Vanhat elokuvateatterit ja apteekit ovat katoava luonnonvara – nyt jännitetään Orionin ja Joutsenen tulevaisuutta

Suomessa on pitkään suojeltu rakennusten julkisivuja, nyt huomiota on alettu kiinnittää myös sisätiloihin. Kävimme tutustumassa perinteiseen helsinkiläiseen elokuvateatteriin ja apteekkiin. Molempien tulevaisuus on auki.

Kulttuurihistorialliset rakennukset
– Orionin valeperspektiivi saa tilan vaikuttamaan pidemmältä. Se on ainutlaatuinen, sanoo Helsingin kaupunginmuseon tutkija Johanna Björkman.
– Orionin valeperspektiivi saa tilan vaikuttamaan pidemmältä. Se on ainutlaatuinen, sanoo Helsingin kaupunginmuseon tutkija Johanna Björkman.Kimmo Hiltunen / Yle

Valeperspektiivi ja orkesterimonttu. Kuinka monesta modernista elokuvateatterista löytyy sellaisia? Helsinkiläinen elokuvateatteri Orion on yksi harvoista lähes alkuperäisessä kunnossa säilyneistä perinteisistä suomalaisista elokuvapyhätöistä.

Orion, alkuperäiseltä nimeltään Bio Athena on arkkitehti Martti Välikankaan vuonna 1928 valmistunut art deco -luomus. Se toimii edelleen siinä tarkoituksessa, johon se rakennettiin.

Alun perin tilassa esitettiin mykkäfilmejä, nyt siellä pyörii Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, Kavin, ohjelmisto. Kavi on Orionissa vuokralla ja käyttää tilaa elokuvateatterinaan.

Mutta kuinka kauan? Sitä kysyy moni juuri nyt.

Kavi saattaa siirtää elokuvatoimintansa Helsingin Keskustakirjastoon, joka valmistuu vuoden lopussa. Asiasta käyvät parhaillaan neuvotteluja Helsingin kaupunki ja Senaattikiinteistöt.

– Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty ja tilanne on edelleen auki. Me odottelemme, mihin suuntaan neuvottelut kallistuvat. Meillä on edelleen vuokrasopimus Orioniin, jota jatketaan, jos on tarpeen, sanoo Kavin apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta.

Raitarannan mukaan muuttoa ydinkeskustaan puoltaisi parempi näkyvyys Kavin työlle.

– Elokuvakulttuurin edistämisen osalta se olisi hieno mahdollisuus, hän sanoo.

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Kavi pyörittää Orionissa elokuvatoimintaa.
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Kavi pyörittää Orionissa elokuvatoimintaa.Kimmo Hiltunen / Yle

Elokuvateatterihelmet ovat harvasssa

Helsingin vanhimman yhä käytössä olevan elokuvateatterin tulevaisuus herättää intohimoja jo etukäteen. Tuoreessa muistissa ovat Lappeenrannan perinteiset leffasalit Nuijamies vuodelta 1954 ja Kino-Aula vuodelta 1938, jotka Finnkino osti ja lopetti viime kesänä.

Finnkinon kaupat vähensivät vanhojen salien määrää entisestään. Helmiä saattaa löytyä vielä maakunnista ja pienemmistä kaupungeista.

– Niitä on tällä hetkellä aika vähän. Tammisaaressa on pitkään toiminut Bio Forum ja Karjaalla Bio Pallas. Ne ovat ainutlaatuisia, sanoo Helsingin kaupunginmuseon tutkija Johanna Björkman.

Monessa entisessä elokuvasalissa pelataan nykyisin biljardia, pidetään uskonnollisten yhteisöjen kokouksia tai bailataan yökerhoissa. Helsinkiläisessä elokuvateatteri Bristolissa on tätä nykyä kuntosali.

Vuonna 1928 avautunut Orion on Helsingin vanhin ja pisimpään toiminut elokuvateatteri. Art deco -luomus on arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema.
Katso videolta, miltä elokuvateatteri Orionin kulttuurihistorialliset sisätilat näyttävät.

