Poliisi valvoo tehostetusti näitä suojateitä: vaarallinen giljotiini-ilmiö yleinen

Tehovalvontaa tehdään erityisesti liikennevalottomilla suojateillä ja vilkkaasti liikennöidyillä sekä onnettomuusherkillä alueilla.

suojatiet
Suojatie
Viivi Sihvonen / Yle

Poliisi valvoo tällä viikolla tehostetusti suojatiesääntöjen noudattamista, turvalaitteiden ja kännyköiden käyttöä sekä muita tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavia tekijöitä. Valvontaa tehdään erityisesti liikennevalottomilla suojateillä ja vilkkaasti liikennöidyillä ja onnettomuusherkillä alueilla.

Liikenneturvan mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana liikenteessä on kuollut vuosittain keskimäärin 29 ja loukkaantunut 420 jalankulkijaa vuodessa.

Viime vuosina lähes kaksi kolmesta jalankulkijan kuolemantapauksesta ja 90 prosenttia loukkaantumisista tapahtui taajamissa. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä 12 prosenttia ja loukkaantuneista seitsemän prosenttia oli jalankulkijoita.

Suojatie ei ole nimensä veroinen, koska uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Lisäksi jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä. Kaikkein vaarallisin paikka suojatie on iäkkäille ja lapsille. Suojatiellä menehtyneistä jalankulkijoista 75 prosenttia ja loukkaantuneista 33 prosenttia oli 65-vuotiaita tai iäkkäämpiä.

"Autoilijat eivät tiedosta velvollisuuttaan"

Reilu neljännes loukkaantumisista tapahtui lapsille tai nuorille. Tästä johtuen valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota ajoneuvon kuljettajien liikennekäyttäytymiseen suojateillä, joille on pyrkimässä lapsia tai vanhuksia.

– Autoilijan suurin virhe on se, että he eivät tiedosta velvollisuuttaan lähestyessään suojatietä. Silloin pitää vähentää nopeutta ja varautua siihen, että joku pyrkii suojatielle. Jalankulkija saa mennä ensin suojatielle, sanoo poliisitarkastaja Heikki Kallio poliisihallituksesta.

– Tilanne on ehkä vähän parantunut varsinkin Helsingissä, mutta tekemistä kuitenkin vielä löytyy.

Kallio nostaa liikenteessä esiintyvän niin sanotun giljotiini-ilmiön erityisen vaaralliseksi asiaksi.

– Jos on kaksi kaistaa samaan suuntaan, ja jos toisella kaistalla oleva pysähtyy suojatien eteen, niin sitä ei saa ohittaa pysähtymättä. Valitettavan usein käy niin, että se toisen kaistan autoilija ei siihen välttämättä pysähdy. Tilanne on silloin todella vaarallinen, jos siihen osuu jalankulkija. Seuraukset voivat olla vakavia.

Jalankulkijat joskus varomattomia

Kallion mukaan pelkästään autoilijat eivät sorru rikkeisiin liikenteessä, vikaa löytyy myös muista tienkäyttäjistä. Kallion mukaan jalankulkijoiden helmasynti on mennä suojatielle varomattomasti.

– On huomioitava lähestyvän ajoneuvon vauhti, ei sinne voi pompata miten sattuu. Jalankulkijoiden ehkä suurin virhe on, että ei käytetä sitä suojatietä.

Myös osa pyöräilijöistä liikkuu paikoittain teillä säännöistä piittaamatta.

– Eli poukkoillaan jalkakäytävällä ja ajoradalla. Välillä mennään myös yksisuuntaista tietä väärään suuntaan, Kallio sanoo.

Lisätty tieto 12.3. klo 15.10: Liikenneturvan mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana liikenteessä on kuollut vuosittain keskimäärin 29 ja loukkaantunut 420 jalankulkijaa vuodessa.