Totaalikieltäytyjä haki turvapaikkaa Belgiasta ja päätyi pitkätukkahomoksi kunnanvaltuustoon – Jussi Hermaja aloitti auktoriteettien uhmaamisen alle 10-vuotiaana omista vanhemmistaan

Jussi Hermaja ajoi totaalikieltäytyjien asiaa jo pari vuosikymmentä sitten. Vasta nyt hovioikeus muutti kantaansa.

rauhanaate
Pohjois-Karjalan Setan puheenjohtaja Jussi Hermaja
"Valtimo auki!" oli Jussi Hermajan vaalilause kuntavaaleissa. Keskieurooppalaisen kaupunkielämän jälkeen Valtimon korvesta löytyi rauha.Laura Kosonen / Yle

Jussi Hermajalla,39, on yllään sateenkaarirusetti ja siisti liivi. Lautasella on savustettua vegaanivalmistetta seitania, palsternakkavaahtoa ja vesikrassipyreetä, lasissa täyteläistä punaviiniä. On juhlan aika.

Pohjois-Karjalan Setan puheenjohtaja valmistautuu johdattamaan yhdistyksen seurueen kauan odotettuun teatteri-iltaan. Vierailuesityksen aiheena Joensuun kaupunginteatterissa on sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Esityksen nimi on Outo homo.

Sellainen Hermaja on itsekin.

Syrjäseutujen kaappiväen asialla

– Jos kuulut seksuaalivähemmistöön, olet yli nelikymppinen ja asut pienellä paikkakunnalla, elät hyvin todennäköisesti kaapissa, Hermaja sanoo.

Siitä Hermaja on kuullut paljon kokemuksia mentyään mukaan Pohjois-Karjalan Setan toimintaan. Seksuaalivähemmistöjen arki pikkupaikkakunnilla on erilaista kuin isojen kaupunkien Pride-hulinoissa. Moni pysyy hiljaa kaapissa. Hermaja sen sijaan mesoaa tarmokkaasti sen ulkopuolella, nyt maakunnan Setan puheenjohtajana.

Pohjois-Karjalan Setan puheenjohtaja Jussi Hermaja
Laura Kosonen / Yle

Hänen johdollaan Pohjois-Karjalan pride-viikko on brändätty uudelleen. Porukkaa on ollut liikkeellä kasvava määrä, ja viime keväänä puistojuhlaan osallistui yli 600 ihmistä.

– Aiemmin moni jätti tulematta leimautumisen pelossa. Nyt tuntuu, että pato on murtumassa, Hermaja sanoo.

Tänä vuonna tapahtuman teema on sateenkaariseniorit, juuri ne peräkylien kaappikansalaiset.

Jussi Hermaja ei kavahda vastatuuleen puskemista. Hän on tehnyt sitä aina: ajanut vähemmistöjen ja toisinajattelijoiden asemaa sellaisena aikana ja sellaisissa paikoissa, joissa ymmärtäjät ovat olleet vähissä. Myös omassa perheessä.

Lapsi, josta tuli aikuinen alakoulussa

11-vuotiaana Jussi Hermajasta tulee aikuinen. Niin neljäsluokkalainen päättää. Jo muutamaa vuotta aiemmin lapsen mielessä on kypsynyt päätös hylätä vanhempien uskonto, joka näkyy arjessa monenlaisina kieltoina. Hermaja alkaa kyseenalaistaa vanhempiensa lisäksi muitakin auktoriteetteja.

Teini-ikäinen Hermaja kulkee Lahdessa yläkoulun käytävillä lakikirja repussa. Hän tutustuu kouluja koskevaan lainsäädäntöön ja löytää monta epäkohtaa. Lain mukaan oppilaiden on saatava ilmaiseksi riittävät työskentelyvälineet. Hermajan mielestä lyijykyniä ei ole annettu lain edellyttämää määrää. Aiheesta syntyy kipakka mielipidekirjoitus maakuntalehteen.

Pari vuotta myöhemmin Hermaja seisoo ylioppilaiden rivissä. Pojista – tai oikeammin mies-oletetuista – kaikki paitsi kaksi menee armeijaan. Yksi valitsee siviilipalveluksen, Hermajasta tulee totaalikieltäytyjä. Sen hän on päättänyt jo 12-vuotiaana.

