Maailman lapsikuorojen huipulla jo 50 vuotta – ”Kuoron menestys johtuu Vox-ihmeestä”

Neljä vuotta Vox Aurea –kuorossa laulanut Emma Mangeloja, 14, tietää mistä kuoron menestys ja maailmanmaine johtuu: Vox-ihmeestä.

Lapsi- ja nuorisokuorot
Vuoden 2012 Etelä-Afrikan matkan jälkeen Vox Aurea versioi ohjelmistoonsa lauluja eteläafrikkalaisista äänimaisemista ja perinteisistä kumisaapastansseista.
Vuoden 2012 Etelä-Afrikan matkan jälkeen Vox Aurea versioi ohjelmistoonsa lauluja eteläafrikkalaisista äänimaisemista ja perinteisistä kumisaapastansseista.Timo Kaisla

Emma Mangeloja kuvaa Vox Aurean vahvuudeksi mahtavaa ryhmähenkeä ja sitä, että kuorossa voi jutella kenen kanssa vaan. Samaa mieltä on yhdeksän vuotta kuorolaulua harrastanut Konsta Litmanen. Vox-vuosia hänelläkin on neljä.

– Ihan huikeaa, että kaikille voi olla avoin ja kaikki ovat toisten ystäviä. Itsellä kuoroharrastus lähti siitä, kun kaveri ehdotti, että lähdettäisiinkö yhdessä laulamaan. Kaveri on jo lopettanut, mutta minä olen jäänyt tälle tielle, kertoo Litmanen.

Emma Mangeloja kertoo harjoittelevansa kerran viikossa. Kerran kuukaudessa on isompi kuoroviikonloppu ja tietysti kotona pitää vielä harjoitella vaikeimmat stemmat.

Emma Mangeloja ja Konsta Litmanen edustavat 50-vuotiaan Vox Aurean nykypolvea.
Emma Mangeloja ja Konsta Litmanen edustavat 50-vuotiaan Vox Aurean nykypolvea.Arvo Vuorela / Yle

Mangeloja osaa kiteyttää mistä Vox Aurean menestys on kummunnut jo vuosikymmenet.

– Se johtuu Vox -ihmeestä! Kaikki keskittyvät ja ihan täysillä antavat kaiken.

Vahvojen lenkkien kuoro

Kuoroa 14 vuotta johtanut Pekka Kostiainen komppaa, että kukaan kuoroon sitoutuneesta lapsesta ei halua olla huonoin lenkki, koska porukan taso on sama kuin sen heikoimman lenkin taso.

Vox Aurean nykyinen johtaja Sanna Salminen haluaa nostaa esiin myös yleisön ja kuorolaisten oman palautteen.

– Paljon on pystejä ja palkintoja, mutta pidän yleisön ja kuorolaisten palautteita kaikkein arvokkaimpina. Konserttiyleisöstä tuli yksi rouva sanomaan jälkikäteen, että oi että - tästä ryhmästä välittyy sellaista välittämistä, mitä harvoin missään kohtaa. Tai sitten lainaus kuorolaiselta: voxilaisena olen paras minä.

Vielä viikko reissun jälkeenkin ollaan innoissaan.

Emma Mangeloja

Emma Mangeloja kertoo, että kerran vuodessa ulkomaille tehtävät reissut ovat kuorolaisille erityisen mieluisia.

– Siellä on tosi mahtava fiilis, konsertteja ja kilpailuja. Vielä viikko reissun jälkeenkin ollaan innoissaan.

