Omaiset eivät aina hyväksy lääkärin päätöstä tehohoidossa – "Joskus he yrittävät siirtää kuolevan potilaan toiseen sairaalaan"

Teho-osaston ylilääkärin Mika Valtosen mukaan omaiset ja lääkärit ovat toisinaan eri mieltä siitä, miten potilasta hoidetaan.

teho-osastot
miehellä tippa kädessä
Yle

Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkärin Mika Valtosen mukaan omaiset eivät aina hyväksy lääkärien tekemiä päätöksiä tehohoidossa.

Tällaisia tilanteita voi hänen mukaansa tulla silloin, kun lääkärit päätyvät lopettamaan potilaan tehohoidon ja siirtämään hänet saattohoitoon. Kun tehohoito lopetetaan, suuri osa potilaista kuolee muutamien tuntien tai päivien aikana. Tämä tieto saa monet omaiset järkyttymään.

Lääkäreiden ja hoitajien täytyy käyttää paljon aikaa ja selostaa heille, miksi tehohoidon lopettamiseen on päädytty.

Mika Valtonen

– On tietysti ymmärrettävää, että tämä tilanne on omaisille uusi. Tämän takia lääkäreiden ja hoitajien täytyy käyttää paljon aikaa ja selostaa heille, miksi tehohoidon lopettamiseen on päädytty, sanoo Tyksin teho-osaston ylilääkäri, anestesiologian ja tehohoidon dosentti Mika Valtonen.

Kun hoitolinjauksista ja -päätöksistä puhutaan riittävästi omaisten kanssa, suurin osa hyväksyy ne. Mutta eivät kaikki. Toisinaan teho-osastolla nähdään omaisia, jotka vaativat hoitoja, jotka lääkäreiden mukaan eivät ole lääketieteellisesti perusteltuja.

– Näin on viime aikoina enenevässä määrin käynyt. Ja nämä sote-keskustelut valinnanvapauslakeineen eivät ainakaan ole vähentäneet näitä tilanteita.

Valtosen mukaan potilaslakia tunnetaan usein vain osittain.

– Yleensä näissä tapauksissa potilaat tai heidän omaisensa eivät ole tietoisia siitä, että sama potilaslaki, mikä antaa potilaalle mahdollisuuden kieltäytyä hoidosta, niin se sanoo, että potilas tai hänen omaisensa ei voi vaatia hoitoa, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua.

"Pieni joukko omaisia on vihaisia"

Toisinaan omaiset syyttävät lääkäreitä siitä, että he eivät ole kyenneet parantamaan potilasta.

– Pieni joukko omaisia on vihaisia. Osa kokee, että jotain on jäänyt tekemättä, tai on tehty väärin.

Joskus käy niin, että omaiset ottavat ohjat omiin käsiinsä ja alkavat itse tehdä hoitojärjestelyjä.

He ovat soittaneet toisen kaupungin sairaalan teho-osastolle ja kysyneet, voivatko he siirtää kuolevan tai kriittisessä tilassa olevan potilaan sinne.

Mika Valtonen

– Tästä harvinainen esimerkki on se, että kun omaiset ovat olleet eri mieltä lääkärin tekemästä hoitopäätöksestä, he ovat soittaneet toisen kaupungin sairaalan teho-osastolle ja kysyneet, voivatko he siirtää kuolevan tai kriittisessä tilassa olevan potilaan sinne.

Valtosen mukaan omaiset ovat kertoneet, että he haluavat valita tehohoidon jostain toisesta paikasta.

– Tällaista valinnanvapautta tehohoitoon ei ole kuitenkaan koskaan sisältynyt, eikä tule tietääkseni koskaan sisältymäänkään.

Suomen sairaaloiden teho-osastot eivät ole suostuneet siirtämään potilaita sairaalasta toiseen.

Tehohoidon lopettaminen on aina vaikea tilanne omaisille, mutta päätös ei ole helppo lääkäreillekään.

– Tehohoidon pitäisi olla vaikuttavaa ja turvallista sekä yksilön arvoa korostavaa. Aina kun joudutaan tällaisia ratkaisuja tekemään, ne ovat eettisesti kaikille lääkäreille raskaita. Mutta mikäli hoidon rajauksia ei tehdä, ja potilaan kärsimyksiä pidennetään keinotekoisesti, se on potilaan edun vastaista.

Yle julkaisee tänään uutisia suomalaisesta tehohoidosta verkossa, radiossa ja televisiossa.

Lue myös:

"Lapsen kuolemaan ei koskaan totu" – Lääkäri kertoo, miltä tuntuu lopettaa tehohoito ja jättää potilas kuolemaan

Kuka päättää kuolevan potilaan elvytyksestä? Lääkäri, potilas vai omainen – Selkeää lakia on odotettu jo yli 10 vuotta