Orionin tilat kiinnostavat jo nyt

Palataan Orioniin. Sen omistaa taloyhtiö Erkinlinna, jonka hallitus on tietoinen Kavin suunnitelmista ja mahdollisesta muutosta. Isännöitsijä Peter Estlander kertoo, että Orionista on jo kyselty, vaikka uusien vuokralaisten hakua ei ole edes aloitettu.

– Tähän mennessä kolme porukkaa on lähestynyt meitä ja ilmoittanut, että jos he saavat Orionin, siellä jatkuu elokuvateatteritoiminta.

Estlanderin mukaan kyseessä ei ole Finnkino vaan pienemmät yrittäjät.

– Jotkut ovat puhuneet siitä, että on tulossa uusi buumi, että täällä olisi jonkinlaista tarjoilua, mutta en tiedä siitä enempää, Estlander sanoo.

Estlanderin mukaan Kavin mahdollisesti lähdöstä on keskusteltu yhtiökokouksessa. Kantana on ollut se, että tila jatkaa elokuvateatterina, kunhan sopiva vuokaralainen löytyy.

– Meillä on ollut huonoja kokemuksia naapurissa olevasta saksalaisesta kirkosta. Siitä tehtiin yökerho ja se häiritsi aikanaan taloyhtiötä. Missään nimessä sellaista toimintaa ei Orioniin oteta.

Orion aloitti mykkäelokuvateatterina 1928. Lippuluukun takana istuu Kavin Anni Lappalainen.
Orion aloitti mykkäelokuvateatterina 1928. Lippuluukun takana istuu Kavin Anni Lappalainen.Kimmo Hiltunen / Yle

Orionin sisätilaa ei ole suojeltu

Orionin tekee erityiseksi se, että julkisivu on suojeltu asemakaavassa, mutta elokuvateatterin sisätiloja ei. Siitäkään huolimatta, että ne ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat.

– Kaava on laadittu 1990-luvulla ja silloin sisätilojen suojelu ei ollut vielä niin tyypillistä Helsingissä. Jos nyt tehtäisiin uusi asemakaava, museo esittäisi todennäköisesti elokuvateatterin suojelua, tutkija Johanna Björkman sanoo.

Suojeltu tai ei, taloyhtiön isännöitsijä kertoo, että interiöörin säilyttäminen nykyisellään on ollut keskusteluissa lähtökohta.

– Tietysti täytyy aina neuvotella. Kaikki riippuu siitä, kuka tänne tulee ja mitä sovitaan, Estlander sanoo.

– Kavi on ollut meihin yhteydessä jo pari vuotta sitten ja ilmoittannut ehkä lähtevänsä. Olemme taloyhtiössä vankasti sitä mieltä, että tila säilyy elokuvateatterina, sanoo isännöistijä Peter Estlander.
– Kavi on ollut meihin yhteydessä jo pari vuotta sitten ja ilmoittannut ehkä lähtevänsä. Olemme taloyhtiössä vankasti sitä mieltä, että tila säilyy elokuvateatterina, sanoo isännöistijä Peter Estlander.Kimmo Hiltunen / Yle

Myös vanhat ravintolat, apteekit ja pankit vaarassa

Interiöörit ovat säilyneet Suomessa julkisivuja huonommin. Sisätiloja on alettu suojella enemmän vasta 2000-luvulla. Kaikkein suurin muutospaine kohdistuu yksityisten omistamiin liiketiloihin.

– Puhutaan ravintoloista, kahviloista, apteekeista, jotka ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen. Myös pankkisalit ovat olleet hyvin uhanalainen sisätilatyyppi. Alkuperäisiä konttoreita on enää vähän jäljellä, Björkman sanoo.

Björkman nostaa hankalina tapauksina esiin myös yksityiset ravintolat, joiden ilmettä päivitetään jopa muutaman vuoden välein.

