Seinäjoki käänsi lasten painokäyrät laskuun yhteistyöllä ja vie nyt osaamistaan maailmalle – omien lasten hyvinvointimittarit kääntyivät kuitenkin taas väärään suuntaan

Järjestelmällistä lasten ja perheiden hyvinvointityötä on tehty Seinäjoella vuosia. Tulokset olivat niin hyviä, että WHO:kin kiinnostui.

ylipaino
lapsi punnituksessa
Päivi Meritähti / Yle

Seinäjoella toteutettiin 2000-luvulla diabeteksen ehkäisyprojekti, jonka kohderyhmä olivat lapset ja nuoret. Samalla huomattiin, että lasten ja nuorten lihavuus oli lisääntynyt merkittävästi.

Esimerkiksi ylipainoisten poikien määrä oli kasvanut 17 prosentista (1997) 23 prosenttiin (2013).

– Asialle täytyi tehdä jotain, sanoo kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden koordinaattori Ulla Frantti-Malinen.

Hyvinvointi mahdolliseksi kaikille

Seinäjoen kaupunki asetti lasten ja nuorten lihavuuteen liittyvien sairauksien ehkäisemisen ja vähentämisen koko kaupungin yhteiseksi hyvinvointitavoitteeksi. Tavoite kirjattiin hyvinvointiohjelmaan vuonna 2013.

– Asetettiin seurantaindikaattorit, tarjottiin koulutusta, tehostettiin elintapaneuvontaa ja lähdettiin kehittämään hoitopolkuja siihen, miten lasten ylipainoon ja riskiin lihoa puututaan, Frantti-Malinen sanoo.

Nyt Seinäjoella seurataan lapsia yhden ja viiden vuoden iässä. Samoin seurantaa tehdään ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Seurattavia asioita ovat muun muassa lapsen painokehitys, hammasterveys ja perheen elämäntavat.

Tavoite on puuttua riskeihin jo ennaltaehkäisevästi kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tämä edellyttää terveistä elämäntavoista puhumista ja riskien käsittelyä avoimesti ja osoittelematta.

– Tosi paljon kysytään, paljonko me tuotetaan paineita perheille ja lapsille, mutta me emme työskentele lihavuuden kanssa, Frantti-Malinen sanoo.

– Me mahdollistamme kaikille lapsille terveellisen ruoan, toimintamalleissa vältetään paikallaanoloa ja meillä on aktiivinen toimintakulttuuri. Kaikki lapset pääsevät näiden asioitten piiriin.

Tehdään yhdessä

Seinäjoen malliin kuuluu muun muassa kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tarjottava sydänystävällinen ruoka, jossa esimerkiksi rasvan, sokerin, suolan ja kuitujen määrää säädellään. Päiväkodeissa lasten syntymäpäiviä ei vietetä karkkitarjoilujen merkeissä vaan toiminnallisesti juhlien.

Koulu- ja päiväkotipäivän aikana pyritään liikkumaan monin eri tavoin, kouluissa on käytössä pitkä välitunti ja koulujen, päiväkotien pihoihin sekä ympäristön toiminnallisuuteen yleensä on panostettu.

Terveistä elintavoista puhuminen aloitetaan neuvolassa jo ennen lapsen syntymää.

– Seinäjoen terveet lapset -mallissa ydinasia on moniammatillinen yhteistyö, sanoo osaamisen viennin asiantuntija Helli Kitinoja Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.

Kaupungin kaikki toimialat (siirryt toiseen palveluun) kaavoituksesta kunnallistekniikkaan ovat mukana työssä.

– Me emme ole koskaan käskeneet ylhäältäpäin, vaan meillä halutaan työskennellä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen, kehaisee myös Ulla Frantti-Malinen seinäjokelaisia ammattilaisia.

