Lastentarhanopettaja: "Palkka on aivan surkea!" Suuren päiväkodin arki on täynnä sijaispulaa, rahahuolia mutta myös iloa

Päiväkodin aamu alkaa laajalla soittokierroksella. Täytyy laskea montako lasta tulee hoitoon, riittävätkö hoitajat ja opettajat kaikille, vai pitääkö yrittää saada sijainen paikalle. Yleensä lastentarhanopettajalle ei sijaista mistään saa.

päivähoito
päiväkoti Franzenia
Otto pääsi nojaamaan aamupalalla tuttua olkapäätä vasten päiväkoti Franzeniassa.Kari Ahotupa / Yle

Otolla ei ole mennyt aamu ihan putkeen.

Otolle ei maistuisi päiväkodin leipä. Ei sulatejuustolla eikä voilla.

– Mä haluan puuroa, hän ilmoittaa.

– Ei meillä ole tänään puuroa. Meillä on leipää ja banaania, hoitaja sanoo.

Otto päättää siirtyä ruokapöydästä lattialle makoilemaan.

Tunnelma päiväkoti Franzenian aamupalalla on kuitenkin rauhallinen. Aamupalan aikana moni huppari- tai parkatakki-isä tuo lapsensa hoitoon. Useilla isillä on parta.

Perjantaiaamut ovat usein rauhallisempia kuin muut aamut: moni lapsi viettää vapaapäivää. Rauhallisuuden tunteen tuo myös se, että tuntuu siltä, että suunnittelu ja organisointi pelaa. 240 lapsen päiväkodissa lapset on jaettu kolmeen eri kerrokseen pieniin ryhmiin. He kulkevat hallitusti hoitajineen ja opettajineen jonoissa paikasta toiseen.

Huutoa ja mekastusta ei kuulu, mitä nyt joku lapsi vähän itkee ikäväänsä tai mielipahaansa.

Lastenhoitaja Wille Tunturiala tervehtii jokaista lasta aamupalalla nimeltä: "Hyvää huomenta Kamilla. Huomenta Kalevi."

Otto pääsee lattialta Willen syliin lohdutettavaksi. Poika nojaa tutun hoitajan olkaa vasten silmät kiinni. Uusi yritys: sylittely on tehnyt tehtävänsä ja nyt alkaa Otollekin leipä maistua.

päiväkoti Franzenia
Päiväkodissa aamupalaksi oli tänään leipää voilla tai sulatejuustolla ja banaania.Kari Ahotupa / Yle

Aamu on puhelinrumbaa: montako lasta tulee, riittävätkö hoitajat?

Aamupalan aikana aamun puhelinvastaava hallinnoi ryhmien kännyköitä. Lastenhoitaja Heikki Aunio on asetellut eteensä riviin seitsemän puhelinta. Vähän väliä joku niistä pirisee tai niihin tulee viesti. Niihin Aunio vastailee, tekee listoihinsa merkintöjä ja juoksee välillä koneelle tekemään laskelmiaan.

– Puhelimiin tulee vanhempien viestejä, jos lapsi on sairaana, vapaapäivällä tai tulee myöhemmin.

– Henkilökunta soittaa myös, jos heillä on sairauspäiviä. Sitten katsotaan, että joka paikkaan riittää ihmisiä ja että saadaan oikeat luvut siitä, ketkä ovat paikalla, Aunio kertoo.

Kari Ahotupa / Yle
Isä Matti Pöyry saattoi poikansa Viljon päiväkodin aamiaispöytään asti.

Päiväkodin johtaja: Sijaisia ei yksinkertaisesti ole

Tänään sairaana on vain yksi hoitaja ja yksi lastentarhanopettaja. Sijaisia ei tarvitse tänään hälyyttää, vaan pienten järjestelyjen turvin päivä hoituu omalla henkilökunnalla.

Päiväkoti Franzenialla on yksi vakituinen varahoitaja, ja tarpeen tullen hoitajia saadaan hoitajien välityspalvelu Seuren kautta. Tosin päiväkodin johtaja Tiina Marjoniemi sanoo, että viime aikoina Seuresta on saanut jostain syystä vähän huonommin keikkatyöläisiä kuin ennen.

