Naapurit raivoissaan irrallaan juoksevista koirista – edes eläinlääkärin moite ei tehoa omistajiin

Lain tehtävä on suojella eläintä eikä kiusata ihmistä, muistuttavat eläinlääkärit.

kotieläimet
Saksanpaimenkoiran kuono on lumen kuorruttama.
Iso irrallaan joukseva koira saattaa aiheuttaa ihmisessä pelkoa tai sympatiaa.Robert Ghement / EPA

Naapurin koira juoksentelee jatkuvasti muiden pihoilla ja pitkin puistoja. Koiran omistajaa eläimen karkailu ei tunnu hetkauttavan minkään vertaa. Naapuri sen sijaan on vihainen.

Ihmiset suhtautuvat irrallaan juoksenteleviin koiriin hyvin eri tavalla. Yksi ottaa koiran kiinni ja alkaa huolissaan etsiä koiran omistajaa. Toinen on raivoissaan ja haukkuu mielessään kaikki koiranomistajat, kun he eivät osaa pitää koiristaan huolta.

Mika tahansa koira saattaa joskus lähteä vahingossa omille teilleen, mutta kun koira alkaa jatkuvasti olla vierailla pihoilla, alkaa ymmärrys ja sietokyky loppua. Varsinkin irrallaan juoksentelevat isokokoiset koirat voivat olla pelottavia. Toisaalta vapaana juoksenteleva koira voi olla vaaraksi liikenteelle tai ihmisille ja muille eläimille.

Laki sääntelee selkeästi, missä koira saa olla ja mikä on omistajan vastuu. Lain tarkoitus on suojella eläintä.

– Eläinsuojelulaki lähtee eläimen turvallisuudesta. Omistajan pitää huolehtia, ettei eläin karkaile, sanoo Lappeenrannan kaupungin valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna.

Vahalinna korostaa, että sama koskee kaikkia kotieläimiä, olivat ne sitten kissoja, kilpikonnia, hamstereita tai käärmeitä. Omistajalla on vastuu eläimestä ja hänen tulee huolehtia, ettei eläin joudu vaaraan tai aiheuta vaaraa muille.

– Ihmiset unohtavat, että koira on eläin. Ei koira pysty liikkumaan turvallisesti irrallaan esimerkiksi liikenteen seassa, sanoo Vahalinna.

Koiran heitteillejättöä

Ilmoitukset jatkuvasti irrallaan juoksentelevista koirista ovat viranomaisille arkipäivää. Niitä tekevät usein naapurit tai lähiseutujen asukkaat.

– Paljon on niitä tapauksia, joissa naapurit ovat sitten vieneet koiran useammankin kerran löytöeläintaloon, kun koiran omistaja ei välitä pitää koiraa kiinni, kertoo valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna.

Viranomainen puuttuu asiaan, jos koiran karkaileminen on jatkuvaa.

– Se on sitten jo koiran heitteillejättöä ja voi johtaa siihen, että koira voidaan joutua ottamaan pois.

Valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinnan mukaan löytäjän tulisi viedä irrallaan oleva koira omistajansa luokse. Jos omistajaa ei tavoiteta tai koiran vieminen omistajalleen ei ole mahdollista, pitää koira viedä kunnan löytöeläintaloon.

Koirankoppi ja aitaus
Koiran aitauksen tulee olla sellainen, että koira ei pääse sieltä karkuun.Tommi Parkkinen /Yle

Jos koira jatkuvasti karkailee, voi viranomainen epäillä, että omistaja ei pysty tai kykene huolehtimaan koirastaan. Viranomainen ei kuitenkaan kovin herkästi lähde ottamaan eläintä pois.

– Eläin on omaisuutta ja omaisuus on perustuslailla suojattu, joten ei poisottoon ihan kevyen perustein voi ryhtyä, kertoo Porvoon kaupungin valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Koiran karkailuun pitää olla todisteet. Sellainen on esimerkiksi tieto siitä, että koira on useaan kertaan toimitettu löytöeläinkotiin. Myös esimerkiksi riistakamerakuvat voivat toimia todisteina.

– Me ei voida pelkästään muiden kertoman perusteella ottaa eläintä huostaan, kertoo Lähteinen.

Lähteisen mukaan huostaanotto voidaan myös tehdä, jos valvontaeläinlääkäri havaitsee selkeitä puutteita eläimen hoidossa tai kunnossa. Jos ihmisen on selkeästi kykenemätön huolehtimaan eläimistä, voi tuomioistuin voi asettaa henkilölle eläintenpitokiellon. Jotta eläintenpitokielto voidaan määrätä, on henkilö pitänyt tuomita eläinsuojelurikoksesta.

Ilmoitus poliisille

Häiritsevistä tai karkailevista koirista ilmoittaneet ihmiset toivoisivat viranomaisilta yleensä nopeita toimenpiteitä. Isokokoinen kylällä juoksenteleva koira voi pelottaa lapsia ja aikuisia. Metsässä vihainen koira voi käydä vaikka marjastajan kimppuun tai tappaa muita koiria tai metsän eläimiä.

