Nuorilta tyrmäys valintakokeista luopumiselle: "Pääsykoe on hyvä niille, jotka tulevat järkiinsä myöhemmin"

Tuleva opiskelijavalintojen uudistus tekee ylioppilastodistuksesta ja ammattiopiston tutkinnosta pääväylän korkeakouluihin, pääsykokeiden sijaan. Tuoreen kyselyn mukaan lähes kolme neljäsosaa nuorista pitää pääsykokeista luopumista huonona ajatuksena.

yhteishaku
Eemeli Grönlund, Mona Kaeophet ja Omar Atiye eivät pidä korkeakoulujen valintakokeista lupumista hyvänä ajatuksena.
Vuosaaren lukiolaiset Eemeli Grönlund, Mona Kaeophet ja Omar Atiye pitävät pääsykoetta ylioppilastodistusta parempana väylänä opiskelijavalinnoille.Esa Fills / Yle

"Kuinka moni teistä aikoo jatkaa opiskelua lukion jälkeen?"

Vuosaaren lukion ensimmäisen luokan opiskelijoille ei tuota vaikeuksia vastata toimittajan kysymykseen. Lähes jokainen luokan 23 oppilaasta nostaa kätensä varmasti pystyyn.

Seuraava kysymys on vaikeampi.

"Kuinka moni teistä tietää mitä työtä haluaa tehdä tulevaisuudessa?"

Vain pari kättä nousee.

– On toi aika yleistä. Mun kaveritkaan ei tiedä mitä lukion jälkeen tekisi. Kaikki miettii vielä, kommentoi 16-vuotias Omar Atiye.

Miettimiseen on aihetta, vaikka lukio on vasta alkanut. Lukion ensimmäisellä luokalla pitäisi valita seuraavan vuoden valinnaiset aineet. Valinnat määrittävät, mitä aineita voi kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Ja ylioppilaskirjoituksissa menestyminen vaikuttaa siihen, mitä ammattia varten pääsee opiskelemaan.

– Mitä minun pitäisi kirjoittaa, jos en vielä tiedä mitä lähtisin opiskelemaan?

Atiyen kysymys on hyvin ajankohtainen. Vuoteen 2020 mennessä korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan nimittäin niin, että yhä useampaan opiskelupaikkaan pääsee puhtaasti lukion ylioppilastodistuksen tai ammattiopiston todistuksen perusteella, pääsykokeissa menestymisen sijaan.

Nuoret eivät ole kehityksestä innoissaan. Tuoreen nuorille suunnatun kyselyn mukaan 73 prosenttia nuorista on eri mieltä sen väitteen kanssa, että pääsykokeet pitäisi korvata todistuksiin perustuvilla valinnoilla.

Vuoden 2017 Nuorisobarometriä varten haastateltiin 1902 15-29-vuotiasta.
Vuoden 2017 Nuorisobarometriä varten haastateltiin 1902 15-29-vuotiasta.Nuorisobarometri 2017.

Vuosaaren lukion ensimmäillä luokalla opiskelevat Mona Kaeophet ja Eemeli Grönlund kannattavat pääsykoetta ensisijaisena valintamenettelynä.

– Siinä näkee kuinka paljon opiskelija todella tietää aiheesta. Että ei vain katsottaisi todistuksen perusteella, että tää on ihan hyvä ja annetaan mennä jatkoon, Kaeophet miettii.

– Itse ajattelen, että kokonaisuus merkitsee ja se mitä arvosanoja on saanut koulunkäynnistä, on vain yksi osa siitä kokonaisuudesta, Grönlund sanoo.

Eemeli Grönlund opiskelee Vuosaaren lukiossa.
Eemeli Grönlund (16) haluaa muusikoksi. "Aloitin rumpujen soittamisen 12 vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten selkiytyi, että ammattirumpalin työ voisi sopia meikäläiselle".Esa Fills / Yle

Grönlund ja Kaeophet itse tietävät jo mitä tekevät lukion jälkeen. Useissa bändeissä rumpuja soittava Grönlund haluaa musiikista itselleen ammatin. Kaeophet haluaa kirurgiksi.

Molemmat kuitenkin ymmärtävät niitä, jotka eivät vielä näe tulevaa ammattiaan. Todistuksien painottaminen valintakokeiden sijaan on nuorten mielestä huono juttu etenkin niille, joille tulevaisuuden ammatti on hämärän peitossa ja opiskelumotivaatio hakusessa.

– Jotkut saattaa tajuta liian myöhään, että pitäisi lukea aika paljon. Opiskelu saattaa sen takia tyssätä yo-kokeen heikommille arvosanoille, Grönlund tuumaa.

Omar Atiye on samaa mieltä.

– Mun mielestä se on huono juttu. Jos lukiossa menee huonosti, parantaminen on vaikeaa sen jälkeen. Pääsykoe on hyvä niille, jotka tulevat järkiinsä myöhemmin.

Omar Atiye
Omar Atiye ei ole varma siitä, mitä lähtisi opiskelemaan. "Ehkä kauppikseen. Opinto-ohjauksessa ei ole puhuttu paljoa opiskelumahdollisuuksista. Enemmän lukiossa opiskelusta, Atiye sanoo"Esa Fills / Yle

Vuoden 2017 nuorisobarometrin mukaan vain 18 prosenttia nuorista tiesi alle 15–vuotiaana, mitä haluaisi opiskella. Miksi oman tulevaisuuden hahmottaminen on vaikeaa niin monelle nuorelle?

– Nuorilla saattaa olla muuta mietittävää. Jos vaikka kavereiden kanssa oleskelu kiinnostaa enemmän, eikä halua ottaa paineita, Grönlund tuumaa.

17-vuotias Mona Kaeophet myöntää, että paineita on. Ennen kuin hän päätti ryhtyä lääkäriksi, hän halusi olla näyttelijä ja sitä ennen poliisi. Ovet on siis parasta siis pitää avoinna, ehkä mieli muuttuukin taas. Se tarkoittaa kuitenkin töitä. Lääketieteelliseen pyrkivälle Kaeophetille luonnontieteiden pänttäämistä.

– Lukion alkaessa ajattelin, että minulla on kolme vuotta aikaa miettiä. Mutta aika menee todella nopeasti. Se oikeasti pelottaa välillä. Mutta on pakko jaksaa, jos tähtää korkealle.

Mona Kaeophet opiskelee Vuosaaren lukiossa.
Mona Kaeophet (17) haluaa lääkäriksi. Opiskelu ei kuitenkaan ole vain reitti hyvään ammattiin, vaan itseisarvo sinänsä. "Kaikki mitä opiskelet, hyödyttää sinua tulevaisuudessa. Kokemus on tärkeintä".Esa Fills / Yle

Uudistusta perustellaan muun muassa sillä, että nuoren hakuvaihe korkeakouluun lyhenisi. 17-vuotias Mona Kaeophet sen sijaan olisi valmis venyttämään lukion kestoa, jotta voisi lähteä sieltä hyvä ylioppilastodistus taskussa.

– Mieluummin lähden hyvillä numeroilla vaikka se kestääkin. Mutta koskaan ei ole myöhäistä opiskella.

Lue myös:

Valmennuskursseja yhä nuoremmille opiskelijoille – "Kilpailu siirtyy jo peruskouluun asti"

Rahanpuute jättää nuoret ulkopuolisiksi – "Jos kaikki kaverit ovat menossa leffaan, mutta itsellä ei ole rahaa, siitä tulee onneton olo"