– Ihmiset eivät näe arvoa vanhalla ja patinalla. Usein mennään trendien mukaan ja halutaan uudistuksia, eikä pohdita, mikä on tilan alkuperäinen olemus ja voisiko sitä kunnostaa. Aina ei tarvitse tehdä radikaaleja muutoksia, Björkman muistuttaa.

Julkisen vallan omistamien rakennusten ja kirkkojen interiöörit ovat aivan toinen luku. Ne ovat helpompia tapauksia. Valtioneuvoston linnan, Säätytalon tai Eduskuntatalon säilyttämistä alkuperäisessä asussa harvempi kyseenalaistaa.

Joutsen-apteekki aloitti toimintansa vuonna 1912 Helsingin Töölössä.
Joutsen-apteekki aloitti toimintansa vuonna 1912 Helsingin Töölössä.Kimmo Hiltunen / Yle

Laki ei auta, jos ei ole tahtoa

Rakennuksia voi suojella kahdella tavalla: asemakaavalla tai niin kutsutulla lars-lailla, eli lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Jälkimmäinen keino on harvinainen.

Lars-lailla on Helsingissä suojeltu parikymmentä kohdetta, niiden joukossa muun muassa Finlandia-talo, Olympiastadion ja Kansalliskirjasto. Sen sijaan asemakaavalla on Helsingissä otettu kantaa noin 4 000 rakennukseen.

Samanlainen suhdeluku pätee muuallakin Suomessa. Lakikaan ei kuitenkaan auta, jos ei ole tahtoa säilyttää.

– Pidän tärkeänä, että sekä omistaja että asiakkaat ymmärtävät sisätilan kulttuurihistoriallisen arvon ja vaalivat sitä omalähtöisesti. Ei aina tarvitse olla niin, että joku tulee osoittamaan, että tämä pitää suojella, Björkman sanoo.

Vahinkoja voi syntyä, jos omistajilta puuttuu pieteetti. Museoviraston osastonjohtaja Mikko Härön mukaan kaikkien olisi kuitenkin syytä katsoa peiliin, myös viranomaisten, joiden pitäisi olla paremmin selvillä siitä, mitkä kohteet pitää turvata.

– Kulttuuriperintö liittyy kaikkeen ja sitä on joka paikassa. Museovirasto ei pysty olemaan kaikkialla. Meillä ei ole siihen apparaatteja. Me emme ole mikään suojelupoliisi, Härö sanoo.

Bengt Mattila on ollut Joutsenen apteekkari vuodesta 1998. – Olen yrittänyt taistella yksikön säilymisen puolesta myös aktiiviapteekkina. Siinä olen valitettavasti hävinnyt, hän sanoo.
Bengt Mattila on ollut Joutsenen apteekkari vuodesta 1998. – Olen yrittänyt taistella yksikön säilymisen puolesta myös aktiiviapteekkina. Siinä olen valitettavasti hävinnyt, hän sanoo.Kimmo Hiltunen / Yle

Joutsen-apteekki on lajinsa viimeinen

Orionin naapurissa sijaitsee toinen rakennushistoriallinen helmi. Vuonna 1912 aloittanut Joutsen, jugend-apteekki, lajissaan viimeinen alkuperäisessä käytössä säilynyt. Myös sen tulevaisuus on auki.

Tilassa vuokralla oleva apteekkari Bengt Mattila lähtee Joutsenesta toukokuussa. Samalla apteekkitoiminta lakkaa.

Joutsen-apteekin ovi käy arkiaamuna harvakseltaan. Se on yksi syistä, miksi Mattila päätti lähteä.

– Sijainti on A ja O myös apteekkitoiminnassa ja me olemme väärässä paikassa, Mattila sanoo.

Mattila yritti säilyttää tappiollisen Joutsenen itsellään sivuapteekkina, mutta ei saanut siihen viranomaisilta lupaa. Joutsenen apteekkioikeus meni uudelle apteekkarille, joka kuitenkin joutuu avaamaan liikkeensä Vuosaaressa. Siksi Joutsen sulkee ovensa.

