KSML: Eduskunnan puhemiesneuvostossa keskusteltu kansalaisaloitteen alarajasta

Keskustelut ovat kuitenkin olleet epävirallisia ja mahdollisia muutoksia harkitaan aikaisintaan ensi vaalikaudella.

kansalaisaloitteet
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.), eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) ja toinen varapuhemies Tuula Haatainen (sdp)tiedotustilaisuudessa eduskunnassa 22. helmikuuta 2018.
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.), eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) ja toinen varapuhemies Tuula Haatainen (sdp)tiedotustilaisuudessa eduskunnassa 22. helmikuuta 2018.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Eduskunnan puhemiesneuvostossa on virinnyt haluja nostaa kansalaisaloitteeseen vaadittujen allekirjoitusten määrää, uutisoi sanomalehti Keskisuomalainen. Tällä hetkellä raja on 50 000.

Eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kommentoi lehdelle, että kansalaisaloite on hyvä kokonaisuus, mutta vie yhä enemmän aikaa muulta eduskuntatyöltä. Pekkarisen mukaan keskustelut kansalaisaloitemuutoksista ovat olleet epävirallisia, eikä päätöksiä ole tehty. Jos tilanne muutetaan, niin se jää seuraavalle vaalikaudelle.

– Kansalaisaloite edistää osaltaan demokratiaa, mutta se ei saa tukehduttaa eduskunnan muuta toimintaa. Kansalaisaloitteet vievät entistä enemmän aikaa muun muassa varsinaiselta lainsäädäntötyöltä, kansanedustajien ajankohtaiskeskusteluilta sekä hallituksen selonteoilta, Pekkarinen sanoo.

Oikeusministeriö tekee kevään aikana selvityksen kansalaisaloitteen toimivuudesta ja kehittämistarpeista puhemies Paula Risikon (kok.) pyynnöstä. Risikon mukaan muutostarpeita kansalaisaloitekäytäntöihin ei juuri nyt ole, mutta ymmärtää huolen aloitteiden määrän työllistävyydestä.

– Tässä vaiheessa ei ole mitään yksityiskohtaisia suunnitelmia. Oikeusministeriö on arvioinut kansalaisaloitteiden toimivuutta ynnä muuta. Olen pyytänyt tekemään minulle johtopäätökset arviointinsa tuloksista. Se käsitellään eduskunnassa, kun se saadaan, Risikko kertoi Ylelle.

Eduskunnan 2. varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) korostaa kansalaisaloitteen tärkeyttä edustuksellisen demokratian täydentäjänä. Haatainen ei pidä aloitteiden määrää ongelmana, sillä valiokunnat arvioivat niiden käsittelytarpeen tapauskohtaisesti. Haataisen mukaan jatkoa on arvioitava seurannan ja kokemusten perusteella.

Kansalaisaloite tuli voimaan vuonna 2012, siitä on säädetty sekä perustuslaissa että kansalaisaloitelaissa.

Eduskunnalla on tällä hetkellä käsittelyssä kahdeksan kansalaisaloitetta.