Varainsiirtoveron kiristys puraisi omistusasujien muuttohaluihin – Aiempaa useampi perhe asuu myös liian pienessä tai isossa asunnossa

Asuntokauppojen yhteydessä maksettavan varainsiirtoveron kiristys muutama vuosi sitten vähensi merkittävästi omistusasujien muuttamista. Veronkiristys heikensi myös perheiden hyvinvointia, kun yhä useampi kotitalous asuu joko liian pienessä tai liian suuressa asunnossa.

varainsiirtovero
Kauppakirja pöydällä.
Veronkiristys vähensi asuntokauppojen määrää pysyvästiIsmo Pekkarinen / AOP

Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa tutkimustuloksella todistettu, että asunto-osakekauppojen yhteydessä maksettava varainsiirtovero vähentää kotitalouksien muuttamista. Muutot vähenivät asunto-osakkeissa noin 4 prosenttia vuoden 2013 veromuutoksen jälkeen. Tämä on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavan tutkijan Tuukka Saarimaan mukaan merkittävä vähennys muuttamisessa.

– Tutkimuksessa verrattiin osakemuotoisissa asunnoissa asuvien omistusasujien muuttamista omakotitaloissa asuviin ja huomattiin, että veromuutoksen jälkeen näiden osakeasunnoissa asuvien muutot vähenivät selvästi.

Samalla myös tehtyjen asuntokauppojen määrä väheni, ja ne jäivät pysyvästi pienemmälle tasolle veronkiristyksen jälkeen.

Asunto-osakkeiden kaupan yhteydessä maksettavaa varainsiirtoveroa korotettiin vuonna 2013. Se nostettiin 2,0 prosenttiin 1,6 prosentista. Samaan aikaan veroa kiristettiin niin, että se kattaa myyntihinnan lisäksi osakkeisiin kuuluvan yhtiölainan.

Diagrammi asunto- ja kiinteistökauppojen kauppamääristä 2006-2017
Yle Uutisgrafiikka

Omakotikiinteistöjen vero pidettiin ennallaan 4,0 prosentissa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin kaupunginkanslia vertasivat asunto-osakkeiden omistajien ja omakotikiinteistöjen omistajien muuttoalttiutta toisiinsa ennen ja jälkeen verouudistuksen.

Aiempaa useampi perhe asuu asunnossa, joka ei sovi heille

Yksi keskeinen havainto oli myös, että veronkorotuksen vähentäessä muuttamista jotkut asuvat perheen kokoon, tulotasoon tai elämäntilanteeseen nähden liian pienissä tai liian suurissa asunnoissa.

– Aiempaa useampi perhe tai kotitalous asuu sille sopimattomassa asunnossa tai sellaisessa asunnossa, joka ei ole heille paras mahdollinen, Saarimaa sanoo.

Epäsopivassa asunnossa asuminen vähentää perheiden hyvinvointia ja tätä hyvinvointitappiota voidaan mitata myös rahassa. Vuoden 2013 jälkeisen veronkorotuksen niin kutsuttu hyvinvointitappio oli viidennes verotulojen lisäyksestä. Osakehuoneistojen ja omakotitalojen kaupoista perittävä varainsiirtovero oli tutkimuksen mukaan vuonna 2016 noin 860 miljoonaa euroa. Valtaosa siitä kertyi asuntokaupoista.

Veronkiristys vähensi muuttamista maakuntien välillä

Veronmuutos vähensi myös maakuntien välisiä ja sisäisiä muuttoja eli se saattoi vähentää työmarkkina-alueiden välillä tapahtuvia muuttoja. Pitkien matkojen takaa tehdyt muutot ovat yleensä työmarkkinoihin liittyviä.

– Tällä verolla voi olla myös työmarkkinoita haittaavaa vaikutusta, sanoo Saarimaa.

– Jos tästä haluaa vetää johtopäätöksiä, millä verolla varainsiirtoveroa voisi korvata, niin kiinteistövero voisi olla sellainen vaihtoehto, sillä kiinteistöveron hyvinvointitappio on paljon pienempi kuin varainsiirtoveron, Saarimaa summaa.

Vattin ja Helsingin kaupunginkanslian yhteistutkimuksen rahoitti Valtion selvitys- ja tutkimustoiminta. Tutkimuksen tekivät Vattin tutkijat Essi Eerola, Teemu Lyytikäinen ja Tuukka Saarimaa sekä Oskari Harjunen Helsingin kaupunginkansliasta.

Lue myös: "Oikeastiko aiotte muuttaa?" Tuttavatkin ihmettelivät, kun Härköset rakensivat seudulle, jolta muut muuttavat pois