Valitse vastaehdokkaasi, katso vilppiä sormien läpi – Näin Putin varmistaa äänivyöryn presidentinvaaleissa

Tarkkailijajärjestö Golos odottaa, että Venäjän vaaleissa nähdään tänäkin vuonna laajamittaista vilppiä.

Venäjän presidentinvaalit
Presidentti Vladimir Putin on kampanjoinut vain harvakseltaan ennen vaaleja.
Presidentti Vladimir Putin on kampanjoinut vain harvakseltaan ennen vaaleja.Juri Kotšetkov / EPA

Venäjän sunnuntaisten presidentinvaalien voittajasta ei ole epäilystä: kaikkien arvioiden mukaan istuva presidentti Vladimir Putin murskaa vastaehdokkaansa ensimmäisellä kierroksella.

Monet venäläiset kannattavat aidosti Putinia. Toisaalta niin viranomaiset kuin tiedotusvälineetkin tekevät kaikkensa sen eteen, ettei Putinille ole vaaleissa tarjolla aitoja vaihtoehtoja. Paikallisviranomaiset turvautuvat lisäksi laajamittaiseen vaalivilppiin.

Kokosimme tutkija Veera Laineen ja vaalitarkkailijajärjestö Golosin edustajan Roman Udotin avustuksella keinoja, joilla istuva presidentti varmistaa vaalivoittonsa.

1. Valitse vastaehdokkaasi

Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkijan Veera Laineen mukaan presidentinvaalien epäreilu asetelma on luotu jo vuosia sitten. Autoritaarinen hallinto ei missään nimessä halua ottaa sitä riskiä, että valta todella voisi vaihtua vaaleissa.

Niinpä Putinin vastaehdokkaina onkin lähinnä poliitikkoja, jotka eivät todellisuudessa edes yritä haastaa Putinia. Tutkijat puhuvat järjestelmän sisäisestä oppositiosta.

Valtakoneistoa vastustavan opposition elämä taas tehdään mahdollisimman hankalaksi. Viranomaiset tekevät puoluetoimistoihin yllätystarkastuksia, hajottavat mielenosoituksia ja luovat esteitä vaaleihin osallistumiselle.

– Oppositio joutuu käyttämään valtavasti energiaa siihen, että se pääsee ylipäätään asettamaan ehdokkaita. Asiakysymyksille jää silloin vähemmän aikaa ja resursseja, Laine sanoo puhelinhaastattelussa.

Esimerkiksi pitkän kampanjan käyneen oppositioaktivistin Aleksei Navalnyin ehdokkuus lopulta hylättiin, koska viime vaalien jälkeen säädetty laki kieltää ehdokkaaksi asettumisen raskaan rikostuomion saaneelta.

Tosin Navalnyin tuomio on kyseenalaistettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa saakka.

Poliisi on hajottanut oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kannattajien mielenosoituksia. Kuva on luvattomasta mielenosoituksesta Pietarista tammikuulta.
Poliisi on hajottanut oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kannattajien mielenosoituksia. Kuva on luvattomasta mielenosoituksesta Pietarista tammikuulta.Anatoli Maltsev / EPA

2. Muokkaa mielipiteitä

Vaalikampanjoiden aikana suuret tiedotusvälineet osallistuvat vaalituloksen varmistamiseen. Venäjän valtakunnalliset televisiokanavat ovat olleet valtion kontrollissa 2000-luvun alusta lähtien.

Putin esiintyy uutisissa vahvana johtajana, joka tekemisiä ei kyseenalaisteta. Poliittisesti arkaluonteista sisältöä kanavat eivät Veera Laineen mukaan kuitenkaan salli.

– Tietyt teemat ja ihmiset suodatetaan pois. Oppositiohenkinen viesti ei saa tilaa, Laine sanoo.

Edes presidentinvaaliehdokkaaksi pääseminen ei varmista reilua kohtelua. Riippumaton vaalitarkkailijajärjestö Golos on laskenut, (siirryt toiseen palveluun) että presidentti Putinia on käsitelty vaaleja käsittelevissä uutisohjelmissa yksinomaan myönteiseen tai neutraaliin sävyyn.

Putinin ohella vaaliuutisissa on esiintynyt paljon hänen näkyvin vastaehdokkaansa, kommunistisen puolueen Pavel Grudinin. Hänen saamansa huomio on kuitenkin ollut lähinnä kielteistä ja parhaimmillaankin neutraalia.

Golosin johtokuntaan kuuluva Roman Udot kertoo Skype-haastattelussa Ylelle, ettei mustamaalaus ole välttämättä tehonnut. Populistinen Grudinin on ollut yllättävän suosittu.

Kommunistisen puolueen ehdokas Pavel Grudinin (vas.) on yllättänyt suosiollaan.
Kommunistisen puolueen ehdokas Pavel Grudinin (vas.) on yllättänyt suosiollaan.Juri Kotšetkov / EPA

3. Tee vaaleista kansanjuhla

Vallanpitäjille ei riitä, että Putinin voitto on varmistettu jo ennen vaalipäivää. Putinin pitäisi saada murskavoitto, ja äänestysprosentin pitäisi olla korkea.

