Öö, siis mikä? Harva tuntuu tietävän, mikä on Julkisen sanan neuvosto

Julkisen sanan neuvosto on valvonut tiedotusvälineiden työtä 50 vuotta. Kaiken kansan huulilla kirjainyhdistelmä JSN ei vielä ole. Yle osallistuu JSN:n vastuullisen journalismin kampanjaan.

Julkisen sanan neuvosto
Toimittaja Nopsanen (Pentti Siimes) työssään elokuvassa Tähdet kertovat, komisario Palmu.
Toimittaja Nopsanen (Pentti Siimes) työssään elokuvassa Tähdet kertovat, komisario Palmu.Yle

Toimittaja Nopsanen on Helsingin, ei, Pohjois-Euroopan häikäilemättömin ja rääväsuisin uutisnuuskija. Näin kuvaillaan Pentti Siimeksen esittämää journalistia elokuvassa Tähdet kertovat, komisario Palmu.

Eipä tuntenut Nopsanen journalistin ohjeita. Elokuva julkaistiin vuonna 1962 eli kuusi vuotta ennen kuin toimittajien työtä valvova Julkisen sanan neuvosto perustettiin.

Nyt JSN:n perustamisesta on kulunut tasan viisikymmentä vuotta. Viime syksynä teetetyn Taloustutkimuksen selvityksen mukaan suurimmalla osalla suomalaisista on ainakin aavistus siitä, mitä Julkisen sanan neuvosto tekee.

Kuulostaa hyvältä. Käydäänpä kysymyssä kadulta.

– Sellainen kysymys, että tiedätkö, mikä on Julkisen sanan neuvosto.

Helsinkiläinen Veera Törmä vastaa päättävän näköisesti.

– Öö, joo. Kyllä on tuttu.

Selvä. Mikä se on?

– Öömm... Apua! Törmä nauraa mutta on lopulta selvästi jäljillä siitä, mistä on kyse.

Tosiaan, JSN saattaa olla etäisesti tuttu, mutta ihmiset eivät välttämättä tiedosta, että se on erottamaton osa suomalaisten arkea. Se käy katukyselyssä selväksi. Kahdeksasta viisi vastaa kysymykseen suoriltaan, että en tiedä.

Luotettavan tiedon pitää erottua joukosta

Työtä tunnettuuden eteen näyttäisi olevan jäljellä. Tänään alkavassa JSN:n kampanjassa on tarkoitus tehdä selväksi mitkä mediat Suomessa noudattavat toimittajien yhteisiä pelisääntöjä eli journalistin ohjeita. Toisin sanoen kyse on siitä, mitkä mediat julkaisevat luotettavaa tietoa.

– Erityisesti haluamme tuoda esiin sen, ketkä kuuluvat Julkisen sanan neuvostoon, ja mitä ne meidän noudattamat journalistin ohjeet tarkalleen ottaen pitävät sisällään, sanoo JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström.

Journalistin ohjeet nousevat tätä nykyä yhä useammin puheenaiheeksi. Media on jatkuvasti yleisön kriittisen tarkastelun kohteena.

– Valtava tiedon määrä internetissä ja sosiaalisessa mediassa on johtanut siihen, että meillä on paljon kilpailevaa sisältöä, Grundström sanoo.

Tieto on tietysti hyvä juttu. Tiedon luotettavuus on vielä parempi juttu, ja juuri siitä JSN:ssä on kyse. Se valvoo, että median välittämä tieto on luotettavaa.

– Meillä on käsitys, että tavalliset suomalaiset pyrkivät löytämään luotettavaa tietoa. Muutakin saa olla, se on hyvä vain, mutta sellainen pitäisi pystyä erottamaan journalistisesta sisällöstä.

Tänään alkavan JSN:n pari viikkoa kestävän kampanjan aikana journalistisen ja luotettavan tiedon löytäminen on entistä helpompaa. Halukkaat Julkisen sanan neuvoston alaiset mediat julkaisevat juttujensa yhteydessä kampanjaa varten julkistetun vastuullista journalismia -merkin.

