Tutkijan kädet alkoivat vapista – maailmankuulun sotalegendan Simo Häyhän muistelmat löytyivät sattumalta

Talvisodassa yli 500 vihollista ampuneen tarkka-ampuja Simo Häyhän muistiinpanot olivat vanhan piirongin laatikossa vuosikausia.

Simo Häyhä
Simo Häyhän muistelmat pöydällä.
Simo Häyhä kertoi talvisodasta oman näkemyksensä.Tommi Parkkinen / Yle

Simo Häyhän ei tiedetty koskaan kirjoittaneen minkäänlaisia muistiinpanoja. Vaatimaton sotasankari oli kyllä eläessään kertonut tarinaansa tutkijoille, lehdistölle ja monille uteliaille, mutta omia muistiinpanoja ei ollut missään.

Tai niin ainakin vuosikymmeniä luultiin.

Siksi oli aivan valtava yllätys, kun Simo Häyhän omin käsin kirjoittama Sotamuistoja-kirjanen putkahti julkisuuteen.

Talvisodan valkoiseksi kuolemaksi kutsuttu Simo Häyhä oli maailmanluokan tarkka-ampuja, joka talvisodassa 98 vuorokauden aikana ampui 542 venäläissotilasta. Se on enemmän kuin kukaan muu tarkka-ampuja maailmassa on niin lyhyessä ajassa kyennyt tekemään.

Siksi Simo Häyhästä on tullut sotasankari, jonka jalanjälkiä tullaan Häyhän kotiseudulle Rautjärvelle ja Ruokolahdelle katsomaan Yhdysvaltoja, Japania ja Australiaan myöten.

Simo Häyhän muistelmat pöydällä.
Simo Häyhä kirjoitti Sotamuistojani-kirjasen muutama kuukausi haavoittumisensa jälkeen.Tommi Parkkinen / Yle

Sotamuistoja-kirjanen

Pienen, noin senttimetrin paksuisen vihkon kannessa lukee Sotamuistoja. Ensimmäiselle aukeamalle Häyhä on kirjoittanut kauniilla käsialalla isoin kirjaimin nimensä sekä päivämäärät 13.11.1939–13.3.1940.

Seuraavalla sivulla alkaa teksti: "Ilmassa oli jo sodan tuntua ja niin kutsuttiin minut 10.10.1939 Rautjärven sk:n talolle ja sieltä edelleen Huuhamäkeen Viipurin rykmentin kasarmille".

Talvisota alkoi 30.11.1939. Siitä päivästä Häyhä kertoo: "30.11. klo 3:n aikaan alkoivat venäläiset ampua tykeillä Hautavaaran kylän Hyrsylän mutkaa. Olin itse silloin Pyhäjoella."

Häyhä kertoo kirjasen sivuilla omia muistojaan sodan alkuvaiheista ja iloitsee päivistä, jolloin kukaan ei kaatunut. Häyhän maine taitavana tarkka-ampujana alkoi kiiriä jo sodan alkuvaiheessa, sillä ennen joulua 1939 Häyhä kertoo, miten kirjailija Mika Waltari oli käynyt häntä ja Juutilaista valokuvaamassa kuin joinakin ihmeinä.

"Syntiluetteloni oli silloin 150 ryssää pystykorvalla", kirjoittaa Häyhä.

Joulun aikaa Simo Häyhä oli saanut viettää parakeissa hyvien jouluantimien ääressä. Hän oli myös saanut ajaa partansa pitkästä aikaa ja muuttunut "muriaanista tavallisen sotilaan näköiseksi".

"Joulun jälkeen otimme ryssän kiinni, sidoimme silmät, pyöritimme hänet sekaisin ja veimme hyviin kesteihin marokon kauhun telttaan. Ryssä oli pitoihin tyytyväinen ja kun hänet takaisin lähetettiin, niin tuntui se hänestä kovin vastenmieliseltä", kirjoittaa Simo Häyhä.