Uutissivusto RBC:n tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kreml on asettanut tavoitteeksi 70 prosentin äänestysaktiivisuuden ja Putinille 70 prosentin äänisaaliin.

Tutkija Veera Laineen mukaan myös itsevaltaiset hallinnot tarvitsevat vaalivoitoista syntyvää mandaattia. Heille on tärkeää, että kannatus ainakin näyttää suurelta vaaleissa.

– Olisi noloa, jos ihmiset eivät viitsisi lähteä äänestämään.

Koska presidentinvaalien tuloksessa ei juuri ole jännitettävää, äänestäjiä on innostettava uurnille monin eri keinoin. Vaalipäivä on siirretty tällä kertaa siten, että se osuu Ukrainalta vallatun Krimin Venäjään liittämisen vuosipäiväksi.

– Voi olla, että sillä haettiin keväisen kansanjuhlan tuntua. Mutta Ukrainan tilanne on Venäjän kannalta jumissa, joten ulkopolitiikka ei tuo Putinille nyt irtopisteitä, Laine sanoo.

Golosin Roman Udotin mukaan vuoden 2016 duumanvaalien yhteydessä järjestettiin jopa arpajaisia äänestäjille. Äänestysaktiivisuus nousi, mutta lopputulos ei ollut toivottu. Arpajaisten takia äänestämään vaivautuneet ihmiset eivät olleet kovin innoissaan vallanpitäjistä.

– Valtapuolueen ääniosuus laski alueilla, joilla arpajaisia järjestettiin, Udot sanoo.

Udotin mukaan Kremlin keinot eivät näytä tänä vuonna purevan. Äänestäjät ovat kyllästyneitä, ja äänestysprosentti jäänee tavoiteltua alhaisemmaksi.

Golos-järjestön mukaan vuoden 2016 duumanvaaleissa oli laajamittaista vaalivilppiä.
Golos-järjestön mukaan vuoden 2016 duumanvaaleissa oli laajamittaista vaalivilppiä.Maksim Šipenkov / EPA

4. Älä pysäytä vaalivilppiä

Udot odottaa, että näissäkin vaaleissa nähdään laajamittaista vilppiä.

Hän arvioi, että edellisissä duumanvaaleissa vuonna 2016 annettiin noin 10–12 miljoonaa väärennettyä ääntä. Määrää voi suhteuttaa siihen, että hallitseva puolue Yhtenäinen Venäjä sai virallisten tulosten mukaan noin 28,5 miljoonaa ääntä (Ria). (siirryt toiseen palveluun)

Arvio vilpistä perustuu sekä tilastolliseen analyysiin että äänestyspaikoilla tehtyihin havaintoihin. Esimerkiksi joidenkin äänestysalueiden tuloksissa on epäilyttävän vähän hylättyjä ääniä suhteessa hyväksyttyihin ääniin.

– Huijarit lisäävät uurniin ylimääräisiä ääniä. He eivät kuitenkaan muista väärentää joukkoon hylättyjä vaalilippuja, Udot sanoo.

Vaalivilppiä on yritetty hillitä äänestyspaikoille asennetuilla pakollisilla nettikameroilla. Kameroille on tallentunut ihmisiä, jotka kävivät äänestämässä useilla äänestyspaikoilla.

Niiden avulla Golos on myös voinut laskea, että joillain äänestyspaikoilla on käynyt selvästi vähemmän äänestäjiä kuin mitä virallisissa tuloksissa on ilmoitettu.

Myös uutistoimisto Reuters (siirryt toiseen palveluun) on tehnyt samansuuntaisia havaintoja: eräällä äänestyspaikalla kävi viime vuoden aluevaaleissa 256 äänestäjää, mutta virallisten tulosten mukaan siellä annettiin 1 867 ääntä.

Udotin mukaan Venäjän keskusvaalilautakunta on suitsinut vilppiä viime vuosina, eikä edes presidentti Putin luultavasti tiedä sen todellista laajuutta. Nettikameratkin asennettiin vaalihuoneistoihin hänen aloitteestaan.

– Venäjän valtio ei ole armeija vaan muurahaiskeko. Paikallistason viranomaiset saavat ylhäältä tavoitteet vaalituloksesta, ja he ryhtyvät oma-aloitteisesti väärentämään ääniä, Udot selittää.

Tutkija Veera Laineen mukaan vaalien liian räikeä peukalointi on hallinnolle riski. Opposition mielenosoitukset paisuivat vuosien 2011 ja 2012 duuman- ja presidentinvaalien jälkeen ennennäkemättömän suuriksi, kun huhut vaalivilpistä levisivät.

Mielenosoitusaallon toistumista Kreml ei missään nimessä halua.