1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaksi suomalaisteatteria joutui perumaan esityksensä vaihdettuaan miehet naisiin – esitykset kieltänyt agentuuri vastaa: Emme sooloile, noudatamme kirjailijan tahtoa

Nordic Drama Corner -teatteriagentuurin mukaan näytelmien esityskielto on aina viimeinen vaihtoehto. Miksi nyt kiellettiin? Paljonko tekijänoikeuksista väännetään kättä? Agentuuri vastaa.

näytelmät
Näyttelijät Nuppu Ervasti ja Elisa Kinnunen.
Näyttelijät Nuppu Ervasti ja Elisa Kinnunen Turun ylioppilasteatterin peruuntuneessa esityksessä Godota odottaessa.Jouni Kuru

Teatteripiireissä kiehuu tasa-arvon ja tekijänoikeuksien ympärillä.

Turun Ylioppilasteatteri tiedotti keskiviikkona joutuvansa perumaan Samuel Beckettin (1906–1989) Godota odottaessa –näytelmän esitykset juuri ennen ensi-iltaa, 16. maaliskuuta.

Näytelmän esitysoikeuksia Suomessa valvova, maamme johtava teatteri- ja elokuva-alan agentuuri Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner kielsi Ylioppilasteatterilta näytelmän esittämisen naisnäyttelijöiden vuoksi.

Samainen agentuuri perui joulukuussa myös helsinkiläiseltä Valtimonteatterilta oikeuden esittää tanskalaisen Peter Asmussenin (1957–2016) absurdia näytelmää Ei kukaan kohtaa ketään, koska miestä olisi esittänyt nainen. Kiellon takana oli kirjailijan leski.

Samuel Beckett kirjoitti Godota odottaessa -näytelmään vuonna 1949 miesroolit ja kielsi jyrkästi naisten esiintymisen näytelmässään. Kiellosta huolimatta esitys on maailmalla useaan otteeseen toteutettu naisten voimin.

Beckettin teosten oikeuksia nykyisin hallinnoiva perikunta on hävinnyt muutaman oikeudenkäynnin (esim. The Vintage News (siirryt toiseen palveluun) ja The Guardian (siirryt toiseen palveluun)) yrittäessään estää naisroolitukset.

Nordic Drama Corneria julkisuuden ristipaineet eivät hätkäytä

Toimitusjohtaja Hanna Jääskisen mukaan agentuurin asiakkaiden tekijänoikeuksien valvominen johtaa joskus ristiriitoihin teattereiden kanssa. Negatiivinen julkisuus kuuluu toisinaan toimenkuvaan.

Viime päivät ovat agentuurissa olleet kiireisiä. Siksi Hanna Jääskinen vastaa kysymyksiimme sähköpostilla.

Miksi rajoitukset naisista miesten roolissa eivät lue sopimuksessa? Asiasta on ollut maailmalla usein vääntöä.

Näytelmäteos on esitettävä sellaisena kuin se ilmenee kirjailijan tekstistä, esitysohjeista ja henkilöluettelosta. Jos tästä halutaan poiketa, esimerkiksi muuttamalla henkilöhahmojen sukupuolta, tapahtumamaata tai aikakautta, meiltä on kysyttävä ja meidän kauttamme oikeudenhaltijan edustajalta.

Suomalaisessa sopimuskulttuurissa lähtökohta ei ole porsaanreikien etsiminen, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa esityssopimukset voivat olla kymmenien sivujen mittaisia.

Ongelmatilanteissa oletamme, että teatteri ei lähde omin päin kokeilemaan uusia avauksia, vaan kysyy ensin meiltä.

Peter Asmussenin tekstissä Ei kukaan kohtaa ketään ei ole epäselvyyttä siitä, että kysymys on ihmissuhteesta, jonka osapuolet ovat eri sukupuolta. Olisimme olettaneet ammattiteatterin pirauttavan meille, kun heille tuli ajatus poikkeavasta sovitusratkaisusta.

Miten huomasitte puuttua TYT:n ja Valtimonteatterin produktioihin?

Internetistä.

Onko Beckettin näytelmän naiskielto kategorinen? Suomessakin Godota odottaessa on esitetty naismiehityksellä (siirryt toiseen palveluun) muutaman kerran.