Totaalikieltäytyjä uhattiin tappaa

Hermaja itse kuvailee, että hänen valinnoissaan on kyse poikkeuksellisen voimakkaasta oikeudenmukaisuuden tunnosta.

– Tai joku voisi sanoa, että oikeassa olemisen tunnosta, hän hymähtää.

Elämässä tärkeintä on kamppailu vääryyksiä vastaan. Se tarkoittaa loputtomasti kokouksia, kannanottoja, kirjoituksia, pöytäkirjoja, puheita, argumentointia ja tapahtumien järjestämistä. Tekemään ajavat isot arvot, joista tärkein on pasifismi. Maailmanpelastajalla nopeat voitot ovat harvassa.

Miesten vanhanaikaiset nahkasaappaat
Yle / Laura Kosonen

Millainen ihminen jaksaa uida jatkuvasti vastavirtaan?

Hermaja on tuntenut itsensä massasta poikkeavaksi niin kauan kuin muistaa. Hän ei kaihda tilanteita, joissa asioista ollaan eri mieltä, sillä hänen mielestään on kiehtovaa yrittää ymmärtää vastapuolen ajattelua. Konfliktit tai paheksunta eivät hetkauta.

– Ei ainakaan, jos perinteiset auktoriteetit ärsyyntyvät. Päinvastoin.

Pohjois-Karjalan Setan puheenjohtajana Hermaja ei ole kokenut häirintää, vaikka siitä varoitettiin etukäteen. Totaalikieltäytyjänä tilanne oli toinen. Hermaja sai valintojensa vuoksi vuosien ajan vihapostia, jopa useampia tappouhkauksia.

Yllättävä päätös vuosikymmenten väännön jälkeen

2000-luvun taitteessa Hermajasta tulee mediatapaus. Parikymppinen totaalikieltäytyjä pakenee vankeustuomion saatuaan Suomesta Belgiaan ja hakee sieltä poliittista turvapaikkaa. Sitä ei myönnetä, mutta Suomi ei myöskään vaadi Hermajan luovuttamista. Hermajan tapausta puidaan ahkerasti suomalaisissa tiedotusvälineissä.

2000-luvun alkupuolella totaalikieltäytyjä joutui vielä automaattisesti vankilaan. Vuodesta 2011 lähtien totaalikieltäytyjät on voitu tuomita valvontarangaistukseen eli elektronisesti valvottuun kotiarestiin. Vuosien varrella esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitea, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ovat kritisoineet Suomen aseistakieltäytymiseen liittyvää lainsäädäntöä.

Ei kukaan jaksa olla toimeton ja syljeskellä kattoon. Olen joskus yrittänyt, ja se on todella raskasta.

Jussi Hermaja

Vasta tänä vuonna, lähes parikymmentä vuotta Hermajan tapauksen jälkeen, hovioikeus muutti kantaansa totaalikieltäytyjien asemasta linjatessaan, että Jehovan todistajien vapauttaminen asevelvollisuudesta syrjii totaalikieltäytyjiä.

– Päätös oli yllätys, sillä samoja argumentteja on käytetty oikeudessa satoja kertoja. Uskon, että päätös ei muutu korkeimmassa oikeudessa ja että Suomi alkaa viimein noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, Hermaja sanoo.

"Meilläpä on pitkätukkainen homo valtuustossa"

Valtimo on parin tuhannen asukkaan pikkukunta Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajoilla, parin tunnin matkan päässä Joensuusta. Kun Valtimon kirkonkylältä ajetaan vielä parikymmentä kilometriä metsätaivalta pohjoiseen päin, tullaan Rumon kylään. Siellä vanhassa riihessä on Jussi Hermajan nykyinen koti.

Hän muutti Valtimolle, “mahdollisimman kauaksi kaikesta” seitsemän vuotta sitten, yli kymmenen Belgiassa vietetyn vuoden jälkeen.

Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon, Ylen vaalikone kysyi Hermajalta viime kevään kuntavaalien alla. Vasemmistoliiton sitoutumattomana ehdokkaana ollut Hermaja vastasi: “Jos haluat kyetä retostella nurmeslaisille, että meilläpä on pitkätukkainen homo valtuustossa.”

