Moottoritie halkaisi Karhulan yli 40 vuotta sitten – nyt taajama on vihdoin toipumassa ja heräämässä eloon

Kotkassa karhulalaiset haluavat tyhjiin liikekiinteistöihin uutta sykettä, mutta myös katutaidetta ja parempaa valaistusta.

kaupunkisuunnittelu
Karhulan linja-autoasema
Linja-autoasema on tällä hetkellä yksi esimerkki Karhulan keskustan tyhjistä liiketiloista.Pyry Sarkiola/Yle

Kaksikerroksinen noin 850-neliöinen tiilirakennus on hiljainen. Ikkunoissa on lappuja, jotka kertovat yritysten muuttaneen muualle.

Vuonna 1960 valmistunut Karhulan linja-autoasema on ollut tyhjillään runsaan vuoden Kotkassa. Rakennus on purku-uhan alla, sillä aseman kunnostaminen vaatisi mittavia investointeja.

Maaliskuun ajaksi kaupungin omistamaan aseman aulaan on kuitenkin tulossa elämää, sillä tarkoitus on kerätä asukkailta ideoita kaupunginosan kehittämiseen.

– Aktivoimme ihmisiä itse ehdottamaan, mitä pitäisi tehdä. Ei ihmisiä meidän hääriminen tai turhat lupaukset kiinnosta, sanoo Kotkan kaupungin nuorisonohjaaja Toni Lahti.

Ideoita on kerätty useilta kymmeniltä eri-ikäisiltä asukkailta. Muutostoiveet ovat hyvin käytännönläheisiä.

– Leikkipuiston välineitä ja ympäristöä pitäisi kohentaa. Keskustan tyhjiin liiketiloihin kaivataan uutta toimintaa. Joku paikka saattaa tuntua pelottavalta ja paikan valaistusta halutaan parantaa, luettelee Lahti.

Karhulan ilmeen tuunaus on lähdössä käyntiin viimeistään kesällä, sillä kaupunki aikoo palkata kesätöihin kaksi katutaiteen maalaajaa.

– Nuoret haluavat tehdä Karhulasta vähän enemmän oman näköisensä. Varmasti löytyy alikulkutunneli ja esimerkiksi kirjastosta seinä, jota voidaan maalailla, kertoo Kotkan nuoristyön liikkuva ohjaaja Mikko Kiri.

Nuorisonohjaajat Toni Lahti, Mikko Kiri ja Eveliina Järvinen tutkivat Karhulan karttaa
Kotkan kaupungin nuorisotyön Toni Lahti (kuvassa vasemmalla), Mikko Kiri ja Eveliina Järvinen kartoittavat karhulalaisten kehitysideoita.Pyry Sarkiola/Yle

Palveluita ja työpaikkoja lähtenyt

Karhulan kauppala ja Kymin kunta liitettiin Kotkaan vuonna 1977. Kyse oli pakkoliitoksesta eli kunnat yhdistettiin valtioneuvoston päätöksellä. Liitoksen jälkeisinä vuosikymmeninä Karhulassa moni asia on muuttunut.

– Kaupallisia palveluita on lähtenyt pois, mutta myös esimerkiksi teollisuuden työpaikkamäärät ovat vähentyneet merkittävästi, Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm sanoo.

Palveluiden keskittymistrendi on tuttu muistakin kaupungeista kuin Kotkasta.

– Kaupungissa pitää olla keskusta ja meillä se on Kotkansaari. Keskustan ja muiden alueiden asettaminen vastakkain ei ole kenellekään eduksi.

Karhulassa koulut kärsivät sisäilmaongelmista. Kirjastokin on muuttanut väistötiloihin, mutta uuden kirjaston suunnittelu on alkanut.

– Koulut laitetaan kuntoon, uimahalli ja liikuntapaikat on pidetty kunnossa. Kaupunki on investoinut muun muassa jokipuistoon. Karhula on ja tulee olemaan tärkeä osa Kotkaa.

Nuoret haluavat tehdä Karhulasta vähän enemmän oman näköisensä.

Mikko Kiri
Bussi Karhulan linja-autoasemalla ja taustalla Karhulan vesitorni
Pyry Sarkiola/Yle

Karhulassa asvaltti ja autot jylläävät

Karhulan kauppalan keskustan läpi rakennettiin moottoritie 1970-luvun alussa. Vaikka moottoritien yli johtaa siltoja, niin sitä kutsutaan Karhulan kanjoniksi. Se on jakanut keskustan kahtia.

– Todellinen keskus on valunut kanjonin eteläpuolelle ja pohjoisosa on jäänyt hieman irralleen, Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen kertoo.

Tämän vuoden lopulla käynnistyy Karhulan keskustan kokonaissuunnittelu.

– Jos katsotaan Karhulan ilmakuvaa, niin se on hyvin asvalttivoittoinen alue. Monessa paikassa liikkujalle tulee tunne, että joutuu väistelemään autoja. Etsimme vaihtoehtoja, joissa tilaa voisi ottaa entistä enemmän esimerkiksi asumisen käyttöön.

Keskustan ja teollisuusalueen väliin hahmotellaan asuinaluetta.

– Kysyntä määrittelee eli miten Kotkan asukasluku kehittyy ja minne tulee työpaikkoja seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Karhulan kanjoni eli moottoritie halkoo taajaman keskustan
Karhulan kanjonin eli moottoritien yli pääsee tällä hetkellä siltoja pitkin.

Vaikka ostoskeskuksen rakentaminen kanjonin päälle ei muutama vuosi sitten onnistunut, niin kanjonin uudistamishalu ei ole kadonnut täysin.

– Satojen metrien tunnelin rakentaminen on kallein vaihtoehto. Yritämme löytää kanjonin kattamiseen uusia näkökulmia. Samalla on mietittävä, pitääkö kaupungin olla hankkeessa mukana.

Jos katsotaan Karhulan ilmakuvaa, niin se on hyvin asvalttivoittoinen alue.

Markku Hannonen

Kotka etsii uutta liitoa

Kotka tekee parhaillaan uutta Kotka 2025 -kaupunkistrategiaa. Kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan tulevaisuuden suunnitteluun esimerkiksi kaupungin nettisivuilta löytyvässä kyselyssä (siirryt toiseen palveluun).

– Kaikki on hyvässä murroksessa ja voimme tehdä uutta. Karhulan linja-autoasemakin on lähdössä pois, niin voimme miettiä, mitä tämän tilalle, nuorisonohjaaja Toni Lahti kertoo.

Kotka Millsin suunnitelmat uuden paperikoneen rakentamisesta ja UPM:n selvitykset mahdollisen biojalostamon sijoittamisesta Kotkaan ovat kaupungille tärkeitä ja luovat pohjaa elinvoiman kehittämiselle eri puolilla kaupunkia.

– Tällainen positiivinen vire on ihanaa näiden hankalien vuosien jälkeen. Kun panostamme asuinympäristöön, niin se tuo asukkaita ja elinvoimaa. Yritykset kiinnostuvat elinvoimaisesta kaupungista, Kotkan kehitysjohtaja Terhi Lindholm sanoo.