Asiantuntija jyrähtää lastentarhanopettajien palkkauksesta: "Tehtävien vaativuutta ja palkkausta ei ole suhteutettu toisiinsa"

Työelämätutkija Paula Koskinen Sandbergin mukaan heikon palkkauksen taustalla ovat myös pitkä sopimushistoria, alan naisvaltaisuus ja heikko arvostus.

varhaiskasvatus
Lastentarha päiväkoti Linnunlaulu.
Lastenhoitajia ja varhaiskasvatuksen lähihoitajia edustavat liitot pelkäävät, että aitoon läsnäoloon on entistä vähemmän mahdollisuuksia päiväkodeissa.Mikko Koski / Yle

Työelämätutkija, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg on seurannut viime päivien räväkkää keskustelua lastentarhanopettajien palkkasurkeudesta kiinnostuneena.

– Olen äärimmäisen iloinen, että keskustelu tästä aiheesta käy näin kuumana. Toivon, että nyt tapahtuu jotain. Selvästi on herätty, että ei tämä ihan näin voi olla, Koskinen Sandberg sanoo.

Lastentarhanopettajien palkkaus nousi esiin, kun Yle kertoi maanantaina pääkaupunkiseudun kuntien sopineen keskenään, että palkoilla ei kilpailla. Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa tehtäväkohtaiset palkat ovat 2 350–2 379 euroa.

Selvästi on herätty, että ei tämä ihan näin voi olla

Paula Koskinen Sandberg

Sukupuolten palkkatasa-arvoa tutkinut Koskinen Sandberg epäilee, että muutos lastentarhanopettajien palkkaukseen voi olla kuitenkin tiukassa. Pitäisi tapahtua jotain poikkeuksellista.

– Muutoksen pitäisi tulla sopimustietä, mutta se on tosi vaikeaa Suomessa. Ehkä tämä vaatisi jotain vähän järeämpää: asian riittauttamista jollain tapaa. Tähän pitäisi jonkun vaikutusvaltaisen tahon ottaa selkeästi kantaa, hän pohtii.

Koskinen Sandbergin mukaan pitäisi katsoa, onko kaikki palkkauksessa ihan laillista. Kukaan ei kuitenkaan seuraa lastentarhanopettajien tilannetta tältä kannalta, eikä kukaan ole pyrkinyt sitä myöskään riitauttamaan. Hän muistuttaa, että esimerkiksi tasa-arvolaki menee työehtosopimusten ohi. Työnantajan tulee maksaa samanarvoisesta työstä samaa palkkaa.

Kuntapalkoissa byrokraattista hinnoittelua

Paitsi sukupuolten tasa-arvosta, nyt on kyse myös tehtävän vaativuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Koskinen Sandbergin mukaan tehtävien palkkaus ei ole niiden vaativuuden mukaista, vaikka muuta sanotaan.

Kunnallisten lastentarhojen opettajat ovat Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) piirissä. Sen palkkapykälissä (siirryt toiseen palveluun) kirjataan muun muassa, että "Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus".

– Muissa organisaatioissa on aika yleistä, että kaikkien tehtävien vaativuudet arvioidaan samalla vaativuudenarviointijärjestelmällä suhteessa toisiinsa ja että palkat jotenkin heijastaisivat tehtävien suhteellista vaativuutta. Väittäisin, että kunnissa ei tämän tyyppistä systeemiä ole, vaikka he niin sanoisivatkin.

– Jos oikeasti mentäisiin katsomaan, että oletteko suhteuttaneet näitä jotenkin ja oikeasti arvioineet tehtävien vaativuuksia ja palkat vastaisivat sitä, niin minun käsitys on, että tämmöistä ei ole tällä hetkellä, Koskinen Sandberg sanoo.

Otetaan esimerkki. Samalla työnantajalla, kunnilla (siirryt toiseen palveluun), on sopimus myös teknisen henkilöstön kanssa (TS). Sähköteknikon keskiansio uran alkuvaiheessa oli 2016 Tilastokeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) 3 376 euroa kuukaudessa kuntasektorilla, kun vastaavasti lastentarhanopettajalla summa on 2 604 e/kk. Nämä ovat siis lisien ja mahdollisten lomapalkkojen jälkeen olevat keskiarvot.

Palkkaero ei selity erolla koulutustasossa, eikä todennäköisesti myöskään erolla tehtävän vaativuudessa. Jotain selittää se, että Koskinen Sandbergin mukaan KVTES:in hinnoitteluperiaatteet ovat hyvin byrokraattiset. Lisäksi lastenhoitoala on Tilastokeskuksen mukaan yksi Suomen naisvaltaisimmista (siirryt toiseen palveluun) töistä.

Huonon arvostuksen syynä alan naisvaltaisuus?

Koskinen Sandbergin mukaan myös lastentarhanopettajan tehtävän vaativuus on nähty väärin.

– Se perustuu aika lailla virheelliseen käsitykseen sitä, että 'kaikkihan osaavat olla lasten kanssa', ja että se ei vaadi mitään erityisosaamista – mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Se on ehdottoman arvokasta ja välttämätöntä työtä. Yhteiskunta ei pyörisi ilman tätä systeemiä

Paula Koskinen Sandberg

– Kyse on todellakin lasten tulevaisuuden kannalta äärimmäisen merkittävästä työstä ja heidän ensimmäisistä vuosistaan. Ja siten me kaikki muut pystymme käymään töissä. Se on ehdottoman arvokasta ja välttämätöntä työtä. Yhteiskunta ei pyörisi ilman tätä systeemiä. Sitä ei ole syytä vähätellä.

Koskinen Sandberg kertoo, että arvostuksen puute juontaa pohjimmiltaan juurensa alan naisvaltaisuuteen. Palkkataso on määräytynyt pitkän neuvotteluhistorian aikana ja nyt sen selkeä muuttaminen on vaikeaa.

– Neuvoteltu minimitaso hyvin vahvasti ohjaa ajatusta siitä, että minkä tyyppistä palkkaa olisi noin ylipäätään suotavaa maksaa tälle ammattiryhmälle, Koskinen Sandberg sanoo ja muistuttaa, että yli miniminkin saisi maksaa. Niin vain ei tehdä..

– On totuttu ajattelemaan, että on ihan normaali tilanne, että palkkataso on suurin piirtein sellainen kuin sen kuuluukin olla, eikä siinä ole nähty sen kummempaa ongelmaa pitkään aikaan.