Tallinnan yliopisto keskeyttää toistaiseksi suomen kielen pääaineopetuksen – opettajat ja opiskelijat huolestuivat: "Tästä seuraa pahaa jälkeä"

Suomen kielen opettajista, kääntäjistä ja tulkeista on Virossa huutava pula. Paheneeko tilanne entisestään nyt, kun pääaineopetus keskeytetään?

Viro
Helena Lemendik (vas.), Nataly Mätlik, Laura Saare ja Jaanus Reisser opiskelevat suomen kieltä Tallinnan yliopistossa.
Helena Lemendik (vas.), Nataly Mätlik, Laura Saare ja Jaanus Reisser opiskelevat suomen kieltä Tallinnan yliopistossa.Silja Massa

TallinnaJuuri kun Suomi ja Viro olivat osallistuneet näyttävästi toistensa satavuotisjuhlintaan, Tallinnan yliopisto pudotti uutispommin: lähes 30 vuotta jatkunut suomen kielen pääaineopetus yliopistossa keskeytyy toistaiseksi syksyllä.

Monet tahot, muun muassa maan suurin päivälehti Postimees, ovat kritisoineet äänekkäästi yliopiston päätöstä. Suomessa asiasta on uutisoinut ainakin Lännen Media (siirryt toiseen palveluun).

Tallinnan yliopiston suomen kielen opettajille ja opiskelijoille päätös tuli täytenä yllätyksenä.

– Kukaan ei kysynyt meidän mielipidettämme. Yhtäkkiä suomen kielen opintokokonaisuus oli vain poistettu pääsykoesivustolta, kertoo lehtori Maria-Magdalena Jürvetson.

Suomea voi opiskella Tallinnan yliopistossa syksystä lähtien vain sivuaineena.
Suomea voi opiskella Tallinnan yliopistossa syksystä lähtien vain sivuaineena.Silja Massa

Jürvetson pelkää, että leikkauspäätöksestä seuraa "pahaa jälkeä". Virossa on hänen mukaansa jo nyt huutava pula ammattimaisista suomen kielen opettajista, kääntäjistä ja tulkeista.

– Mistä me jatkossa löydämme nämä ammattilaiset?

Myös toista vuotta suomea pääaineena opiskeleva Helena Lemendik on huolissaan.

– Miksi opetus lopetetaan juuri nyt, kun Suomen ja Viron välinen yhteistyö koko ajan lisääntyy? Minä ainakin olen tarvinnut suomen kieltä kaikissa töissäni, hän sanoo.

Lemendik on aikuisopiskelija, joka on työskennellyt aikaisemmin hotelli-, myynti- ja rekrytointialoilla Tallinnassa. Nyt hän haaveilee tulkin tai kääntäjän ammatista, kuten moni muukin Maria-Magdalena Jürvetsonin opiskelijoista.

"Työskentelin niin pitkään suomen kielen parissa työelämässä, että lopulta päätin opetella sen kunnolla" kertoo Helena Lemendik.
"Työskentelin niin pitkään suomen kielen parissa työelämässä, että lopulta päätin opetella sen kunnolla" kertoo Helena Lemendik.Silja Massa

Tavoitteena säästöt

Tallinnan yliopiston vararehtori Priit Reiska on perustellut koulutusohjelman keskeyttämistä säästösyillä ja sillä, ettei suomen kielen yksikkö ole kyennyt panostamaan opetuksen ohella tarpeeksi tieteelliseen tutkimukseen.

Maria-Magdalena Jürvetsonin mukaan vaatimus on järjetön, sillä hän on suomen kielen yksikön ainoa paikallinen lehtori ja hänellä on kädet täynnä työtä opetusryhmien kanssa. Hänen lisäkseen suomea opettavat Tallinnan yliopistossa vain vieraileva ulkomaanlehtori Tiina Söderman sekä yksi tuntiopettaja.

– Meille sanotaan, että meitä on liian vähän tieteellisen toiminnan ylläpitämiseen. Mutta hyvät ihmiset, kuka meitä on tässä irtisanonut, me itsekö? Aikanaan olimme iso laitos, nyt olemme hädin tuskin olemassa.

Vielä muutama vuosi sitten Tallinnan yliopiston suomen kielen yksikölle lupailtiin jopa omaa professuuria. Suunnitelma kuihtui kuitenkin kasaan, ja nykyään yksiköllä on ainoastaan osa-aikainen dosentti Annekatrin Kaivapalu, joka toimii samalla päätoimisesti Turussa suomen kielen professorina.

Katrin Alandi (vas.) ja Anneli Sihvart haluavat molemmat saada suomen kielen tulkin pätevyyden. Sihvart on jo venäjän ja latvian kielen tulkki.
Katrin Alandi (vas.) ja Anneli Sihvart haluavat molemmat saada suomen kielen tulkin pätevyyden. Sihvart on jo venäjän ja latvian kielen tulkki.Silja Massa

Lehtori Maria-Magdalena Jürvetson ihmettelee myös yliopiston johdon säästöpuheita, sillä pienen opetusyksikön pyörittäminen ei voi olla hänen mukaansa kovin kallista. Vierailevan lehtorin palkankin maksaa suurelta osin Suomen Opetushallitus.