Joutsen-apteekin sisätilan interiööri on vahvasti suojeltu sekä laissa että asemakaavassa.
Joutsen-apteekin sisätilan interiööri on vahvasti suojeltu sekä laissa että asemakaavassa.Kimmo Hiltunen / Yle

Joutseneen kaavaillaan tasokasta viinibaaria

Tilanne Joutsenessa on myös toisella tapaa kimurantti. Interiööri on suojeltu vahvasti sekä lars-lailla että asemakaavalla. Tilan omistaa Varma, mutta suojellut kalusteet paikasta lähtevä vuokralainen eli Mattila.

– Se on mielenkiintoinen tilanne, ei vain minun vaan myös vuokranantajan kannalta, koska heidänkin on vaikea tehdä täällä jotain, joka sotisi suojelupäätöstä vastaan, Mattila toteaa.

Siitä, mitä tilalle tapahtuu on Mattilan mukaan ollut suunnitelmia, jotka ovat tosin vielä avoinna.

– Suunnitelmat tähtäävät tällä hetkellä siihen, että tänne tulisi tasokas viinibaari. Ideana olisi se, että miljöö pysyisi eli toiminta jatkuisi näissä puitteissa, näiden kalusteiden kanssa ja apteekin henki toivottavasti säilyisi, Mattila sanoo.

Mutkikkaaseen tilanteeseen on siis Mattilan mukaan löytymässä ratkaisu.

– Ajatuksena on, että ravintoloitsija, joka on tänne suunnitteilla, lunastaisi kalusteet ja jatkaisi vuokralla. Uskon, että tästä tulee ihan hyvä.

Tilan omistava Varma ei halua kommentoida Joutsenen tulevaisuudesta mitään ennen kuin se on neuvotellut Museoviraston kanssa.

Bengt Mattila on aina arvostanut Joutsenen historialista interiööriä. Se oli yksi syy, miksi hän aikoinaan halusi paikkaan apteekkariksi.
Bengt Mattila on aina arvostanut Joutsenen historialista interiööriä. Se oli yksi syy, miksi hän aikoinaan halusi paikkaan apteekkariksi.Kimmo Hiltunen / Yle

Rahapula kaatoi Joutsen-museon

Mattila on aina arvostanut Joutsenen kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja. Ne olivat yksi syy, miksi hän halusi paikkaan apteekkariksi 1990-luvun lopussa.

Mies perusti kellariin jopa yksityisen apteekkimuseon ja kaavaili koko tilan muuttamista museoksi. Suunnitelma kaatui rahoitukseen. Kuka sellaisen maksaisi?

– Pahin pelkoni on ollut se, että kalusteet huutokaupataan, että kokonaisuus pirstoutuu ja hajoaa maailmalle. Se on ollut aika monen vanhan apteekin kohtalo viime vuosikymmeninä.

Mattila korostaa, että hänellä ei ole ollut vaikeuksia yhdistää modernia apteekkitoimintaa ja vanhaa sisustusta. Päinvastoin.

Tiskin yli asiointi on nykyisinä itsepalvelumyymälöiden aikoina eksoottista. Siitä syntyy luontevaa keskustelua asiakkaiden kanssa.

– Asiakkaat ovat sanoneet, että on terapiaa tulla hetkeksi istumaan Joutsenen penkille. Täällä saa olla hetken rauhassa hektisen kiireen keskellä, Mattila sanoo.

Kun toukokuu koittaa, Mattila sulkee Joutsenen oven perässään haikeana.

– Mutta ihan hyvällä mielellä kuitenkin, jos, niin kuin toiveena on, että löydämme ratkaisun, jossa miljöö säilyy.

Juttua varten on haastateltu myös arkkitehti Mikko Lindqvistiä ja kulttuuriympäristöpäällikkö Sari Sarestoa Helsingin kaupunginmuseosta.

Lue myös:Leffateatterista tuli kuntosali, apteekista matkatoimisto – katso kuusi kohdetta, joista kolme katosi ja kolme pelastui jälkipolville