Kirjaan Häyhä on joulun kohdalle liimannut pakettikortin, joka oli ollut hänen saamassaan tuntematon sotilas -paketissaan. Paketin oli lähettänyt Sirkka Louke Vaasasta.

Vakava haavoittuminen

Simo Häyhä sai pahan osuman viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940. Häyhä itse kertoo Sotamuistoja-kirjasessaan, että hän haavoittui räjähtävästä kuulasta Kollaalla metsässä ajaessaan vihollista takaa.

"Heräsin jonkun minuutin kuluttua, kun toverit käänsivät minut kädestä kyljelleni ja sitoivat huutaen lääkintämiehet paikalle", kirjoittaa Häyhä.

Simo Häyhä haavoittui pahasti kasvoihinsa. Hänelle jouduttiin tekemään leukaan kaikkiaan 26 leikkausta, mutta sodan arvet näkyivät hänen kasvoillaan kuolemaan saakka.

Eversti Svensson ojentaa Simo Häyhälle kiväärin ja kunniakirjan, jonka eräs ruotsalainen on lahjoittanut.
Eversti Svensson ojentaa Simo Häyhälle kiväärin ja kunniakirjan, jonka ruotsalainen on Häyhälle lahjoittanut.SA-kuva

Ainutlaatuinen muistelo

Lappeenrantalainen dosentti, sotatieteen tohtori majuri Tapio Saarelainen on tavannut Simo Häyhän useita kertoja ja kirjoittanut hänen elämästään viisi kirjaa. Vaikka Saarelainen tunsi Häyhän hyvin, ei Saarelaisellakaan ollut mitään tietoa Häyhän Sotamuistoja-kirjasesta.

– Tämä kirja on kirjoitettu 14.8.1940 Simo Häyhän ollessa toipumassa leikkauksista. Kun Simo Häyhä kirjoitti tämän kirjan, hänen leukansa oli leikattu neljä kertaa, kertoo Saarelainen.

Sotamuisto ei siis ole päiväkirja, vaan Häyhä on sen kirjoittanut muutama kuukausi haavoittumisensa jälkeen. Dosentti Tapio Saarelaisen käsityksen mukaan se on kirjoitettu käytännössä yhdeltä istumalta.

Kun Saarelainen näki kirjasen ensimmäistä kertaa, hän avasi sen kädet vapisten.

– Tämä kirja oli minulle todellinen yllätys. Todella harvoin tällaisia sotasankareiden kirjoittamia henkilökohtaisia tuntoja sisältäviä kirjoituksia löytyy. Tämä teos teki Simo Häyhästä minulle entistä henkilökohtaisemman.

Tapio Saarelainen
Katso video Simo Häyhän Sotamuistojani-kirjasesta.

Häyhän kirjoittama muistelo ei ole kovin pitkä. Siinä on vain kymmenkunta sivua. Siitä huolimatta siitä dosentti Tapio Saarelaisen mukaan hänelle välittyy entistä lämpimämpi kuva Simo Häyhästä.

– Siinä välittyy sellaisia tuntemuksia, joita hän ei keskusteluissamme halunnut tuoda esille.

Yksi tällainen on huumorintaju, jota rintamalla tarvittiin. Dosentti Tapio Saarelainen ottaa esimerkiksi kohdan, jossa Häyhä kirjoittaa: "Olin etumaastossa ryssiä kiusaamassa napsauttaen 20 ryssää ja vielä kolmea koipeen".

– Tämä on vähän sellaista mustaa huumoria. Se yllätti minut.

Simo Häyhän muistelmat pöydällä.
Piirongin laatikosta löytyivät Sotamuistojani-kirja ja Simo Häyhän vieraskirja.Tommi Parkkinen / Yle

Ammuttujen määrä oikea

Dosentti Tapio Saarelainen on vakuuttunut, että Sotamuisteloja-kirjanen on aito ja oikeasti Simo Häyhän kirjoittama. Saarelainen tuntee Häyhän käsialan, sillä hänellä on Häyhän kirjoittamia kirjeitä.

