Tällaista kehitystä kaupunkien joukkoliikenteessä ehkä nähdään – suunnitteluyritys etsi parhaita ratkaisuja Euroopasta

Useiden kaupunkien tilaama raportti kannustaa selkeyttämään linjastoa tiiviimmiksi runkolinjoiksi ja tekemään lippujen ostamisen mahdollisimman helpoksi.

joukkoliikenne
HSL Lippuautomaatti Lauttasaaren metroasemalla
Antti Kolppo / Yle

Vähemmän linjoja, mutta tiheämpiä vuorovälejä, metromaisia karttoja, vaihtopaikkoja keskusta-alueen ulkopuolelle ja entistä helpompaa lipunhankintaa.

Tämäntyyppisiä uudistuksia voi olla lähivuosina luvassa monen suomalaiskaupungin julkiseen liikenteeseen, jos ne ottavat mallia joukkoliikennettä kasvuun saaneista Euroopan kaupungeista.

Suunnitteluyritys WSP selvitti useista eurooppalaisista kaupungeista hyväksi havaittuja kaupunkiliikenteen käytäntöjä ja kehitysideoita, joita voisi mahdollisesti soveltaa Suomessakin.

Raportin (siirryt toiseen palveluun) tilaajina olivat Helsingin, Hyvinkään, Jyväskylän, Lahden, Porin, Turun ja Tampereen kaupungit yhdessä Liikenneviraston kanssa.

Suurin ongelma: Lippuja on vaikea ostaa

Lippujen hankinta kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi, eikä pelkkiin älypuhelinsovelluksiin pitäisi turvautua. Tämä oli yksi havainnoista, kertoo yksikön päällikkö Kalle Vaismaa WSP:ltä.

Lippujen ostamisen hankaluus on herättänyt keskustelua pääkaupunkiseudulla, varsinkin sen jälkeen kun lipunmyynti lähijunissa loppui HSL:n ja VR:n päätöksen mukaisesti viime kesänä. Liikenne- ja viestintäministeriö vaati syksyllä HSL:ää helpottamaan lippujen hankintaa.

HSL:n lipunmyyntiautomaatti Ilmalan asemalla
HSL lisäsi automaatteja rautatieasemille kun junissa lippujen myynti loppui.Timo-Pekka Heima / Yle

Muualla maassa ongelmia on aiheuttanut korttimaksumahdollisuuden puuttuminen monen kaupungin paikallisliikenteessä. HSL-alueella taas on odotettu monessa muussa kaupungissa jo vuosia käytössä ollutta matkakorttien nettilatausta.

Vaismaa muistuttaa lippujen hankinnan helppouden olevan yksi keskeinen tekijä uusien käyttäjien saamisessa.

– Lipun oston pitää olla todella helppoa, varsinkin satunnaiskäyttäjiä ja turisteja ajatellen. Uusia käyttäjiä on mahdollista saada varsinkin satunnaiskäyttäjistä.

Lippuautomaatti ainakin tärkeimmille pysäkeille

Euroopan kaupunkien käytäntöjä selvitettäessä kävi ilmi, että perinteiset, fyysiset lipunmyyntijärjestelmät kuten pysäkkien lippuautomaatit, ovat edelleen toimivia.

– Erilaiset älypuhelinapplikaatiot ovat monesti hitaita ja vaikeita. Turistit varsinkaan eivät jaksa ladata niitä. Tärkeimmillä turistipysäkeillä on hyvä olla selkeät automaatit, joista voi ostaa lippuja, Vaismaa kertoo.

Lipun osto oli tehty erityisen helpoksi Sveitsissä, jossa Bernissä ja Zürichissa joka pysäkillä oli lippuautomaatti. Automaatista voi ostaa jopa lipun, joka voi kattaa koko maan julkisen liikenteen.

– Automaatti joka pysäkillä on toisaalta aika hintavaa. Automaatti olisi hyvä olla ainakin tärkeimmillä turistipysäkeillä, oppilaitosten ja sairaaloiden pysäkeillä ja rautatieasemilla, Vaismaa toteaa.

Lippujen oston helpottamista mietitään Helsingissä, Turussa ja Tampereella ja mahdollisesti Oulussakin selvittämällä lähimaksun uudenlaista käyttöä. Siinä lukijalaitteelle näytettäisiin lähimaksullista pankkikorttia ja matka veloitettaisiin myöhemmin.

Jos päivän aikana tulisi tehtyä useampia matkoja, taustalla oleva järjestelmä veloittaisi halvimman vaihtoehdon mukaan esimerkiksi päivälipun, jos sen hinta jää pienemmäksi kuin mitä yksittäisistä matkoista kertyy. Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi selvityksestä hiljattain.

Lipumyyntiautomaatti Berliinissä.
Varsinkin turistien suosimat asemat ja pysäkit olisi hyvä varustaa lipunmyyntiautomaateilla.Timo-Pekka Heima / Yle

Sekavat kartat ja vaikeaselkoinen tiedotus karkoittavat

Vaismaa sanoo välillä kuulevansa, että nykyisin kaiken voi hoitaa älypuhelimella ja esimerkiksi julkisen liikenteen pysäkeille ei enää tämän takia tarvittaisi fyysistä informaatiota.

– Puhelimesta katsominen on kuitenkin paljon hitaampaa verrattuna siihen, jos pysäkiltä näkee suoraan koska seuraava kulkuneuvo tulee. Palvelut toki monipuolistuvat, ja puhelimella näkyvä aikataulunäyttö on oma lisänsä.

Vaikeaselkoinen tiedotus oli lipunoston hankaluuksien lisäksi toinen ongelma, joka karkoitti käyttäjiä julkisista. Pysäkillä tai asemalla pitäisi helposti nähdä, miten minnekin pääsee ja milloin.

