Ministeri Vehviläinen myöntää: Neljät vaalit vuoden sisään ”ei optimaalinen tilanne”

Kunta- ja uudistusministeri Vehviläinen pitää hyvänä, että poliitikot miettivät omalla kohdallaan asettuvatko ehdolle maakuntavaaleissa. Kuntien välisiä eroja tasaavaa valtionosuusjärjestelmää Vehviläinen pitää tarkoituksenmukaisena.

politiikka
Anu Vehviläinen
Anu VehviläinenYle

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) seisoo syksylle kaavailtujen maakuntavaalien takana, mutta myöntää, että tilanne ei ole optimaalinen.

– Totta kai puolueiden kannalta, että meillä on vuoden sisällä neljät vaalit, eihän se tietenkään ole optimaalista, Vehviläinen totesi TV1:n Ykkösaamussa.

Maakuntavaalien yhteydessä keskustelua on käyty siitä, että onko ongelmallista jos samat poliitikot istuvat kunnanvaltuustoissa, maakuntavaltuustoissa ja eduskunnassa. Asiaa on pohdittu mm. kansanvallan näkökulmasta. Vehviläisen mielestä ongelman keskiössä on lähinnä politiikkojen ajankäyttö.

– Jokainen itse arvioi omalta osaltaan mikä on ajankäytön riittävyys eri tehtävissä toimimiseen.

Lisäksi Vehviläinen katsoo, että mahdollisissa monella pallilla istumisessa on oltava ”jämpti”, ettei esteellisyysongelmia tule. Rajoituksia ehdolle asettumiseen pohdittiin mm. reformiministerityöryhmässä, mutta ryhmä päätyi siihen, että Suomessa on perinteisesti haluttu kunnioittaa laajaa osallistumisoikeutta. Ministeri ei itse usko lähtevänsä ehdolle.

– Katson, että ministerinä minulla kyllä riittää hommia.

Suomen etu ei ole yksin kaupunkien etu

Asuntoluotottaja Hypo julisti helmikuussa, että Suomessa on nyt käynnistynyt ”kaupungistumisen toinen aalto”. Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoi, että maaseudun ja kaupunkien välinen kilpailu on nyt historiaa ja nyt kisataan jo kaupunkien kesken. Hypon laskelmien mukaan 21 suuresta kaupungista 7 jatkaa kasvuaan, 7 pysyttelee nykytilassa ja 7 alkaa hiljalleen pienentyä. Brotheruksen mukaan väestönkasvun myötä tulee myös talouden kasvu.

Kunta- ja uudistusministeri Vehviläinen sanoo Hypon näkemyksen olevan ”erittäin pessimistinen”. Vehviläinen myöntää, että talous varmasti kasvaa väestönkasvun myötä, mutta ei halua liittää koko Suomen menestystä ja suurten kaupunkien menestystä saumatta yhteen.

– Sellainen ajattelutapa, että Suomen menestys olisi kiinni vain siitä, että suuret kaupungit menestyvät, sitä en pysty mitenkään jakamaan.

Pääkaupunkiseudun kaupungit tasaavat tällä hetkellä kuntien välisiä eroja maksamalla noin puoli miljardia euroa köyhille kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunta- ja uudistusministeri Vehviläisen mielestä tämä on tasapuolisuuden nimissä aivan oikein, sillä esimerkiksi monien Helsingissä pääkonttoreita pitävien isojen yritysten tulot tehdään maakuntien luonnonvaroista ja metsistä.

– En pidä tätä Suomen kannalta ollenkaan fiksuna keskusteluna, että pallotellaan vastakkainasettelun kautta, että kuka hyödyttää ketäkin, vaan pitäisi nähdä tämä kokonaisuus.

Vehviläinen muistuttaa, että hän on itse ollut urallaan edistämässä mm. Länsimetroa, Kehärataa ja Aalto-yliopiston perustamista ja sitä kautta ajanut pääkaupunkiseudun asiaa. Vehviläinen sanoo kuuluvansa niihin, jotka ”ajattelevat todellakin niin, että kaupungistuminen on megatrendi”. Tästä huolimatta Vehviläinen puolustaa maakuntien paikkaa kotimaan menestyksestä puhuttaessa.

– Suomen menestys tulee koko Suomesta.