Pohjois-Karjalan Setan puheenjohtaja Jussi Hermaja profiilikuvassa.
Laura Kosonen / Yle

Hermaja sai vaaleissa 27 ääntä. Sillä pääsi Valtimon valtuustoon neljänneksi pienimmällä äänimäärällä kunnassa, jonka 21 valtuutetusta 11 on keskustalaisia. Valtuustoon hänet ajoi samat syyt kuin muihinkin hommiin: politiikkaan tarvitaan ihmisiä, jotka ovat ennemmin oikeudenmukaisuuden asialla kuin omallaan. Lisäksi hän haluaa varjella Valtimon metsiä sekä paikallisdemokratiaa pitämällä kunnan itsenäisenä.

Hermaja on päättänyt ottaa kuntapolitiikan tosissaan. Hän kipusi heti tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi. Perehdyttävää ja opeteltavaa riittää.

– Kunnallispolitiikka on yhtä aikaa erittäin kiinnostavaa ja äärimmäisen turhauttavaa, Hermaja kuvailee.

Pitkätukkahomo, joka on lisäksi vielä vegaani, on Valtimon valtuustossa melkoinen poikkeus. Maanantai-iltaisin Hermaja istuu kunnanvaltuuston kokoushuoneessa vieressään ihmisiä, jotka ajattelevat lähes kaikesta eri tavalla kuin hän. Tavoitteena on dialogi, mutta lopputuloksena useimmiten monologi.

– Valtuustokollegat ehdottivat kesäteatterin lavalle hakeutumista. Sanoin, että ei minun tarvitse, kun pääsen täällä ääneen.

Ensin vegaaniravintola, sitten maailmantalous

Hermajalle on tärkeää käyttää aikaansa arvojensa mukaisiksi kokemiinsa asioihin. Se on usein työlästä. Joskus siitä saa rahaa, yleensä ei.

– Yritän tulla vähällä toimeen ja välttää joutumasta oravanpyörään, jossa arjen kulujen kattamiseksi on tehtävä epämielekkäitä hommia, Hermaja sanoo.

Siinä auttaa, kun asuu syrjäkylällä ja kasvattaa osan ruuastaan itse tai poimii sen metsästä. Elätettäviä ei ole, paitsi kissa. Sen enempää Hermaja ei kerro yksityiselämästään.

Pohjois-karjalan Setan puheenjohtaja Jussi Hermaja talvisessa Ilosaaressa.
Laura Kosonen / Yle

Jos ammatti pitää mainita jossakin yhteydessä, Hermaja kertoo olevansa toimittaja ja kokki. Palkkatyöhön perustuva kapitalistinen järjestelmä on Hermajan mielestä kestämätön, sillä vauraus kasautuu vain harvoille. Hänestä yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, jossa jokainen voisi toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. Ensimmäinen askel siihen suuntaan olisi perustulo.

– Ei kukaan jaksa olla toimeton ja syljeskellä kattoon. Olen joskus yrittänyt, ja se on todella raskasta.

Hermaja on projekti-ihminen. Belgiassa asuessaan hän perusti vegaaniravintolan vilkkaaseen opiskelijakaupunki Gentiin. Sitten hän muutti Valtimolle ja meni mukaan Setan toimintaan. Nyt työn alla ovat pienemmässä mittakaavassa kuntapolitiikka ja suuremmassa maailmantalous.

Viime aikoina hän on lisäksi opetellut ajamaan isoa venettä ja henkilöautoa. Järvipelastuskurssille Hermaja hakeutui kiinnostuksesta ja autokouluun käytännön elämän vuoksi. Ei sillä, että Valtimolta pitäisi päästä ajamaan pois. Päinvastoin.

Korpi ja keski-ikä pehmittivät

Elämäntapa kaukana kaikesta on Hermajan mukaan itsekäs valinta. Valtimolta hän on löytänyt sitä, mitä Belgiasta puuttui: rauhaa, hiljaisuutta ja puhtaan luonnon. Korvessa ja keski-iän kynnyksellä “vitutus ei ole vähentynyt, mutta maailmantuska on”.

Aamuisin, kun Hermaja käy pihakaivosta vettä ja sytyttää tulen hellaan keittääkseen aamukahvit, hän miettii robotisaatiota. Sitä, miten automatisaatio saataisiin oikeasti käyttöön niin, että se hyödyttäisi ihmisiä eikä pääomaa. Miten talous palvelisi paremmin ihmistä eikä ihminen taloutta?

Kun pressokahvi on laskeutunut valmiiksi, Hermaja avaa läppärin ja jatkaa taistelua. Laajakaista on Valtimolla nopeampi kuin kaupungissa.