Samalla JSN on julkaissut internetsivun (siirryt toiseen palveluun), josta löytyy mediakasvatussisältöä.

– Yksi toivomus on ollut, että me kertoisimme tarkemmin näistä asioista, Grundström perustelee.

vastuullista journalismia logo
JSN

Uutisjutun näkökulman valitseminen on sananvapautta

Moni uskoo, että myös Julkisen sanan neuvostoon kuuluvat mediat julkaisevat epäluotettavaa tietoa. Arvostelua herättävät etenkin jutut, joiden näkökulma ei vastaa omaa maailmankuvaa. Yksittäisessä uutisessa ei kuitenkaan voi olla kaikki näkökulmat mukana, muistuttaa JSN:n puheenjohtaja Grundström.

– Meillä on hirveän monenlaisia medioita, joilla on hyvin erilaisia näkökulmia asioihin. Kritiikin pitäisi muistaa, ettei meillä ole yhtenäistä monoliittia vaan valtava mosaiikki hyvin erilaisia mutta silti journalistisin perustein toimivia tiedotusvälineitä.

Näkökulman valitseminen on osa lehdistön- ja sananvapautta.

– Tiedotusvälineillä ja yksittäisissä jutuissakin täytyy olla vapaus valita näkökulma ja haastatellut asiantuntijat. Seuraavassa jutussa se on sitten toisella tavalla, Grundström huomauttaa.

Tiedon luotettavuus ei ole toimittajien keskinäistä jorinaa, vaan sanojen merkitys on suunnattu nimenomaan yleisölle, muistuttaa Grundström.

– Yleisöllä on oikeus tietää, mistä sitä luotettavaa tietoa saa. Siitä tässä vastuullisen journalismin merkissäkin on kyse.

Yksi ylitse muiden

Median kriittinen tarkastelu on ajan hengen mukaista. Kanteluita lähetetään Julkisen sanan neuvostoon enemmän kuin koskaan. Ovatko journalistit nykyään toimittaja Nopsasia – häikäilemättömiä rääväsuita?

– Itse en sanoisi, että journalismin laatu on huonontunut. Laatu on pikemminkin parempi kuin ennen. Yleisön kritiikki ja valppaus ovat vaikuttaneet siihen, että Suomessa journalistit pyrkivät olemaan hyvin tarkkoja.

Toki JSN nuijii pöytään toimituksille myös langettavia päätöksiä.

– Totta kai niitäkin joudumme antamaan. Joka kuukausi melkein, Grundström kertoo.

Tätä juttua varten tehdyssä katukyselyssä suomalainen media selvisi kutakuinkin puhtain paperein luotettavuuskysymyksessä. Kyselyyn vastanneet kahdeksan henkilöä pitivät kotimaisten tiedotusvälineiden uutisia järjestään luotettavina.

Oikaisu 13.3. kello 11.15.

Jutusta on poistettu lause, jossa haastateltava sanoo, että Julkisen sanan neuvosto "valvoo medioiden, julkaisujen ja kirjoitusten laillisuutta ja paikkansa pitävyyttä."

JSN on itsesäätelyelin, se ei ole tuomioistuin eikä käytä julkista valtaa.

_Kokeile, millaista on kanteluiden käsitteleminen JSN:ssä: _Mokasiko media? – Kokeile, osaatko journalistin ohjeet

Yle on mukana JSN:n 50-vuotisjuhlakampanjassa, jonka tarkoituksena on muistuttaa, mitkä mediat ovat sitoutuneita toimittajien yhteisiin pelisääntöihin ja julkaisevat luotettavaa tietoa. Vastuullista journalismia -merkki on Ylellä käytössä eri sisällöissä koko kampanjan ajan eli 25. maaliskuuta saakka.