– Tämänkin helppoudessa Sveitsi oli ylivertainen. Heillä on reaaliaikainen aikataulunäyttö ja linjakartta joka pysäkillä, joista näkee mihin linjat pysäkiltä menevät ja koska seuraavat kulkuneuvot tulevat. Busseissa ja raitiovaunuissa ilmoitetaan selkeästi seuraavat pysäkit ja mihin kulkuneuvo on matkalla. Lisäksi näkyvät vaihtomahdollisuudet: mihin kulkuneuvoon voi vaihtaa milläkin pysäkillä ja kauanko tarvitsee odottaa, Vaismaa kuvailee.

Runkolinjat suosiossa maailmalla

Raportin mukaan maailman parhaimmissa joukkoliikennekaupungeissa on havaittavissa trendi, jossa linjastoja yksinkertaistetaan ja tiheästi kulkevat, paljon matkustajia kuljettavat runkolinjat ovat suosiossa.

Ajatuksena on, että tiheästi kulkevia linjoja voi käyttää samaan tapaan kuin autolla katuverkkoa, ja parhaimmillaan aikatauluja ei tarvitse katsoa, kun vuoroja kulkee tiheästi.

Kun liikenne on tiheää, vaihtomahdollisuudet paranevat ja tarjoavat uusia matkavaihtoehtoja ilman pitkää odottelua.

Suomessakin suunnittelu on yleensä pohjannut ajatukseen tarjota vaihdottomia, suoria yhteyksiä. Hiljalleen tämä on johtanut mutkikkaisiin linjastoihin, joissa vaihtoyhteydet eivät ole toimivia.

juna asemalla, ihmisiä laiturilla
Lähijunat ovat yksi runkoliikenteen muodoista.Ismo Pekkarinen / AOP

Vaihtopaikkoja keskustojen ulkopuolelle, kauppojen ja palveluiden lähelle

Tiiviit runkoyhteydet usein lisäävät tarvetta vaihdoille, ja näin vaatimuksia vaihtopaikkojen toimivuudelle. Vaismaan mukaan raportin kaupungeissa tällaisiin vaihtopisteisiin yhdistyy monesti kauppakeskus, sillä niin kauppa kuin julkinen liikenne ovat kiinnostuneet joukoista.

– Jos vaihtopaikka on kauppakeskuksessa, siellä on lisäksi sosiaalisesti turvallisempaa kun paikalla on muita ihmisiä.

Sveitsi oli vaihtopaikoissakin hyvin kehittynyt, esimerkiksi reilun 100 000 asukkaan Bernissä oli noin viisi vaihtopistettä, joissa voi vaihtaa bussin, raitiovaunun ja junan välillä. Usein vaihtopisteet olivat jonkin ostoskeskuksen lähistöllä.

Sähköbussi saattaa ajaa sisällekin vaihtopaikkana toimivaan kauppakeskukseen, kun päästöistä ei ole haittaa. Sisätiloissa säätila ei myöskään vaikuta bussin lataamiseen.

Runkolinjat laajenevat HSL-alueella

Helsingin seudun liikenne on viime vuosina kehittänyt runkoyhteyksiä ja suorat yhteydet Helsingin keskustaan ovat muuttuneet aiempaa enemmän vaihdollisiksi yhteyksiksi junalla ja metrolla.

– Helsinki varsinkin on saanut kansainvälistä arvostustakin, paljon asioita on tehty hyvin. Helsingissä joukkoliikenteen verkko voisi olla yhä selkeämpi. Esimerkiksi metrosta raitiovaunuun vaihtaminen ei ole selkeää, tai bussista toiseen, Vaismaa arvioi.

Hän kehittäisi edelleen verkostomaisuutta suorien, keskustaan tulevien linjojen tilalle.

– Aika paljon kehyskunnista ja Espoosta ja Vantaalta tulee edelleen suora yhteys Helsingin keskustaan, jotka kuormittavat myös sisääntuloväyliä. Voisi vielä tehokkaammin miettiä, kuinka syöttäisi linjoilla matkustajia metrolle tai junalle.

Poikittaisyhteydet voisivat olla edelleen nykyistä paremmat.

Havainnekuva: Raide-Jokeri ylittää Kehä I:n Espoossa.
Helsinki ja Espoo parantavat poikittaisliikennettä rakentamalla poikittaisen Raide-Jokeri-pikaraitiolinjan.Ramboll Finland Oy

– Voisi olla selkeitä vaihtoterminaaleja, joissa vaihtaa liikennevälineestä toiseen, eikä niin monesta paikasta tarvitsisi tulla bussia keskustaan asti, Vaismaa miettii.

Runkolinjaoppia on otettu muuallakin. Lahti kertoi hiljattain, että se muuttaa lähivuosina kaupungin bussilinjastoa runkolinjoiksi. Turku on toteuttamassa runkolinjastoa, ja myös kehälinjaa joka kiertää kaupungin keskustan.

Vaismaan mukaan raportin yksi hyvä esimerkki runkolinjaston toimivuudesta oli Ruotsin Karlstad. Siellä muutettiin vuosikymmenen alussa 17 bussilinjaa kahdeksaksi runkolinjaksi. Matkustajamäärät ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet 65 prosenttia.

Lue myös

Vantaa suunnittelee pikaraitiotietä Mellunmäestä lentoasemalle – arvio: Raide-Jokeri 3:n varrelle 150 000 asukasta ja työpaikkoja

Turku julkaisi uuden raitiotieselvityksen: Superbussi olisi lähes puolet halvempi kuin raitiotie