Jos koira aiheuttaa ympäristössä turvallisuusriskin, tulee koirasta ilmoittaa poliisille.

– Poliisilla on toimivaltaa koiran kiinniottoon ja tarvittaessa myös rajumpiin toimenpiteisiin, kertoo rikosylikomisario Juha Junkkari Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Poliisi ei kuitenkaan ala ampua koiraa, ellei koira ole aiheuttamassa välitöntä vaaraa. Tapaukset, joissa poliisi olisi joutunut ampumaan koiran, ovat Suomessa äärettömän harvinaisia. Poliisi yrittää ottaa koiran kiinni ja viemään sen löytöeläinkotiin.

– Jos koira aiheuttaa vaaraa omaisuudelle tai pelottelee esimerkiksi lapsia, niin tutkinta käynnistyy herkemmin, kertoo Junkkari.

Koira saa olla kytkemättä vain omistajan omalla tontilla tai koirapuistossa. Omistajan tulee varmistaa, että koira ei pääse sieltä karkuun tai liiku tontin ulkopuolelle. Poikkeuksen tähän tekee ajossa oleva metsästyskoira, joka saa maanomistajan luvalla olla ajossa ja se voi myös olla vieraalla tontilla puolen tunnin ajan.

Myös muun muassa työtehtävissä olevilla poliisi- ja etsintäkoirilla sekä esimerkiksi lammaslaumaa vartioivalla koiralla on oikeus olla irrallaan.

Kissa eläinhoitolan häkissä.
Löytyeläinkoti yrittää etsiä huostaanotetulle kissalle tai koiralle uuden kodin.Laura Valta / Yle

Huostaanotto ei tapahdu hetkessä

Jos on syytä epäillä, että eläimen turvallisuus vaarantuu, on syytä epäillä eläinsuojelurikosta. Tällöin on asia valvontaeläinlääkärin vastuulla. Ensin valvontaeläinlääkäri käy omistajan luona tarkastuskäynnillä. Siellä keskustellaan, millaisissa tilanteissa karkaamiset ovat tapahtuneet. Samalla katsotaan myös esimerkiksi koiran aitaus. Aidat tulee olla sellaisia, että koira ei pääse sieltä karkuun.

– Lain mukaan omistajan pitää ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estetään eläimen karkaaminen, kertoo valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Syitä koirien karkailuun on paljon. Koirat eivät aina ole kytkettyinä tai ne voivat olla vaikka lasten vastuulla, eivätkä kaikki lapset pysty koirista huolehtimaan.

Ensin valvontaeläinlääkäri neuvoo omistajaa, miten tämän pitää toimia. Jos se ei tehoa, antaa valvontaeläinlääkäri määräyksen, jolla omistaja velvoitetaan huolehtimaan koirasta.

– Jos koira määräyksestä huolimatta karkailee ja koira jatkuvasti tuodaan löytöeläintaloon, niin koirasta tehdään huostaanottopäätös ja jätettään koira palauttamatta omistajalleen, sanoo valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Löytöeläinkoti yrittää sen jälkeen löytää koiralle uuden kodin.

Huostaanottopäätöksistä myös valitetaan jonkin verran. Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun)vastikään tapauksesta, jossa koira oli otettu pois mieheltä, joka oli pahoinpidellyt koiraansa. Korkein hallinto-oikeus päätti, että koiraa ei miehelle palauteta.

Sanominen ei tehoa

Lappeenrannan valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinnan mukaan pelkkä yhteydenotto koiran omistajaan ei yleensä auta, vaan koirien karkailu siitä huolimatta jatkuu. Samanlaisia kokemuksia on myös Porvoon valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteisellä.

– Kerran tuli paljon ilmoituksia haja-asutusalueella liikkuvasta isokokoisesta, pelottavan näköisestä koirasta, joka usein pyöri liikenteen seassa. Koiran omistajan kanssa käytiin useitakin keskusteluita, mutta se ei vaikuttanut mitään. Sitten jälkeenpäin kuulin, että koira olisi jäänyt auton alle ja kuollut.

Lähteisen mukaan koira olisi pitänyt koiran turvallisuuden takia ottaa omistajaltaan pois, mutta koska se oli ollut löytöeläinkodissa vasta pari kertaa, niin siihen ei ollut mahdollisuutta puuttua.

Silloin tällöin eläinlääkäriä vaaditaan tulla lopettamaan naapurin koira välittömästi. Niin rajuihin toimenpiteisiin viranomaiset eivät kuitenkaan ryhdy. Jos mikään ei auta, niin eläin korkeintaan otetaan pois. Lopettamiseen eläinlääkäri ryhtyy ainoastaan siinä tapauksessa, että eläin on päässyt todella huonoon kuntoon.

– Jos eläin kärsii niin paljon, että olisi julmuutta pitää eläin elossa. Lopettaminen voi tulla kyseeseen myös, jos eläimelle ei löydy uutta hyvää kotia pois ottamisen jälkeen, kertoo Lappeenrannan valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna.

