Kansalaiset innostuivat suojelemaan luontoa – Valtio tuplaa suojeltujen alueiden määrän

Viime vuoden kampanjassa yksityisiä luonnonsuojelualueita perustettiin yli 3 000 hehtaaria. Yksityinen suojelu kiinnostaa vuosi vuodelta enemmän.

luonto
Kivisuon pohjoisaltaan eteläisen metsäsaarekkeen laitarämettä.
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on hankkinut suojeltavaksi 159 hehtaarin suo- ja metsäalueen Utajärven ja Muhoksen rajalla sijaitsevalta Kivisuolta.Ari-Pekka Auvinen / Suomen Luonnonsuojelun Säätiö

Sini- ja valkovuokot, kevätlinnunsilmät ja näsiä odottelevat lumipeitteen alla kevättä. Valkoselkätikka ja pohjantikka nakuttelevat puita. Saukko on käynyt jäljistä päätellen sammuttamassa janoaan talvisinkin avoinna pulputtavasta lähteestä.

Hollolalainen Matti Peltonen on kulkenut näissä metsissä Hollolan Paimelassa jo lapsesta lähtien. Tunnesiteiden takia metsän arvo on hänelle mittaamaton.

– Paljon olen istuskellut ja ollut vain rauhakseen metsässä. Se on niin hienoa olla vain metsässä omissa oloissaan ja kuunnella metsän ääniä.

Peltonen sai perinnöksi 14 hehtaarin koskemattoman lehtomaisen metsän ja halusi säilyttää sen sellaisena. Peltonen pääsi sopimukseen alueen sopivasta arvosta Luonnonperintösäätiön kanssa, joka nyt omistaa metsät. Lapsuuden metsämaisemat on suojeltu ikuisiksi ajoiksi.

– Ei me haluttu missään tapauksessa, että hienot metsät, jotka ovat saaneet jäädä luonnontilaisiksi, päätyisivät esimerkiksi hakkuisiin. Lähdettiin sitten tätä suojeluvaihtoehtoa tutkimaan.

Eri metsätyypeistä lajirikkaimpia ovat juuri lehdot. Hyvin tunnetusta lajistosta lähes kolmasosa on lehtolajeja, vaikka lehtojen osuus koko metsäpinta-alasta on nykyään vain noin yhden prosentin luokkaa.

Matti Peltonen
Matti Peltonen käy usein ihailemassa suojelemaansa metsää.Jenni Frilander / Yle

Rakkaat alueet haluttiin suojella

Samaan aikaan, kun valtio vähentää suojelumäärärahoja ja hallitus haluaa kiihdyttää metsien hakkuita biotalouden nimissä, yksityiset ihmiset haluavat suojella metsiään yhä enemmän.

Esimerkiksi ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön viime vuoden Luontolahjani satavuotiaalle (siirryt toiseen palveluun) -kampanjassa suojeltiin yli 3 000 hehtaaria Suomen luontoa. Uusia suojelualueita perustettiin kaikkiaan 170 ympäri Suomea. Suojelualueita perustettiin kaikkiin Suomen maakuntiin. Eniten uusia alueita perustettiin Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjanmaalle. Suurimmat alueet suojeltiin kuitenkin Pohjois-Suomessa, noin 1 800 hehtaaria.

Kampanjalle oli tunnusomaista, että metsänomistajat suojelivat rakkaita kohteitaan, joiden luontoa on arvostettu jo pitkään, ja nyt alue annettiin tai myytiin lopulta suojeltavaksi. Koko Suomen mittakaavassa suojeltuja alueita ei kertynyt kuitenkaan kovin paljoa.

Valtion lupauksen mukaisesti suojeluun päätyy lopulta kaksinkertainen määrä arvokasta luontoa, sillä valtio on luvannut suojella saman verran omia maitaan kuin mitä kansalaiset tässä kampanjassa suojelivat.

Suojellut kohteet ovat pääasiassa erilaisia metsiä ja soita, mutta myös ulkosaariston luotoja, lintukosteikoiksi ennallistettu entinen turvesuo ja pieni lintujärvi. Yksityishenkilöiden lisäksi myös kunnat, yritykset, säätiöt ja yhdistykset halusivat suojella palan suomalaista luontoa.

Luonnonperintösäätiön kautta suojeltiin viime vuonna luontolahja-alueita noin 540 hehtaaria, mikä on säätiön 22-vuotisen historian suurin suojelun piiriin saatettujen alueiden määrä vuoden aikana. Kaikille alueille on haettu pysyvä rauhoitus luonnonsuojelulailla.

Valtion Metso-rahoituksellakin perustettiin yksityisiä luonnonsuojelualueita myös viime vuonna.

Luontolahjani-kohteet Suomen kartalla.
Teemu Pokela / ympäristöministeriö

Lajit vaarassa – vanhat metsät vähissä

Suomen luonnon monimuotoisuus ei kuitenkaan näillä toimilla säily, vaan lajit uhanalaistuvat ja esimerkiksi vanhat metsät ovat vähissä. Enää 10 prosenttia maamme metsistä on vanhoja, yli 120-vuotiaita metsiä. Samalla kun vanhat metsät hupenevat, uhanalaistuvat myös niissä asuvat ja kasvavat lajit.

– Meillä on siinä aika paljon tekemistä sen takia, koska Suomessa perinteisesti leipä on kiskottu luonnosta. On hakattu metsiä, on ojitettu soita, on raivattu peltoja. Tämä heijastuu suoraan siihen, miten luonnonsuojelutarvekin on suuri, sanoo Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Suomessa on valtion periaatepäätöksellä hyväksytty strategia, että luonnon köyhtyminen pysäytetään vuoteen 2020 mennessä. Nyt näyttää jo siltä, että se ei tule onnistumaan.

– Ei ole tarpeeksi rahaa eivätkä toimenpiteet etene tarpeeksi nopeasti, Hölttä sanoo.

Suomen hallituksen tavoitteena on hakata metsiä kiihtyvällä tahdilla, ja samaan aikaan leikataan suojelurahoja.

– Tavoitteet menevät täysin päinvastaisiin suuntiin, Hölttä sanoo.

suolampare metsässä
Pieksämäellä metsäkonserni Tornator Oyj lahjoitti Leväsenlammen yhdeksän hehtaarin alueen suojeltavaksi.Mari Oja