Professori: Kaavoituksen laillisuusvalvonta retuperälle maakuntalakiesityksessä – Lainvastaisia päätöksiä voi sujahtaa eteenpäin

Maakuntauudistus on tuomassa helmoissaan muutoksen, joka jättää ainoastaan yksittäiset kuntalaiset, kansalaisjärjestöt tai muutamat ns. sektoriviranomaiset kaavoituksen laillisuuden valvojiksi. Ministeri sanoo, ettei valtiota tarvita päällepäsmäröijäksi.

kaavoitus- ja rakennushallinto
Työmaaparakkeja.
Kalevi Rytkölä / Yle

Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori (emerita) Eija Mäkinen on huolissaan kaavoituksen laillisuuden valvonnasta hallituksen maakuntalakipaketissa. Professori sanoo, että laillisuusvalvonta jää retuperälle, ellei hallitus korjaa lakiesitystään.

Mäkisen mukaan lakkautettavien ELY-keskusten tehtäviä kaavoituksen ja alueidenkäytön valvonnassa ei ole jyvitetty yhdenkään valtion viranomaisen harteille. Professori on laatinut valtioneuvostolle selvityksen (siirryt toiseen palveluun) muutoksen vaikutuksista.

– Kun ELY-keskukset lakkautetaan, myös niiden suorittama kaavojen laillisuusvalvonta loppuu. Hallituksen esityksessä sanotaan, että valvontatehtäviä ei maakuntauudistuksessa siirretä millekään viranomaiselle.

Vastuuta laillisuusvalvonnasta ei voida kipata yksin kansalais- eikä luontojärjestöille tai kuntalaisille, sanoo professori.

– Tavallisilla ihmisillä ja joillakin sektoriviranomaisilla on toki oikeus, muttei velvollisuutta hakea muutosta laittomiin päätöksiin oikeudesta.

Lainvastaisia päätöksiäkö "sujuvoitetaan"?

Professori Mäkinen painottaa, että kuntien ja maakuntien itsehallintoa on tärkeä kunnioittaa. Valtion ei tule puuttua näiden toimijoiden laillisuuden rajoissa pysyvään harkintavallan käyttöön.

Eija Mäkinen
Professori Eija MäkinenJouni Immonen / Yle

Valvontaa tarvitaan silti, vaikka ministerit puhuvat isoin kirjaimin päätöksenteon sujuvoittamisesta ja ”norminpurusta”.

– Lainvastaisten päätösten voimaansaattamista tai voimaan jäämistä ei tule sujuvoittaa. Valitusoikeuksien rajoittaminen ei ole oikeusvaltiollinen keino, jolla ongelmiin puututaan.

Hallitus kuunnellut Rakennusteollisuutta

Soten ja maakuntauudistuksen varjoissa hiipinyt hanke saattaa huolestuttaa kansalaista. Professoria sen sijaan ei ole lyöty ällikällä.

– Minulle tämä ei ole yllätys. Viime keväänä ELY-keskusten valitusoikeuksia rajoitettiin siten, että ne saavat valvoa ja valittaa pelkästään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä asioista.

Keitä valitusoikeuksien rajoittaminen hyödyttää ja kiinnostaa? Mäkinen kertoo taustalla näkyvän eritoten Rakennusteollisuus RT:n tahto. Rakennusteollisuus on esimerkiksi lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun)6.9.2016 esittänyt valitusoikeuden poistamista kokonaan.

– Kun lakiluonnoksista annettiin lausuntoja, Rakennusteollisuus oli yksi niistä, joka ilmoitti pitävänsä hyvänä valvonnan poistamista. Oikeusvaltion näkökulmasta harvoin valittaneiden ja valituksissaan hyvin menestyneiden viranomaisten valitusoikeuden rajoittaminen on omituista. Eihän minkään viranomaisen valitus estä lainmukaisen päätöksen toteuttamista.

Ministeri: Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki toiminta perustuu aina valvontaan

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) vastaus kysymykseen, mitä hyötyä kaavoittamisen laillisuusvalvonnan karsimisessa on, kiertyy kryptiseksi. Ministeri sanoo, että hallitus lähtee siitä, että luotetaan itsehallinnollisiin kuntiin ja maakuntiin. Ministeri vastaa kysymykseen kysymyksellä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Nella Nuora / Yle

– Miksi näin ei pitäisi toimia? Ei kai ole tarkoituksenmukaista, että kaikki toiminta perustuu aina valvontaan? Kyllä luottamus ja itsehallinto ovat avainsanat – sen sijaan, että valtion viranomaiset olisivat aina valvomassa ja pääällepäsmäröimässä.

Kun ministeriltä kysyy, onko hallitus kallistanut korvaansa liiankin tarkasti Rakennusteollisuuden suuntaan, ministeri vakuuttaa, että korvat ovat olleet hörössä muuallekin. Tiilikainen heiluttaa muutaman muun tahon selvitysnivaskaa.

