Saako Trumpia nyt kehua? Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain historialliset neuvottelut jakavat asiantuntijoita

Trumpin ja Kimin välinen suhde on ollut myrskyisä, kuten kokoamastamme aikajanasta käy ilmi. Arvostettu tutkija kutsuu Trumpin arvaamatonta politiikkaa "hullun miehen strategiaksi". Se näyttää kuitenkin toimivan.

Pohjois-Korea
Ihmiset katsovat televisiolähetystä Etelä-Korean Soulissa, jossa kerrotaan Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin lähettäneen tapaamiskutsun Yhdysvaltojen presidentille Donald Trumpille Etelä-Korean välityksellä.
Ihmiset katsovat televisiolähetystä Etelä-Korean Soulissa, jossa kerrotaan Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin lähettäneen tapaamiskutsun Yhdysvaltojen presidentille Donald Trumpille Etelä-Korean välityksellä.Jung Yeon-Je / AFP

Pohjois-Korea ilmoitti aiemmin tänään olevansa valmis neuvotteluihin ydinohjelmansa lopettamisesta Yhdysvaltojen kanssa.

Maan johtaja Kim Jong-un haluaa tavata Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin henkilökohtaisesti. Trump kertoo tiedottajansa välillä suostuvansa kutsuun.

Maiden väliset suhteet olivat ennen tuoretta uutista heikentyneet merkittävästi Trumpin presidenttikauden aikana.

Pohjois-Korea on kehittänyt ja laukaissut aiempaa edistyneempiä ydinkärkiä kantamaan kykeneviä ohjuksia ja uhannut kykynevänsä ampumaan ydinohjuksia Yhdysvaltoihin asti. Myös johtajien välinen kielenkäyttö on ollut harvinaisen kovasanaista.

Pohjois-Korean osallistuminen Etelä-Korean talviolympialaisiin ja sitä seuranneet maiden väliset neuvottelut tulivat monelle yllätyksenä. Liennytystä maiden suhteissa pidettiin historiallisena.

Se, että Pohjois-Korean johtaja haluaa tavata Yhdysvaltain johtajan henkilökohtaisesti neuvotellakseen ydinohjelmasta luopumisesta on ennenkuulumatonta. Sitä ei ole tapahtunut koskaan aiemmin.

Onko tämä Trumpin ansiota?

Kim Jong-unin sisko Kim Jo-jong kättelee Etelä-Korean presidenttiä Moon Jae-iniä Pyeongchangin olympialaisissa.
Kim Jong-unin sisko Kim Jo-jong kättelee Etelä-Korean presidenttiä Moon Jae-iniä Pyeongchangin olympialaisissa.Lehtikuva/AFP Photo

Pureeko "hullun miehen strategia"?

Jos asiantuntijat ovat jostain yksimielisiä, niin se on siitä, että Trumpin harjoittama ulkopolitiikka on arvaamatonta.

Pohjois-Korean suhteen tämä arvaamattomuus on näkynyt Trumpin puheissa, jotka välillä ovat ylistäneet Kim Jong-unia nokkelaksi ja välillä puolestaan uhanneet tuhota Pohjois-Korean täysin.

Arvostetun Eurasia Group -ajatushautomon johtaja Ian Bremmer kuvailee Trumpin Pohjois-Korean politiikkaa "hullun miehen strategiaksi".

Tämän strategian tarkoituksena on saada vastustaja kuvittelemaan, että häntä vastaan toimitaan irrationaalisesti ja ollaan valmiita tekemään mitä tahansa. Tästä saatiin osoitus esimerkiksi tammikuussa 2018, kun Trump kehui hänen "ydinasenappinsa" olevan isompi ja voimakkaampi kuin Kimin.

– Trump ansaitsee tunnustusta. Pohjois-Korean avoimuus olympialaisissa sekä valmius neuvotteluihin sekä Etelä-Korean että Yhdysvaltain kanssa ovat seurausta Trumpin toimista, Bremmer sanoo The Washington Post -sanomalehdelle. (siirryt toiseen palveluun)

Columbia-yliopiston Korea-tutkija Charles K. Armstrong ei pidä Yhdysvaltain sotilaallista uhkaa Pohjois-Koreaa kohtaan ratkaisevana.

Hänen maassa olevien lähteidensä mukaan Pohjois-Korea on aina uskonut, että viimeistään Trumpin sotilaalliset neuvonantajat estäisivät tätä tekemästä ennakoivaa iskua maahan.

Armstrongin mukaan taloudellisten pakotteiden merkitys on ollut paljon suurempi.

– Trump ansaitsee jonkin verran tunnustusta, mutta ei siitä, että on uhannut Pohjois-Koreaa "tulella ja tappuralla", hän sanoo saman Washington Postin artikkelin mukaan.