– Tämä on hänen käsialaansa, sanoo Saarelainen.

Tiedossa on jo pitkään ollut, että Simo Häyhä ampui yli 500 vihollista. Tarkan lukeman 542 on vuonna 1942 kirjoittanut Antti Rantamaa teoksessaan Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille. Dosentti Tapio Saarelaisen mukaan tuo lukema saa Simo Häyhän Sotamuistoja-kirjasen myötä lopullisen vahvistuksen. Häyhä kirjoittaa: "Koko sodassaoloaikanani ammuin noin 500 ryssää".

– Simo Häyhän tuntien hän varmasti vähätteli tätä asiaa, kertoo Saarelainen.

Saarelaisen mukaan Häyhä ei missään vaiheessa talvisotaa tehnyt itsestään muita tärkeämpää. Hän yritti Saarelaisen mukaan tehdä sen mitä käskettiin, niin hyvin kuin osasi.

– Hän oli jalkaväkisotilaan perikuva ja esimerkki. Hänen omat tekonsa yllyttivät muita jaksamaan ja jatkamaan ja loivat uskoa siihen, että pärjätään, vaikka vastassa oli vahva vihollinen. Simo Häyhä oli hyvin keskeinen hahmo talvisodan hengen luojana.

"Tästähän mie niitä kyttäilin", Simo Häyhä kuvailee ampumasektoriaan Kollaanjoella kesällä 1942.
Simo Häyhä kävi jatkosodan aikana Kollaalla näyttämässä ampumapaikkojaan.SA-kuva

Teos löytyi sattumalta

Simo Häyhälle kuulunutta esineistöä ja kuvia on ollut esillä monissa näyttelyissä. Lisäksi viime kesänä Rautjärvellä sijaitsevassa Kollaa-museossa oli Simo Häyhä -erikoisnäyttely.

Kun Kollaa ja Simo Höyhä -museon tukiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Reijo Sinkkonen vielä kerran kyseli ihmisiltä esineistöä Simo Häyhä -erikoisnäyttelyyn, tapahtui jotain yllättävää.

– Luokseni tuli Simo Häyhän siskon poika Veikko Vento. Hän kertoi, että hänellä on yläkerran piirongin laatikossa kaksi kirjasta.

Toinen kirjoista oli Simo Häyhän vieraskirja vuodelta 1941 ja toinen oli Simo Häyhän kirjoittama Sotamuistojani-kirjanen.

– Kun avasin tämän, niin hyvä etteivät vähäiset hiukseni nousseet pystyyn, kertoo Reijo Sinkkonen.

Sinkkosen toivoi, että kirja olisi tullut julkisuuteen jo aiemmin. Silloin ei olisi tarvinnut miettiä, miten monta vihollista Häyhä talvisodassa ampui, mitä hän on tehnyt Kollaalla ja miten haavoittunut.

– Kaikki on tässä tiivistetysti. Ei Simo mitään romaania kirjoittanut, mutta erittäin tiiviisti Kollaan historian omalta näkökulmaltaan, sanoo Sinkkonen.

Sinkkosen mukaan alkuperäinen teos päätyy Kollaa ja Simo Häyhä -museoon, jossa se tulee ensi kesänä olemaan näytillä.

Kollaa- ja Simo Häyhä -museo. Kuvassa Simo Häyhää esittävä nukke, joka makaa haavoittuneena ahkiossa.
Haavoittunut Simo Häyhä ahkiossa mallinnettuna Simo Häyhä -museossa Rautjärvellä.Tommi Parkkinen / Yle

Valtava suosio museossa

Kollaa ja Simo Häyhä -museo sijaitsee Rautjärven Miettilässä entisellä sotilaskasarmialueella. Rakennus oli 1930-luvulla suojeluskunnan käytössä, ja Simo Häyhä on rakennuksen pihalla opetellut ampumistaitojaan.