Lastentarhanopettajille ei saada yleensä sijaista ollenkaan.

– Ei ole olemassa lastententarhanopettajareserviä, sanoo johtaja Tiina Marjoniemi.

Lastentarhanopettajia pitäisi olla yksi aina seitsemää lasta kohden ja ryhmissä tulisi olla aina lastentarhanopettaja.

– Pitäisi olla, mutta meillä on tilanteita, että aina ei ole, Marjoniemi toteaa.

Yle uutisoi hiljattain, että pääkaupunkiseudulla on 600 lastentarhanopettajan virkaa täyttämättä.

Marjonimen mukaan lastentarhanopettajia on yksinkertaisesti liian vähän, koska erityisesti pääkaupunkiseudulla palkka ei riitä asumiseen ja elämiseen.

– Moni lastentarhanopettajaksi Helsingissä opiskellut lähtee kotiseudulleen töihin, koska asumiskustannukset ovat täällä niin korkeat.

Jos päiväkodin johtaja saisi itse päättää, niin hän maksaisi mielellään korkeasti koulutetulle työntekijälle nykyisen reilun 2 300 euron palkan sijaan reilusti parempaa palkkaa. Palkan pitäisi johtajan mukaan olla lähempänä opettajan palkkaa eli lähempänä 3 000:ta euroa kuussa.

– Päiväkodin johtaja ei voi sitä päättää. Kaupungilta tulee raamit sille, mitä palkka voi olla, Marjoniemi toteaa.

päiväkoti Franzenia
Leeni Laukkanen nappaa aamutohinoissa Kertun syliinsä monen vuosikymmenen kokemuksella.Kari Ahotupa / Yle

30 vuotta lastentarhanopettajana: "Palkka on aivan surkea"

Aamupalan jälkeen on taas sylille tarvetta. Lastentarhanopettaja Leeni Laukkanen ottaa Kertun syliinsä, kun Kertulta pääsee itku.

Pian Kerttu ja opettaja lähtevät luistelemaan. Äiti ei ollut muistanut, että tänään on luistelupäivä, mutta onneksi luistimet ovat sattumoisin autossa päiväkodin ulkopuolella.

Leeni pitää Kerttua sylissä sen aikaa, kun äiti käy hakemassa luistimet.

Leeni Laukkasen valmistumisesta lastentarhanopettajaksi tulee keväällä kuluneeksi 30 vuotta. Hän pitää työstä, koska lastentarhanopettajana saa oppia jatkuvasti uusia asioita.

Palkka ei kuitenkaan vastaa hänen mukaansa työmäärää ja koulutusta.

– Palkka on aivan surkea, Laukkanen sanoo.

Laukkasen mukaan palkkaa pitäisi nopeasti korottaa ainakin 500 eurolla, jotta se tulisi edes lähelle nykypäivän tasoa.

– Täällä pääkaupunkiseudulla asuminen on tosi kallista ja kyseessä on kuitenkin korkeakoulututkinto.

– Perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, lasten koulupolkujen varmistaminen ja tuen tarpeen varmistaminen ovat todella vaativaa työtä. Kyllä tässä työssä vaaditaan monenlaista osaamista, Laukkanen sanoo.

Laukkasen taloudessa on onneksi toinen aikuinen, joka osallistuu asumiskustannuksiin ja perheen lapsen elättämiseen.

päiväkoti Franzenia
Lastentarhanopettaja Anna Levónin tähtäimessä ovat asiantuntija- tai johtajatehtävät.Kari Ahotupa / Yle

Lastentarhanopettaja: En aio jäädä kenttätyöhön

Anna Levón on työskennellyt kuusi vuotta pätevänä lastentarhanopettajana. Hän on kouluttautunut yliopistossa kasvatustieteiden maisteriksi eikä hän ei missään nimessä pidä nykyistä palkkaansa kohtuullisena.

– En missään nimessä. Tiesinhän minä sen, kun lähdin alalle kouluttautumaan, että palkka ei vastaa työn vaativuutta mitenkään.

Levónin mukaan työn vaativuus lisääntyy jatkuvasti ja vastedes palkkataso vastaakin yhä vähemmän työn vaativuutta.