The Golden Gate lapsikuorofestivaali San Fransicossa 1995 oli Vox Aurealle jättimenestys. Kisan kolmessa sarjassa kuoro nappasi kaksi kultaa ja yhden hopean.
The Golden Gate lapsikuorofestivaalit San Fransicossa 1995 ja 2015 ovat olleet Vox Aurealle jättimenestys. 1995 kisan kolmessa sarjassa kuoro nappasi kaksi kultaa ja yhden hopean ja 2015 neljässä sarjassa kaksi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin.Anu Pakkanen

Vox Aurea on Jyväskylän koulutoimen edustuskuoro ja täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Lukuisia kertoja palkittu kuoro on niittänyt mainetta läpi vuosikymmenten niin kotimaassa kuin maailmallakin. Kuoro on toiminut monelle myös kimmokkeena hankkia musiikista ammatti. Tällä hetkellä kuorossa laulaa lähes kuusikymmentä lasta ja nuorta.

Kuorosta pohjaa koko elämälle

Musiikkiluokkien A-kuorossa ja sittemmin Vox Aureassa laulamisella on tutkitusti monia vaikutuksia kuorolaisten elämään. Musiikkikasvatuksen maisteritutkielmassaan Ei se ole vaan laulua (2017) Katariina Vesalainen haastatteli entisiä ja nykyisiä kuorolaisia.

Vesalaisen mukaan musiikkiammattilaiset ovat saaneet musiikkiluokilta ja kuorosta kimmokkeen ammattiinsa. Myös muihin ammatteihin päätyneet ovat hyötyneet kansainvälisistä kokemuksista, esiintymistaidoista sekä sosiaalisista ja ryhmätyötaidoista.

Yhteiset kokemukset synnyttivät myös pitkiä ja tiiviitä ystävyyssuhteita. Huomionarvoista on, ettei vaikutuksia ole aikaansaanut pelkästään A-kuoro vaan myös musiikkiluokat.

Suuressa kuorossa lasten ja nuorten sosiaaliset taidot kohenevat laulamisen ohessa.
Suuressa kuorossa lasten ja nuorten sosiaaliset taidot kohenevat laulamisen ohessa.Arvo Vuorela / Yle

Kuorossa ryhmä kokoontuu musiikillisten päämäärien ympärille. Samalla kuorolaisuus pakottaa tilanteisiin, joissa eri temperamentin omaaville jäsenille tarjoutuu mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitojaan.

– Tämän tutkimuksen avartaman ymmärryksen siivin uskallan väittää tuon yhteenkuuluvuuden olevan voimakkaampi kuin yksikään sosiaalisen median hashtag, toteaa Katariina Vesalainen.

Nuori mies innostui perustamaan musiikkiluokan

Lapsikuoro Vox Aurean menestystarina sai alkunsa, kun Jyväskylän musiikkiluokkien perustaja Torsten Lindfors kokosi oppilaista myös kuoron.

– Kansakoululautakunnan edustaja kääntyi luottamuksella puoleeni ja kysyi olisinko kiinnostunut käynnistämään musiikkiluokkatoimintaa Jyväskylässä. Olin nuori mies ja kiinnostunut kaikesta uudesta, joten ilman muuta vastasin myöntävästi.

Muutaman viikon sisällä lapset lauloivat jo kolmiäänisiä kuorolauluja.

Torsten Lindfors

Lindfors sai pari viikkoa lomaa keväällä 1967 ja lähti opiskelukaverinsa Paavo Kiisken luo Lahteen seuraamaan musiikkiluokkaopetusta. Samana keväänä Jyväskylässä järjestettiin jo pääsykokeita eri kouluissa ja Lindfors kävi testaamassa kaikki musiikkiluokalla hakevat lapset. Syksyllä alkoi opetus.

– Aloin toteuttaa Paavon luona tekemiäni suunnitelmia ja ihmettelin, että nämähän toimivat. Muutaman viikon sisällä lapset lauloivat jo kolmiäänisiä kuorolauluja. Se oli aivan hämmästyttävää. Musiikinopetusmetodit eivät olleet siihen mennessä sisältäneet ns. Kodály -systeemin osatekijöitä ollenkaan, muistelee Torsten Lindfors.

