Jopa sata legionellatartuntaa jää pimentoon vuosittain – Arviolta joka kymmenes sairastunut kuolee

Legionellabakteeri iskee vanhuksiin ja heikkokuntoisiin, ja jostain syystä selvästi useammin miehiin kuin naisiin. Ihmiseen bakteeri tarttuu keuhkojen kautta höyry- ja pisaratartuntana.

infektiotaudit
Nainen suihkussa.
1990-luvun tutkimuksessa joka kolmannesta kiinteistöstä löytyi legionellaa.Antonio Guillem Fernandez / AOP

Rovaniemen Santasportin uimahallin lämminvesialtaista havaittiin legionellabakteeri maaliskuun alussa. Uimahalli suljettiin ja altaat tehopuhdistettiin. Legionellan saastuttama vesi havaittiin, koska ulkomainen matkanjärjestäjä vaati legionella-analyysin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tänään perjantaina toimittamien tutkimustulosten mukaan uusintanäytteissä ei enää bakteeria havaittu. Kenenkään ei tiedetä sairastuneen.

Levillä vuosi sitten legionella havaittiin liian myöhään: hotellin poreamme sairastutti kolme henkilöä keuhkokuumeeseen ja neljä Pontiac-kuumeeseen.

Suomessa legionellaa ei testata terveysviranomaisten toimesta eikä terveydenhoidossa muuten kuin poikkeustapauksissa. Pitäisikö?

Tuntematon tappaja

Legionellabakteeria voidaan perustellusti kutsua Suomessa tuntemattomaksi tappajaksi. Sen kohteina ovat erityisesti vanhukset ja heikkokuntoiset, sekä hieman yllättäen miehet. Viiden vuoden seurantajaksolla (2011-2015) miehet sairastuivat Euroopassa legionellaan lähes kolme kertaa useammin kuin naiset. Syytä tähän ei tiedetä.

Suomessa tautitapauksia rekisteröidään keskimäärin vain noin 15 vuodessa, mutta todellisen määrän arvioidaan olevan suhteellisesti yhtä korkealla kuin Ruotsissa ja Euroopassa, jossa ne ovat kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.

– Legionellaa ei terveydenhoidossa osata edes epäillä. Sitä on varmasti huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä tiedämme, Valviran ylitarkastaja Heli Laasonen sanoo.

Asiantuntijat arvioivat, että legionella voi olla Suomessa yhtä yleinen kuin naapurissa Ruotsissa, jossa todetaan lähes 150 tapausta vuosittain. Suomen väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaisi 75-120 tapausta joka vuosi. Legioonalaistaudin kuolleisuus on Euroopassa 8-10 prosenttia sairastuneista.

– Tämä on selvästi alidiagnosoitu tautimuoto. Legionellaa ei testata kaikista keuhkokuumeista ja siksi se jää pimentoon, legionelloihin erikoistunut tutkija Jaana Kusnetsov Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta sanoo.

Yhtenä syynä legionellan vähäiseen testaamiseen terveydenhuollossa pidetään sitä, että se iskee usein vanhuksiin ja heikkokuntoisiin.

– Mitä vanhempana infektion saa, sitä harvemmin sen syytä aletaan selvittämään, Jaana Kusnetsov sanoo.

Lääkäri kuuntelee potilaan keuhkoja.
Jessica Edén / Yle

Joka kolmannessa kiinteistössä legionella?

Suomessa tutkittiin 1990-luvulla satunnaisotannalla 67 kerrostalokiinteistöä ympäri Suomea ja lähes joka kolmannen kiinteistön vesijärjestelmästä löytyi legionella. Monessa kiinteistössä sitä oli selvästi terveydelle vaarallisen paljon.

Erityisinä riskikiinteistöinä pidetään sairaaloita ja hoitokoteja, joissa on heikkokuntoisia asukkaita sekä hotelleja, joissa osa huoneista voi olla pitkään käyttämättömänä.

Lääkärilehdessä (14/2003) julkaistussa artikkelissa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että Yhdysvalloissa jopa neljännes raportoiduista legionellatapauksista on sairaalassa saatuja, ja kaikista sairaalakeuhkokuumeista 14 % on legionellojen aiheuttamia.

