Lounaalla syö itsensä helposti ähkyyn, mutta eväät voivat olla yksipuoliset – vertasimme einesevästä ja työpaikkalounasta

Raskaan ja fyysisen työn tekijät syövät usein yksipuolisia einesruokaeväitä, kun taas istumatyötä tekevät toimistotyöläiset runsaan buffet-lounaan.

ravitsemus
Henkilö syö lounasta henkilöstöravintolassa.

Oululainen rakennustyömies Ilkka Hätälä astuu sisään työmaan taukokonttiin. On puolen tunnin mittaisen ruokatauon aika.

Evääksi Hätälä on valinnut voikana-einesannoksen. Sen jäähtyessä hän aukaisee mattoveitsellä pienen pähkinäpussin ja ripottelee niitä annoksen päälle.

Tällä eväällä ja pienillä välipaloilla Hätälä vakuuttaa pärjäävänsä läpi raskaan työpäivän.

– Energiaa pitää olla tarpeeksi, että jaksaa. Sen määrää minä lähinnä katselen annoksen ravintosisällöstä.

Rakennustyömies Ilkka Hätälä syö evästään.
Ilkka Hätälälle maistuu evääksi eritoten kana ja nuudeli.Paulus Markkula / Yle

Hätälän valitsemassa 300 gramman voikana-eineksessä on energiaa 510 kilokaloria (kcal). Se vastaa 26 prosenttia aikuisen keskivertokäyttäjän saannin vertailuarvosta, joka on 2000 kilokaloria päivässä.

Erityisesti eväitä syövät miehet unohtavat kasvikset

Laillistetun ravitsemusterapeutti Emilia Leinosen mukaan Hätälän valmisateria pähkinöineen on energian puolesta hieman niukka rakennustyömiehelle. Leinonen kuitenkin muistuttaa, että suurin merkitys on kokonaisuudella – eli sillä, mitä ja minkä verran päivän aikana tulee kokonaisuudessaan syötyä.

Hänen silmäänsä pistää tyydyttyneen eli niin sanotun kovan rasvan osuus. Tätä rasvaa on voikana-annoksessa 12 grammaa. Leinosen laskelmien mukaan se on noin puolet kovan rasvan päivittäisestä enimmäissuosituksesta, jos energiatarpeena on 2000 kcal.

– Pähkinät ovat hyvä lisä, sillä ne sisältävät pehmeää rasvaa ja kuituja. Näitä molempia on pelkässä valmisateriassa aika niukasti, hän lisää.

Iltapäivällä voi iskeä väsy, jos syö tosi runsaasti.

Susanna Raulio

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kovat rasvat lisäävät veren kolesterolipitoisuutta, ja ne tulisikin mahdollisuuksien mukaan korvata pehmeillä rasvoilla (siirryt toiseen palveluun) (THL).

Leinonen kehottaakin myös raskaan työn tekijää keskittymään kilokalorien sijaan ennen kaikkea ruoan monipuolisuuteen. Hätälän annos jää pähkinälisukkeesta huolimatta hieman yksipuoliseksi.

– Kasvislisuke jää puuttumaan. Omien asiakkaitteni perusteella voin todeta, että kasvisten ja tuoresalaatin määrä voi jäädä erityisesti miehillä lounaseväitä koostaessa pieneksi, Leinonen toteaa.

Silakkapihvit veivät voiton

Allekirjoittanut astuu Oulun keskustassa sijaitsevaan lounasravintolaan. Tarjolla on silakkapihvejä lisukkeiden kera.

Lautaselle valikoituu yksi pihvi, kolme isoa perunaa sekä reilusti tuoresalaattia. Laillistettu ravitsemusterapeutti Emilia Leinonen kehuu annosta monipuoliseksi.

– Kalassa on myös kovien rasvojen sijaan reilusti enemmän pehmeitä rasvoja, mikä on hyvä asia.

Seisovan pöydän ateria lounasravintolassa.
Kala on mainio valinta lounaan pääkomponentiksi, sillä se sisältää suhteessa paljon niin sanottuja pehmeitä rasvoja.Paulus Markkula / Yle

Silakkapihvin energiamäärä 100 grammaa kohden on noin 205 kcal, tyydyttynyttä rasvaa on vain 1,5 grammaa. Yhden silakka-annoksen kooksi keittiö on laskenut 130 grammaa. Aterian muiden osien ravintosisältöjä ei tässä selvityksessä tunneta.

Näin ollen silakkapihviannos oli monipuolisuudessaan ja kovissa rasvoissa mitattuna edellä voikana-eineslounasta terveellisempi vaihtoehto.

Monipuolisuudessa piilee kuitenkin riski. Seisova pöytä lukuisine vaihtoehtoineen voi saada lounastajan lappamaan lautaselle liian paljon ruokaa. Näin kävi myös minulle. Söin itseni ähkyyn.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta lounasravintolaan

THL:n erikoistutkija Susanna Raulion mukaan liian runsas syöminen seisovan pöydän lounasravintoloissa on todettu tutkimuksissakin: kun ruokaa on paljon ja se on herkullisesti esillä, annoskoot kasvavat.

– Tämä voi heijastua painonhallintaongelmiin ja vaikeuttaa työpäivän loppuun saattamista. Iltapäivällä voi iskeä väsy, jos syö tosi runsaasti, Raulio toteaa.

Ja toinen asia on se, että siellä (lounasravintolassa) tulisi syötyä liian paljon. Koko rahan edestä!

Ilkka Hätälä

Muuta pahaa sanottavaa Raulio ei juurikaan monipuolisesta työlounaan kattauksesta keksi. Etenkin henkilöstöravintoloissa lounastavien ruokavalinnat ovat lähempänä ravitsemussuosituksia (siirryt toiseen palveluun) (Evira), kuin muualla lounastavilla, hän muistuttaa.

Sen sijaan Raulio kokee suureksi haasteeksi sen, ettei henkilöstöravintoloita ole kaikkien saatavilla. Mahdollisuus käydä henkilöstöravintolassa jakaantuu hänen mukaansa epätasaisesti Suomessa.

– Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat tekevät työtä matalammassa asemassa olevia useammin työpaikoissa, jotka tarjoavat mahdollisuuden henkilöstölounaaseen.

Tavat ja asenteet lounastamisen taustalla

THL:n erikoistutkija Susanna Raulion mukaan henkilöstölounailla käynti ei kuitenkaan ole pelkästään varallisuuskysymys, vaikka hinta onkin hänen mielestään tärkeä valintakriteeri lounaspaikkaa etsiessä.

– Työpaikkalounaat ovat enemmän kiinni työntekemisen tavoista sekä asenteesta. Eli onko työpäivään budjetoitu sellaiset puoli tuntia aikaa kiireettömälle lounastauolle. Jos on, silloin tykätään käydä lounaalla.

Suomen virallisten suositusten mukainen lautasmalli.
THL:n Susanna Raulion ja laillistetun ravitsemusterapeutti Emilia Leinosen mukaan vanha kunnon lautasmalli toimii edelleen. Siinä noin puolet lautasesta koostuu kasviksista, yksi neljäs osa proteiinista, loput hiilihydraattilisukkeesta.Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Rakennustyömies Ilkka Hätälälle juuri hinta on kuitenkin kynnys, joka saa hänet valitsemaan lounasravintolan antimien sijaan eväät.

– Ja toinen asia on se, että siellä (lounasravintolassa) tulisi syötyä liian paljon. Koko rahan edestä!