– Hyvään valmisteluun kuuluu, että eri tahoja kuullaan tasapuolisesti. Tärkeintä on itsehallinnon vahvistaminen kunnissa ja maakunnissa.

Valvonnan puute saattaa ruokkia korruptiota

Vaikka Suomi on kansainvälisissä vertailuissa (siirryt toiseen palveluun) niiden maiden joukossa, joissa korruptiota ei juuri näy, on julkisoikeuden ekspertin Eija Mäkisen mukaan syytä olla valppaana.

– Nimenomaan kaavoitus on korruptioherkkä alue. Valvonnan puute saattaa raivata tilaa epäasialliselle vaikuttamiselle "hyvä veli" -verkostoineen. Emme me ole Suomessa aivan täydellisiä tässäkään.

Korruptioon viittavat käytännöt ovat Suomessa harvinaisia, mutta huonon hallinnon ilmiöt eivät maankäytössä ole ennenkuulumattomia.

– Ne eivät toki poistu valvonnalla, mutta valvomaton toiminta muokkaa kasvualustaa. Koska Suomi on demokraattinen oikeusvaltio, on todella häkellyttävää, että näin valtaisia uudistuksia tehdään ilman, että muutoksia arvioidaan lainkaan.

"Perusoikeudet turvattava, kun järjestelmä muuttuu merkittävästi"

Viranomaisvalvonnan muutos on niin suuri, että sitä arvioidaan seuraavaksi perustuslakivaliokunnassa.

– Aiempaa muutosta, jossa ELY-keskusten valitusoikeuksia rajoitettiin, ei sinne viety. Kun järjestelmä muuttuu näin merkittävästi, vastuu laillisuuden ja perusoikeuksien turvaamisesta hämärtyy, jopa poistuu. Muutos pitää viedä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ei riitä, että sanotaan kunnan ja maakunnan olevan velvollisia ottamaan huomioon lainalaisuuden ja perusoikeudet, professori Mäkinen sanoo.

Professorilla on hallitukselle ratkaisuehdotus: valvontatehtävä pitäisi antaa uudelle Valtion lupa- ja valvontaosasto Luovalle. Näin siksi, että valtiolla on vastuu lakien toimeenpanosta ja EU-oikeuden noudattamisesta. Valtio ei voi rimpuilla irti vastuistaan.

Uudisrakennusalue Vantaalla.
Kalevi Rytkölä / Yle

– Valtion ei tule luopua kokonaan alueidenkäytön valvonnasta, vaan yleinen valvonta tulee antaa Luovalle. Luovalle kuuluu laillisuuden valvontatehtäviä muissakin asioissa. Näin kunnille ja maakunnille olisi selvää, mikä on se viranomainen, jonka kanssa neuvotellaan.

Ympäristöministeri Tiilikainen torppaa ehdotuksen.

– Jo pari vuotta sitten päädytttiin ratkaisuun, että maankäyttöön liittyvät tehtävät menevät maakunnille. Itse asiassa ne ihmiset, jotka tällä hetkellä arvioivat kaavojen lainmukaisuutta, työskentelevät tulevaisuudessa maakunnissa. Luotan, että nämä ihmiset tuntevat Suomen lain maakuntauudistuksen jälkeenkin.

Yhteiskunnallisesti merkittävä uudistus matkaa keväällä perustuslakivaliokuntaan.

"Valvonnan perälautaa murennettu pala palalta"

Kaavoituksen ja alueidenkäytön valvonnan heittäminen ELY-keskuksilta romukoppaan ei ole pikkuruinen asia, pohtii vielä professori Mäkinen. Ei voida tietää, miten järjestelmä tulevaisuudessa toimii, kun vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu.

Uudisrakennusalue Vantaalla.
Kalevi Rytkölä / Yle

– Kun maankäyttö– ja rakennuslaki säädettiin, siirryttiin järjestelmään, jossa kaavoja ei enää alisteta valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Viranomaisille sen sijaan annettiin valitusoikeus. Nyt tätä valtion valitusoikeutta eli perälautaa valvonnassa on kevennetty, rajoitettu ja poistettu pala palalta. Muutoksen vaikutukset pitää ehdottomasti arvioida.

Lue lisää:

Professori Eija Mäkisen selvitys valtioneuvostolle: Valtion ei tule kokonaan luopua alueidenkäytön valvonnasta (siirryt toiseen palveluun)

Aiemmin hallitus yritti rajoittaa kansalaisten yleistä kaavavalitusoikeutta, mutta perui aikeet:

Asiantuntijoiden täystyrmäys riitti, hallitus jättää kaavavalitusoikeuden rajoittamisen sikseen.

Oikeusoppineet tyrmäävät hallituksen hankkeen kaavavalitusoikeuden rajoittamisesta