Ihmisiä katsomassa televisiosta uutislähetystä Etelä-Koreassa. Televisiokuvassa Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un.
Eteläkorealainen televisiokanava uutisoi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin puheen 1. tammikuuta 2018.Jeon Heon-kyun / EPA

Pakotteet purevat – pitkälti Trumpin ansiosta

Kansainvälinen yhteisö on tiukentanut Pohjois-Korean vastaisia pakotteita asteittain. Syyskuussa 2017 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi äänin 15–0 tiukan, Yhdysvaltain ajaman pakotelinjan.

Myös Venäjä ja Kiina, jotka harvemmin asettuvat Yhdysvallan tueksi turvallisuusneuvostossa, äänestivät viime vuonna pakotteiden puolesta.

– Pohjois-Korean dollarivarannot sekä muiden ulkomaisten valuuttojen varannot ehtyvät (2018) lokakuun loppuun mennessä. Maa ajautuu käytännössä konkurssiin, turvallisuuspolitiikan tutkija Harry Kazianis Center for National Interest -tutkimuslaitoksesta sanoi Fox-uutiskanavan haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)

Pohjois-Korea rahoittaa ydinohjelmaansa salaisen Office 39 -lahjusrahaston kautta.

Kaksi Pohjois-Koreaa lähellä olevaa kiinalaislähdettä kertoi tammikuussa Radio Free Asialle (siirryt toiseen palveluun), että Kim Jong-un on ohjuskokeillaan ehdyttänyt rahaston lähes tyhjäksi. Tiukentuneet pakotteet ovat ratkaisevasti heikentäneet Pohjois-Korean hallinnon kykyä kartuttaa Office 39 -rahastoa.

Kuvassa turvallisuusneuvoston hevosenkengän muotoinen pöytä  ja YK-edustajia istumassa.
YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon Pohjois-Korean ohjuskokeen varhain torstaina Suomen aikaa 30.11. 2017. Epa-Efe/ Justin Lane

90 prosenttia Pohjois-Korean kaupasta tapahtuu Kiinan kanssa tai sen välityksellä. Pakotteiden myötä Pohjois-Korean vienti Kiinaan laski kolmanneksella vuonna 2017.

– Kiinalaiset ovat osallistuneet pakotteisiin ennennäkemättömällä tavalla, USA:n entinen varaulkoministeri Christopher Hill sanoo BBC:n mukaan. (siirryt toiseen palveluun)

Pakotteet eivät ole yksistään Trumpin ansiota, mutta on kiistatonta, että ne ovat hänen presidenttikaudellaan tiukentuneet enemmän kuin koskaan aiemmin. Erityisesti Kiinan saaminen mukaan pakotteisiin luetaan laajalti Trumpin ansioksi.

– Presidentti Trump ansaitsee valtavasti tunnustusta siitä, että pakotteet ovat koventuneet. Mikään ei estänyt Obaman hallintoa tekemästä samaa, mutta se ei tehnyt, perinteisesti Trumpiin erittäin kriittisesti suhtautuvan New York Times -sanomalehden turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja David Sanger sanoo uutiskanava CNN:n haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un valvomassa ohjuksein laukaisua maaliskuussa.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un valvomassa ohjuksien laukaisua maaliskuussa.KCNA / AFP

Onko tunnustuksen antaminen sittenkin liian aikaista?

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että suorat neuvottelut Etelä-Korean ja Trumpin kanssa ovat osa Kim Jong-unin pitkäaikaista suunnitelmaa, eikä Pohjois-Korean tavoitteena ole missään tapauksessa luopua ydinohjelmastaan.

– Kaikki viittaa siihen, että Pohjois-Korea yrittää heikentää sen vastaisia pakotteita ja saada tällä tavoin tosiasiallinen oikeutus ydinohjelmalleen, presidentti George W. Bushin aikainen Aasia-neuvonantaja Michael J. Green sanoo The New York Timesin haastattelussa. (siirryt toiseen palveluun)

Middlebury Institute of International Studiesin tutkija Jeffrey Lewis uskoo, että Pohjois-Korea ei ole aikeissa luopua ydinaseistaan.

– Kim (Jong-un) haluaa neuvotella Trumpin kanssa osoittaakseen, että hänen panostuksensa ydinaseisiin ja ohjuksiin pakottaa Yhdysvallat kohtelemaan häntä tasapuolisesti, Lewis kirjoitti Twitterissä.

Pohjois-Korea on käyttänyt tätä neuvottelutaktiikkaa aiemminkin. Se on aluksi suostunut neuvotteluihin sillä ehdolla, että sille tehdään myönnytyksiä. Kun myönnytykset on saatu, vetäydytään neuvotteluista viime hetkellä.

Näin USA:n ja Pohjois-Korean suhde on muuttunut Trumpin aikana

aikajana
Yle Uutisgrafiikka

Lue myös:

Analyysi: "Pohjois-Korea ei mistään järjellisestä hinnasta tule koskaan luopumaan ydinaseesta"