– Selitykset resurssien puutteesta eivät vakuuta juuri ketään. Muut yliopiston kieliyksiköt toimivat yhä saman opetussuunnitelman mukaan, joka otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten tehdyssä yliopiston rakennemuutoksessa. Suomen kielen osalta opetussuunnitelmaa kuitenkin alettiin supistaa jo puolitoista vuotta sitten. Ja nyt tämä päätös. Kysymys kuuluu, miksi hyökätään juuri suomen kielen kimppuun?

– On tullut vähän sellainen olo, että meitä suomen kielen lehtoreita pidetään täällä yliopistolla joinakin filologiaa rakastavina konservatiiveina, joista halutaan päästä eroon. Todellisuudessa meistä on konservatiivisuus kaukana. Ajattelemme nimenomaan tulevaisuutta, kun yritämme pitää suomen kielen taidon hengissä Virossa, Jürvetson sanoo.

Mistä jatkossa opettajat, tulkit ja kääntäjät?

Suomen kielen opetus Tallinnan yliopistossa tulee jatkumaan – sivuaineena. Se ei Maria-Magdalena Jürvetsonin ja opiskelijoiden mielestä kuitenkaan riitä. Aineenopettajan ammattiin tarvitaan Virossa maisteritason koulutus, eikä kääntäjän tai tulkin työssä vaadittavaa kielen ja kulttuurin syvällistä tuntemusta ole mahdollista omaksua parissa vuodessa.

– Osaan jutella ihmisille kadulla, mutta en voisi mennä suomalaiseen firmaan töihin, sanoo suomea sivuaineena opiskeleva Nataly Mätlik.

Suomi on Tallinnan yliopistossa suosittu sivuaine, mutta pääaineopiskelijoiden määrät ovat olleet viime vuosina melko pieniä. Vuonna 2017 Tallinnan yliopiston suomen kielen yksikköön hyväksyttiin 13 pääaineopiskelijaa, joista kahdeksan otti paikan vastaan. Vuonna 2016 aloittaneita oli kuusi.

Opiskelijamäärät ovat Virossa pieniä muissakin oppiaineissa, joista valmistuu aineenopettajia. Virossa opettajien keski-ikä on Euroopan toiseksi korkein heti Italian jälkeen. Nuoret eivät hakeudu aineenopettajan ammattiin. Yhtenä syynä siihen saattaa olla matala palkkataso – lukion lehtorin ja jopa väitelleen yliopiston lehtorin kuukausipalkka Virossa on noin 1100 euroa.

Maria-Magdalena Jürvetsonin opiskelijat ovat päätyneet opiskelemaan suomen kieltä kuka mistäkin syystä. Useimmilla syy on puhtaasti oma kiinnostus.

Laura Saare aloitti suomen kielen opiskelun jo lukiossa. Virossa suomea voi opiskella lukiossa C-kielenä.
Laura Saare aloitti suomen kielen opiskelun jo lukiossa. Virossa suomea voi opiskella lukiossa C-kielenä.Silja Massa

– Minulta on kysytty, miksi opiskelen suomen kieltä. Äiti sanoi, että opiskelisit mieluummin espanjaa tai muita isoja kieliä. Mutta suomen kieli on kiinnostanut minua jo pitkän aikaa, kertoo toisen vuoden opiskelija Laura Saare.

Hänellä on jo tulevaisuudensuunnitelmat selvillä.

– Kun valmistun täältä, lähden jatko-opiskelijaksi Helsinkiin.

Yliopiston johdon päätös ei välttämättä ole pysyvä

Tallinnan yliopisto on päättänyt ainoastaan sen, ettei uusia suomen kielen pääaineopiskelijoita oteta sisään ensi syksynä. Vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

Ainakin keskustelu aiheen ympärillä käy Virossa nyt kuumana. Monet tahot ovat havahtuneet siihen, että suomen opettajia, kääntäjiä ja tulkkeja tarvittaisiin lisää.

Tallinnan yliopisto.
Tallinnan yliopisto.Silja Massa

"Suuri tulevaisuuden haaste on lisätä suomen kielen houkuttelevuutta ja opiskelijoiden määrää", kirjoitti Suomen Viron-instituutin johtaja Anu Laitila suomen kielen opettajille lähettämässään sähköpostiviestissään viime viikolla.

Laitila kertoi viestissä tavanneensa yhdessä suurlähettiläs Kirsti Narisen kanssa Tallinnan yliopiston johtoa. Tapaamisessa oli Laitilan mukaan sovittu, että Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tiivistävät yhteistyötään Viron opetusministeriön kanssa ja että Tallinnan yliopisto lupautuu käsittelemään suomen kielen opettajien koulutuksen tulevaisuutta. Lisäksi Suomen Viron-instituutti ja Suomen suurlähetystö alkavat tukea Tallinnan yliopiston opetusta vierailuluennoilla.

– No, toivotaan parasta. Ehkä me tästä vielä nousemme, Maria-Magdalena Jürvetson sanoo.