– Lasten kanssa tehtävä työ on tosi vastuullista, ja uusien suunnitelmien mukaan lastentarhanopettajan pedagoginen vastuu lisääntyy entisestään ja opettajan roolia halutaan korostaa, hän perustelee.

Anna pitää "erikoisena" Ylen uutisoimaa pääkaupunkiseudun kuntien "herrasmiessopimusta" eli sitä, että pääkaupunkiseudun päättäjät olisivat sopineet lastentarhanopettajien palkkakartellista eli siitä, että kaikki kaupungit maksavat lastentarhanopettajille vain reilun 2 300 euron minimipalkan.

– Se tuntuu tosi turhauttavalta, koska itse pidän työtäni tosi tärkeänä. Työskentelen isojen asioiden parissa päivittäin, Levón sanoo.

Puheet palkkakartellista eivät ainakaan ole omiaan lisäämään nuorten kiinnostusta alaa kohtaan.

– Jos olisin nyt hakeutumassa alalle, niin kyllä tällainen tieto vaikuttaisi varmaan siihen, miten suhtautuisin koko hommaan.

Levón ei aiokaan tehdä koko uraansa lastentarhanopettajana, vaan hän uskoo, että maisterin tutkinto "luo lisää mahdollisuuksia tehdä muutakin kuin kenttätyötä", esimerkiksi toimia asiantuntijana tai johtajana.

päiväkoti Franzenia
Lastenhoitaja Heikki Aunio vastailee puhelimiin ja laskee, montako lasta jättipäiväkotiin tulee ja riittääkö tänään henkilökunta.Kari Ahotupa / Yle

Lastenhoitaja: Teen kolmea työtä tullakseni toimeen

Lastenhoitaja Heikki Aunio on saanut puhelinrumban hoidettua. Aunio kertoo, että hän työskentelee paitsi lastenhoitajana, niin hän on myös päiväkodin turvallisuusvastaava.

Tämän lisäksi Aunio tekee kahta muuta työtä, sillä lastenhoitajan palkalla ei perhettä voi Helsingissä elättää. Palkka on vielä satoja euroja alhaisempi kuin lastentarhanopettajilla.

Aunio on onnekas siinä mielessä, että hän voi tehdä töitä rakkaan harrastuksensa, biljardin parissa sekä perheen antiikkiliikkeessä.

– Olemme perheen kanssa päättäneet, että asumme ainakin toistaiseksi Helsingissä. Siihen ei tämä palkka yksistään riitä, täytyy olla toinen työ, Aunio sanoo.

Kello on yhdeksän. On aika lähteä eskariryhmän kanssa luistelemaan. Parkatakki-isät ovat jo omilla työpaikoillaan.

Lisää aiheesta:

Yrittäjä-äiti suivaantui lastentarhanopettajien matalasta palkkauksesta ja perusti Facebook-ryhmän – "Ongelma on yhteinen"

Asiantuntija jyrähtää lastentarhanopettajien palkkauksesta: "Tehtävien vaativuutta ja palkkausta ei ole suhteutettu toisiinsa"

Lastentarhanopettajien palkka jymähti – Nyt vaaditaan satoja euroja lisää

Moni saa minimipalkan eikä senttiäkään enempää – Yle selvitti lastentarhanopettajien palkat 15 suuressa kaupungissa

OAJ: "Viestiä yhteisestä sopimuksesta lastentarhanopettajien palkoista on tullut myös muualta Suomesta"

Pääkaupunkiseudun kunnat kiistävät lastentarhanopettajien palkoista sopimisen, vaikka vahvistivat sen Ylelle aiemmin – Vantaan henkilöstöjohtajalle työntekijäpula tuli yllätyksenä

Helsinki tarjoaa porkkanaa lastentarhanopettajille: 1 000 euron kannustinpalkkio

OAJ syyttää pääkaupunkiseudun kuntia lastentarhanopettajien palkoista: Törkeä hyökkäys opetusalaa kohtaan, laitonta

Pääkaupunkiseudun kunnilla herrasmiessopimus, että lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta – "Kutsun tätä palkkakartelliksi"