinahenki ei ole koskaan ollut kaukana kirkon ympäriltä.

– En ole toistaiseksi löytänyt sellaista siivilää, jolla arkielämän ja hengellisyyden voisi erottaa toisistaan, hän sanoo.

Olavi-käännyttäjän väkivaltainen käännytystyö ei sekään ole olennaista 2000-luvun Tyrväällä. Miekkaa heiluttava hahmo jäänee etäiseksi.

– Pyhä Olavi tuskin täyttäisi nykyaikana pyhimyksen määritelmää. Mutta kai meissä jokaisessa on sekä pyhää, että jotain sellaista mitä viikinkiys edusti, Paavilainen sanoo.

Värikäs patsas kruunupäisestä Olavista.
Pyhä Olavi oli tärkeä Norjan lisäksi muuallakin Pohjoismaissa. Tämä patsas on Skånesta Pyhä Olavin kirkosta.Gunnar Bach Pedersen

Paavilainen uskoo pyhiinvaelluksen tuovan esiin sen menneisyydestä, mikä on jo osittain kadonnut. Eikä luontokokemus vaeltaessa ole mikään vastakohta hengellisille värähdyksille.

– Tässä kirkon vanhassa pihapiirissä voi kokea jotain ajatonta.

Pyhiinvaellus istuu kulttuurimatkailuun

Sastamala on jo ennestään tunnettu kulttuuria tihkuvista tapahtumista. Valtakunnallisesti ovat tunnettuja Vanhan kirjallisuuden tapahtuma, suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja vanhaan musiikkiin keskittynyt Sastamala Gregoriana – ne kaikki on helppo mieltää samaksi kokonaisuudeksi.

– Nyt vain täytyisi kaikkien alan yrittäjien koota voimansa saman asian ääreen, matkailu- ja tapahtumatuottaja Teresa Vidfelt sanoo.

Hän muistuttaa, että paikkakunnalla on monta muutakin kirkkoa, joista Pyhän Marian kirkko on vielä Olaviakin vanhempi.

– Pyhiinvaeltajia on kahta lajia: osaa kiinnostaa hengellinen puoli ja toisia taas historia, luonto ja itsensä kanssa hiljentyminen.

Oppaat valmiina

Sastamala on paikka, jossa kuntaliitoksiin liittyvät nimenmuunnokset ovat tulleet tutuiksi. Vammala, Karkku, Keikyä, Kiikka – nimet elävät vaikka kokonaisuudet ovat nykyään suuremmat.

Karkussa asuvat sastamalalaiset Maiju ja Urpo Vuorenoja tuntevat kirkkomatkailijain tarpeet. Avioparilla on monta rautaa tulessa seutukunnan perinteisissä kulttuuririennoissa.

Vuorenojat ovat toimineet matkaoppaina, joilla riittää kerrottavaa myös alueen kirkoista.

– On sellaisiakin ryhmiä, jotka ovat tulleet paikalle jo kuudetta kertaa ja aina on löytynyt täältä heillekin jotain uutta, Maiju Vuorenoja kertoo.

Aviopari Maiju ja Urpo Vuorenoja Pyhän Olavin kirkon edessä auringonpaisteessa maaliskuussa.
Urpo ja Maiju Vuorenoja kertovat mielellään turisteille Sastamalan kirkoista.Jani Aarnio / Yle

– Näillä kulmin ei pääse edes kilometriä kulkemaan ilman, että törmää johonkin kirjallisuuteen tai historiaan liittyvään valtakunnallisestikin tunnettuun asiaan, kanttori Urpo Vuorenoja vakuuttaa.