Ongelmia viranomaiset havaitsevat kaikenlaisten eläinten pidossa.

– Hevosia, koiria, kissoja, sikaloita. Ei pidetä puhtaana eläinten pitopaikkaa tai eläimiä on liikaa. Jopa kymmenen vuotta on jouduttu käymään samassa paikassa, kertoo valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Kissa istuu tiiliaidalla.
Kissakaan ei saisi liikkua vapaasti luonnossa.Sascha Steinbach / EPA

Kissariidat työllistävät

Koiria koskettavat tiukemmat lait (siirryt toiseen palveluun) kuin muita lemmikkieläimiä. Koira on pidettävä vain tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta aina kytkettynä. Järjestyslaki velvoittaa (siirryt toiseen palveluun) vielä erikseen, että kissaa tai koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, torille, ladulle tai urheilukentälle, ellei sitä ole erikseen sallittu.

Kissakaan ei saisi mennä oman tontin ulkopuolelle.

– Omistajan pitäisi valvoa kissan liikkumista, ettei se kulje muiden pihoilla pissaamassa ja kakkaamassa.

Kissojen liikkumisesta tulee Porvoon valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteiselle enemmän yhteydenottoja kuin koirista. Joillakin ihmisillä saattaa olla useitakin kissoja, jotka käyvät naapureiden terasseilla.

– Se aiheuttaa naapureissa suurta raivoa, kertoo Porvoon valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Lähteinen on joutunut läheltä seuraamaan, kun ihmiset riitelevät kissoista. Vierailla pihoilla oleva kissa on täysin laillista ottaa omalla tontilla loukulla kiinni ja viedä se löytöeläintaloon. Sitten kissojen omistajat soittavat raivoissaan valvontaeläinlääkärille.

– Se on jatkuvaa valitusten vastaanottamista.

Valvontaeläinlääkärinkään on hankala puuttua kissariitoihin, koska on ikään kuin maan tapa, että kissat voivat liikkua vapaammin kuin koirat.

– Toivoisin että kissojen vapaana liikkumiseen tulisi pikku hiljaa muutos, sanoo Lähteinen.

Eläinten turvallisuus

Kissa mielletään helposti suloiseksi eläimeksi, jonka sallitaan liikkua lähiympäristössä. Lappeenrannan seudun valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna kuitenkin muistuttaa, että siinäkin pitää muistaa kissan turvallisuus ja se, että kissan omistajaa koskee sama eläinsuojelulaki (siirryt toiseen palveluun)kuin muita eläinten omistajia. Irrallaan oleva kissa on alttiina monille vaaroille.

– Ihmiset olettavat, että kissat pärjäävät ja saalistavat oman ruokansa, mutta irrallaan olevat kissat ovat usein täynnä loisia, niillä saattaa olla silmätulehduksia, pakkasessa paleltuneita korvia ja tappeluissa tulleita märkiviä haavoja, kertoo Vahalinna.

Vahalinna muistuttaa, että kissa ei alkuperäisesti kuulu Suomen luontoon. Se tekee tuhoa muun muassa saalistamalla lintuja.

– Ei ole millään tavalla hyväksi, että kissat juoksentelevat ilman omistajaa. Kissojen ja koirien pitää olla ihmisten hallinnassa, eikä niiden kuulu juoksennella vapaana miten sattuu, sanoo Vahalinna.

Pahimmillaan irralleen jäävät kissat alkavat villiintyä tai laumaantua. Tällöin ne myös alkavat lisääntyä keskenään, mikä voi aiheuttaa haitallista sisäsiittoisuutta.

Suomessa on tavattu jopa 250 kissan laumoja, joita eläinlääkärit ovat joutuneet urakalla lopettamaan.

– Se ei ole kivaa kissoille eikä eläinlääkärillekään, kertoo Porvoon valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen.

Koirat viipyvät löytöeläinkodissa pari päivää.
Irrallaan juoksenteleva koira tulee toimittaa löytöeläinkotiin.Jarkko Riikonen / Yle

Turhauttava tilanne

Porvoon kaupungin valvontaeläinlääkäri Tanja Lähteinen on vuosia seurannut eläinten hyvinvointia. Valitettavan monta kertaa hänelle on tullut sellainen olo, että joltain ihmiseltä pitäisi ottaa eläimet pois.

– Varsinkin silloin, kun ihmisellä on paljon kissoja tai koiria. Mutta jos eläimet ovat peruskuntoisia ja olosuhteet edes rimaa hipoen sellaisia, että pysytään lain oikealla puolella, niin ei siihen voi puuttua.

Lähteisen mukaan ongelmat pitää olla vakavia, että eläimen huostaanotto voidaan tehdä. Hänellä on tiedossa tapauksia, joissa vuosikausien aikaan käydään sanomassa samasta asiasta. Tilanne paranee hetkeksi, mutta sitten se taas repsahtaa.

– Ne ovat aika turhauttavia, kun tilanne ei koskaan parane pysyvästi.