Samainen artikkeli arvioi, että legionella voi olla pneumokokin jälkeen jopa toiseksi yleisin aiheuttajabakteeri kuolemaan johtavissa yhteisölähtöisissä keuhkokuumeissa Suomessa.

Diagnostiikan kehittyminen Euroopassa näkyy rekisteröityjen tapausten määrässä. Vuonna 2001 Euroopassa raportoitiin yhteensä 3470 tapausta kun vuonna 2015 niitä oli jo 7000.

Uusi juomavesidirektiivi

Vesi valuu lasiin.
Euroopan komissio antoi helmikuun alussa 2018 esityksen uudeksi juomavesidirektiiviksiIsmo Pekkarinen / AOP

Legionellan tutkimattomuus on Suomessa kehäpäätelmän tulosta: Legionellaa ei tutkita koska rekisteröityjä tapauksia on vähän, ja tapauksia on rekistereissä vähän, koska legionellaa ei tutkita.

Saksassa, jossa legionellatutkimus on maailman huippua, on Jaana Kusnetsovin mukaan myös maailman tihein legionellalaboratorioverkosto, joka tutkii kerran vuodessa julkiset rakennukset legionellan varalta.

– Saksassa on kaksisataa kaupallista laboratoriota, jotka tekevät pelkästään legionella-analyyseja. Näillä on iso vaikutus siihen, miten ihmisten altistumista legionellalle saadaan pienennettyä, Jaana Kusnetsov sanoo.

Suomen tilanteeseen on ehkä tulossa muutos muutaman vuoden kuluttua. Euroopan komissio antoi helmikuun alussa 2018 esityksen uudeksi juomavesidirektiiviksi ja siinä esitetään riskikiinteistöille vesijärjestelmien riskianalyysia ja mainitaan ensimmäistä kertaa myös legionella.

Tutkiminen tulisi terveysviranomaisten vastuulle ja kustannukset mitä luultavimmin kiinteistönomistajille. Testien hintalappu olisi yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Näytteen analysointia laboratoriossa.
AOP

Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleva virkamies Jarkko Rapala on juomavesidirektiivin vuoksi laskenut, paljonko Suomelle maksaisi tutkia kaikki niin kutsutut prioriteettikiinteistöt, kuten sairaalat, hoitolaitokset ja hotellit legionellan varalta.

– Yksi legionella-analyysi maksaa 200 euroa. Jos näitä kiinteistöjä olisi vaikkapa 100 000, testit maksaisivat yhteensä 20 miljoonaa euroa, ja siinä ei vielä ole mukana työtunteja. Terveysvalvonnan työt lisääntyisivät huomattavasti, Rapala sanoo.

Rapala uskoo, että direktiivi menee jossain vaiheessa läpi ja pitää myös hyvänä, että legionella on siinä mukana.

– Kyllähän siitä kustannuksia tulee, mutta kustannuksia tulee siitäkin, jos ihmisiä sairastuu vakavasti.

Legionella viihtyy haaleassa vedessä

Elektronimikroskooppilla otettu 8000-kertainen suurennus Legionella Pneumophila -bakteerista.
Public Health Image Library / Centers for Disease Control and Prevention

Legionellat ovat luonnon bakteereja, joita pääsee pieninä pitoisuuksina vesijärjestelmiin. Ne viihtyvät erityisesti seisovassa haaleassa vedessä ja putkistoissa. Bakteeri tarttuu ihmiseen keuhkojen kautta höyry- ja pisaratartuntana. Vatsan hapoista ne eivät selviydy, joten juotuna niistä ei ole ihmiselle vaaraa.

Legionellabakteeri voi aiheuttaa ihmiselle joko flunssan kaltaisen, itsestään paranevan Pontiac-kuumeen tai vakavan keuhkokuumeen, legioonalaistaudin, joka voi johtaa monielinvaurioon ja kuolemaan. Sairastumisen riskiä vakavaan keuhkokuumeeseen nostaa esimerkiksi sairauden vuoksi alentunut vastustuskyky ja korkea ikä. Suuret legionellapitoisuudet voivat sairastuttaa myös perusterveet.

Jarkko Rapala mukaan kaikkein halvin tapa ehkäistä legionellaa on pitää veden lämpötilat oikeina: kylmävesi alle 20 asteisena ja lämminvesi yli 55 asteisena.