Tällaisia lupia ei tietääksemme ole annettu. Naisroolituksella näytelmästä on tehty korkeakouluopetuksen yhteydessä demonstraatio, joka ei ollut julkinen esitys.

Annatteko agentuurissa esityskieltoja itsenäisesti, vai otatteko epäselvissä tapauksissa yhteyttä oikeudenhaltijoihin?

Esityksen kieltäminen on aina viimeinen vaihtoehto. Pyrimme ensin saamaan teatterille ja sen haluamalle ratkaisulle luvan oikeudenhaltijan edustajalta. Emme siis sooloile.

Valtimonteatterin tapauksessa otimme yhteyttä kirjailijan leskeen. Kielto tuli sieltä lähes paluupostissa.

Beckettin näytelmää on puitu maailmalla oikeudessa muutaman kerran. Mikä merkitys kirjailijan ja tämän perikunnan häviämillä oikeusprosesseilla on kiellon voimaan?

Beckettin oikeudenomistajien lähtökohtana on Pariisin Tribunal de Grande Instance –tuomioistuimen vuonna 1992 antama tuomio, jossa todettiin kirjailijan eläessään yksiselitteisesti kieltäneen naisnäyttelijöiden käytön näytelmässä.

Tämän kiellon vastaisen esityksen katsottiin loukkaavan Beckettin moraalisia oikeuksia ja näytelmän henkeä.

Erityisesti anglosaksisissa maissa on tuomioistuimet ovat tehneet myös toisensuuntaisia ratkaisuja. Kirjailijan moraalisten oikeuksien suoja on heikompi anglosaksisissa maissa kuin manner-Euroopassa, johon Suomikin kuuluu.

Jos Suomessa tuomioistuin päätyisi siihen, että Beckettin tahtoa ei tarvitsisi noudattaa, kirjailijan oikeudenomistajilla ei varmaan olisi intressiä myöntää esityslupia Suomeen.

Mitä asioita tekijänoikeudella voi kieltää näytelmäproduktioissa? Esimerkiksi, että punatukkainen ei saa esittää mustatukkaista?

Sopimuksissa voi olla myös epätavallisia kieltoja, kuten että näytelmän esillepano ei saa muistuttaa samasta romaanista tehtyä elokuvaa.

Joissain näytelmissä roolihenkilön tukan väri voi olla olennainen osa tekijän taiteellista ideaa, useimmiten luultavasti ei.

Sukupuolen merkityksen mahdollinen vähentyminen tulevaisuudessa riippuu tekijöiden ja heidän oikeudenhaltijoidensa tahdosta. Oletettavasti monet nykykirjailijat ovat tässä suhteessa vähemmän tiukkoja kuin Beckett aikoinaan. Tämä ei silti välttämättä tarkoita, että he hyväksyisivät sen, että roolihenkilön sukupuolta muutetaan lupaa kysymättä.

Tässä ei ole kysymys sukupuolesta tai tasa-arvosta vaan tekijän luovan työn suojasta.

Paljonko tällaisia tekijänoikeusvääntöjä teatterimaailmassa on? Meillä ja muualla?

Näytelmien esitysoikeuksien lisensioinnissa joudutaan usein keskustelemaan tekijänoikeudesta ja sen rajoista. Teatterien rajalliset voimavarat tai esityksen taiteellinen idea vaativat asioiden muuttamista.

Esityskieltoon johtava piittaamattomuus tekijän tahdosta on sen sijaan erittäin harvinaista.

Beckett lienee yksi tiukimmista näytelmilleen rajoituksia asettaneista kirjailijoista. Keitä muita on?

Asia on perinteisesti noussut esille nimenomaan Beckettin kohdalla. Hän otti jo eläessään vahvan kannan.

Muita esitysten valintoja voimakkaasti rajoittavia kirjailijoita olivat muun muassa Edward Albee, Tennessee Williams ja Bertolt Brecht.

Turun ylioppilasteatteri on ilmoittanut hylkäävänsä Beckett-näytelmän ja sen tilalla ohjelmistossa on esityskieltoa kommentoiva tragikomedia. Asiasta kertoo muun muassa Turun ylioppilaslehti (siirryt toiseen palveluun).

*Lue myös: *

Kaksi suomalaista teatteria joutui perumaan esityksensä vaihdettuaan miehet naisiin: "Käsittämätöntä, että tällainen rajoittuneisuus on mahdollista"

Lue seuraavaksi