Simo Häyhän syntymäkoti on museosta muutaman kilometrin päässä, mutta jatkosodan alueluovutusten yhteydessä se jäi Venäjän puolelle.

Viime kesänä näyttely oli avoinna vain 15 päivää, mutta sinä aikana sen ehti nähdä yli 3 000 ihmistä. Ensi kesänä näyttely on auki kaksi ja puoli kuukautta.

Rautjärven kunnan on tarkoitus keskittyä matkailussaan luontoon ja sotahistoriaan sekä kohdistaa voimiaan juuri Simo Häyhään. Suunnitteilla on muun muassa ampumapaikka, jossa voi nykytekniikan avulla kokeilla, miten osuu 450 metrin päässä olevaan kohteeseen.

Kollaa- ja Simo Häyhä -museo. Kuvassa samanlaisia luoteja, jotka vahingoittivat vakavasti Simo Häyhän kasvoja.
Tällaiset räjähtävät ammukset haavoittivat Simo Häyhää. Kuva Kollaa ja Simo Häyhä -museossa.Tommi Parkkinen / Yle

Itse vaatimattomuus

Simo Häyhä syntyi 17. joulukuuta 1905 Rautjärvellä Kiisken kylässä. Maatilan poikana hän oli kiinnostunut luonnossa liikkumisesta ja metsästyksestä.

Dosentti Tapio Saarelaisen mukaan Häyhä käytti tarkka-ammunnassaan taitoja, joita hän oli oppinut metsästysreissuillaan. Silloin pitää rauhassa kytätä maastossa liikkuvaa eläintä.

Saarelaisen mukaan Simo Häyhän ampumistavasta suuri osa on käytössä edelleen Suomen Puolustusvoimien tarkka-ampujakoulutuksessa.

– Häyhän tapa toimia tuliasemassa, valita maali, tapa arvioida etäisyys, suorittaa laukaus, siirtyä tuliasemaan ja sieltä pois. Nämä kaikki on siirretty nykyajan taistelutoimintaan, kertoo majuri Tapio Saarelainen.

Haavoittumisensa jälkeen Simo Häyhä olisi halunnut osallistua myös jatkosotaan. Häntä ei sinne kuitenkaan päästetty, koska hänen kasvoihinsa saamat vammat olivat niin vakavat.

Simo Häyhän kirjoitusta
Simo Häyhän omakätistä tekstiä Sotamuistojani-kirjasessa.Petri Kivimäki /Yle

Elämä Ruokolahdella

Simo Häyhä sai sodan jälkeen Rautjärven naapurikunnasta Ruokolahdelta tilan, jonne hän itse rakensi pienen, vaatimattoman näköisen talon. Siinä hän asui niin pitkään kuin kykeni. Kaksi vuotta ennen kuolemaansa Häyhä muutti veteraanien hoitokotiin Haminaan, jossa hän kuoli vuonna 2002.

Simo Häyhä tunnettiin vaatimattomana miehenä, joka elinaikanaan joutui myös kärsimään vihamiehistä. Kaikki eivät hyväksyneet Häyhän talvisodan aikana tekemiä tekoja. Häyhä itse sanoi, että hän teki vain sen, mitä hänen pitikin tehdä.

Simo Häyhä oli talvisodan jälkeen hyvin suosittu ja kutsuttu vieras eri puolella Suomea. Hän sai kutsuja sotaveteraani- ja invalidijärjestöjen tilaisuuksiin. Häyhä vieraili eduskunnassa ja kävi presidentti Urho Kekkosen kanssa metsästämässä. Julkisuutta hän pakeni muun muassa kalastusreissuille Lappiin.

"Ja minua on ihmetelty ja valokuvattu erittäinkin mainostusta varten", päättää Simo Häyhä muistolokirjasensa 14.8.1940.

Simo Häyhän hauta
Simo Häyhän hauta on Ruokolahden hautausmaalla.Petri Kivimäki/Yle