Helli Kitinoja ja Ulla Frantti-Malinen ovat olleet järjestämässä Healthy kids on Seinäjoki -seminaaria.
Helli Kitinoja ja Ulla Frantti-Malinen ovat olleet järjestämässä Healthy kids on Seinäjoki -seminaaria.Hanne Leiwo/Yle

Hyvinvoinnista liiketoimintaa ja osaamista

Seinäjoen malli on herättänyt kiinnostusta sekä kotimaassa että ulkomailla. Kun tuloksia saatiin aikaiseksi ja lasten painokäyrät kääntymään laskuun, eteläpohjalaisten toiminnasta kiinnostui myös Maailman terveysjärjestö WHO, joka raportoi (siirryt toiseen palveluun)mallista 2015.

Kansainvälisestä kiinnostuksesta on oltu Seinäjoella yllättyneitä.

– Jokaisessa suomalaisessa kunnassa on samat palvelut. Ehkä me on oltu onnekkaita, kun saimme WHO:lta mainosarvoa. Ja toisaalta, jos joku pystyy näin hankalan kansanterveydellisen asian kanssa tekemään edes pieniä tekoja, niin ehkä se on huomionarvoinen asia, Frantti-Malinen sanoo.

Jos joku pystyy näin hankalan kansanterveydellisen asian kanssa tekemään edes pieniä tekoja, niin ehkä se on huomionarvoinen asia.

Ulla Frantti-Malinen

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on Seinäjoella kirjattu kaupungin strategiaan. Lihavuus laskuun (siirryt toiseen palveluun) -ohjelma ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2020. Kaupungin toimintatapaa mallinnetaan tällä hetkellä yhdessä kuuden muun suomalaiskunnan kanssa.

Hyvinvoinnista toivotaan kaupungille tulevaisuuden vetovoimatekijää sekä sen ympärille kehittyvän osaamista ja liiketoimintaa.

– Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon, sanoo Helli Kitinoja.

– Kukaan ei olisi muutama vuosi sitten uskonut, että hyvinvoinnin edistäminen on vetovoima- ja pitovoimatekijä Seinäjoella, Frantti-Malinen sanoo.

Ylipainoisten ja lihavien lasten osuus (%) tarkastetuista Seinäjoella vuosina 2013-2016.
Ylipainoisten ja lihavien lasten osuus (%) tarkastetuista Seinäjoella vuosina 2013-2016.Seinäjoen kaupunki/Lihavuus laskuun -ohjelma

Käyrät taas nousussa

Seinäjoella tänään alkava Healthy kids of Seinäjoki (siirryt toiseen palveluun) -seminaari kokoaa yhteen hyvinvointiosaajia eri puolilta maailmaa. Päivien aikana vieraillaan myös sekä seinäjokisissa päiväkodeissa että kouluissa tutustumassa käytännön hyvinvointityöhön.

Samalla, kun asiantuntijat keskustelevat ja kehittävät, arkinen työ lasten ja nuorten parissa jatkuu, sillä Frantti-Malisen mukaan lapset ja aikuiset ovat Seinäjoella keskimääräistä lihavampia ja myös elintavoissa on korjaamista.

– Sensaatio oli se, että meillä vuosina 2009-2015 painokäyrät olivat laskeneet huomattavasti, mutta nyt ne ovat taas kääntyneet nousuun. Viime vuonna alle kouluikäisten lasten hammasterveys on heikentynyt ja se näkyy myös painotilastoissa. Onko niin, että perheillä ei ole ollut voimavaroja kiinnittää huomiota esimerkiksi lasten hampaidenpesuun, Frantti-Malinen pohtii.

Frantti-Malinen ja Kitinoja muistuttavat kuitenkin, että sen sijaan, että perheissä keskityttäisiin miettimään lihavuutta ja sen ehkäisyä sellaisenaan, pitäisi panostaa yleisesti hyvinvointiin. Jo yksi yhteinen ateria ja kuulumisten vaihtaminen sen aikana on iso asia.

– Jos me saamme edes muutaman lapsen hyvällä painonkehityksellä aikuisuuteen, se on jo kaupungille lottovoitto, Frantti-Malinen sanoo.