Pakistan pakottaa virkamiehet tunnustamaan uskontoa – ihmisoikeusjärjestöt: Laki suunnattu yhtä vähemmistöä vastaan

Lain pelätään johtavan ahmadiyya-vähemmistön yhä ankarampaan sortoon.

Pakistan
Pakistanilaispojat lukemassa Koraania moskeijassa Karachissa.
Pakistanilaispojat lukemassa Koraania moskeijassa Karachissa.Rehan Khan / EPA

Pakistanin korkein oikeus on hyväksynyt lain, joka velvoittaa kaikkia maan virkamiehiä, oikeuslaitoksen työntekijöitä ja sotilaita ilmoittamaan, mihin uskontokuntaan he kuuluvat.

Lain mukaan kenelläkään maan 208 miljoonasta asukkaasta ei ole oikeutta salata uskontoaan. Jos joku yrittää salata uskonnollisen taustansa, hänet voidaan tuomita valtiopetoksesta.

Ihmisoikeusjärjestöjen mielestä laki loukkaa kansalaisten uskonnonvapautta. Järjestöt uskovat myös, että laki on suunnattu erityisesti yhtä uskontokuntaa, ahmadiyya-liikettä vastaan.

Vuonna 1998 tehdyn väestönlaskennan mukaan Pakistanin väestöstä 97 prosenttia on muslimeita ja muihin uskontokuntiin kuuluvia kolme prosenttia. Vähemmistöryhmistä suurimmat ovat hindut ja kristityt, jotka ovat ajoittain joutuneet syrjinnän kohteiksi.

Eniten huomiota Pakistanissa on saanut ahmadiyya-liike. Sen jäsenet pitävät itseään muslimeina, mutta Pakistanissa liike on luokiteltu ei-islamilaiseksi vuodesta 1974 lähtien.

Äärimielinen islamistiliike Tehreek e-Labaik on vainonnut ahmadiyya-liikkeen jäseniä ja pitää heitä jumalanpilkkaajina.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan lakimuutoksen seuraus on, että valtiovalta saa suoraan tietoonsa, ketkä ovat syrjityn liikkeen jäseniä, mikä johtaisi syrjinnän ja väkivallan pahenemiseen.

– Tuomio ei vain hyökkää jokaisen pakistanilaisen uskonnollista vapautta vastaan, vaan myös tiettyä lahkoa, ahmadiyyoja vastaan, sanoo Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön edustaja Saroop Ijaz.

– Tämänkaltaiset päätökset mahdollistavat ja kiihdyttävät väkivaltaa, hän jatkaa.

Uskonnollisen suuntauksen paljastamiseen johtavat tapahtumat alkoivat Pakistanissa viime vuonna. Tuolloin hyväksyttiin laki, joka olisi muuttanut valtion palvelukseen tulevien virkavalaa. Hallitus esitti, että aiempi uskonnollinen vala korvattaisiin uskonnottamalla vakuutuksella.

Ääri-islamilainen Tehreek e-Labaik -liike piti tätä jumalanpilkkana ja aloitti laajat mellakat Pakistanin kaupungeissa. Kahakoissa kuoli seitsemän ihmistä ja lähes 200 sai vammoja.

Pakistanissa profeetta Muhammedin pilkkaaminen voi johtaa kuolemantuomioon ja jo huhu jumalanpilkasta nostattaa mellakoita.

Lue lisää Pakistanin uskonnollisista levottomuuksista

Lähteet: Reuters, AP