Musikkiluokkien perustaja Torsten Lindfors opettaa Juha Johanssonille nuottien saloja vuonna 1967.
Musikkiluokkien perustaja Torsten Lindfors opettaa Juha Johanssonille nuottien saloja vuonna 1967.Vox Aurean arkisto

Musiikkiluokan perustaja ehti käydä seuraamassa myös Erkki Pohjolan työskentelyä Tapiolan kuoron johdossa. Tämä maineikas lapsikuoro oli perustettu 1963.

– Hyvin pikaisesti liitin mukaan instrumenttiopetuksen ja ne vaikutteet sain Erkki Pohjolalta. Hän on kansallinen guru ja ensimmäinen suuri lapsikuorojohtaja Suomessa.

Voiton tielle heti alussa

Musiikkiluokan kuoro sai heti kuuluisuutta osallistumalla kuorokilpailuihin. Ensimmäinen voitto tuli Yleisradion kilpailusta 1971.

– Se oli merkittävää, kun voitettiin Kiisken Paavon kuoro. Päästiin Kööpenhaminaan Pohjoismaiden radioyhtiöiden kuorokilpailuun 1972 ja siellä tuli yhtä hyvä menestys. Myöhemmin Belgiassa osallistuttiin kansainväliseen kuoro- ja orkesterikilpaan molemmissa sarjoissa ja menestys oli samaa luokkaa.

Vuonna 1978 Torsten Lindfors hyvästeli lapsikuoron ja siirtyi työskentelemään konservatoriolle. Kuoronjohtoon astui Kari Ala-Pöllänen. Hän muistuttaa, että oikeastaan Vox Aureaa ja sitä edeltävää musiikkiluokkien kuoroa ei ole koskaan perustettu.

– ”Totte” Lindforsin perustama musiikkiluokka alkoi laulaa äänissä ja siitä tuli kuoro. Sitten tuli toinen luokka ja se liittyi samaan yhteyteen. Vähitellen, kun luokat lisääntyivät, ruvettiin jo valitsemaan laulajia, muistelee Ala-Pöllänen.

Nimihirviöstä eroon

Kuoron nimestä alkoi tulla ongelmia maailmalla, kun piti kääntää sanahirviötä Jyväskylän Musiikkiluokkien A-kuoro esimerkiksi englannin ja saksan kielille. Kari Ala-Pöllänen ratkaisi ongelman 1987.

– Sananmukainen käännös ei antanut asiallista sisältöä kuorolle ja oli muutenkin pitkä ja hankala. Pari kertaa julistin kuorolaisille nimikilvan. Kaikenlaisia ehdotuksia tuli ja viimein valinta seuloutui Vox Aureaan.

Kuoron nimi on latinan kieltä ja tarkoittaa kultaista ääntä. Ala-Pöllänen myöntää, että se on aika upporikas nimi kuorolle.

– Se sopii nimeksi siinä mielessä hyvin, koska kuoro satsasi aika paljon äänen laatuun. Jo Torstenin aikana aloitettiin äänenmuokkaustoiminta. Koska se näytti tuottavan hyviä tuloksia, niin minusta oli ihan aiheellista ottaa kuorolle nimi, joka korostaa äänen laatua.

Kari Ala-Pöllänen opettaa kuorolaisia varmalla kädellä vuonna 1982. Heinäkuussa kuoro voitti Unkarissa Belá Bartók –kuorokilpailun kansanmusiikkisarjan.
Kari Ala-Pöllänen kertoo, kuinka Jyväskylän musiikkiluokkien A-kuorolle saatiin kansainvälinen ja jopa upporikas nimi vuonna 1987.

Kaikki äänet samaa instrumenttia

Vox Aurean voittokulku on jatkunut kotimaassa ja maailmalla kaikki vuosikymmenet. Kuoron kolmas johtaja Pekka Kostiainen pitää tärkeimpinä menestyksen avaimina kuoron ääntä, äänenlaatua, sointu- ja melodiapuhtautta, rytmistä tarkkuutta ja eläytymiskykyä.

– Ja tietysti koko kuoron homogeenisuus. Suomalainen ääni-ihanne on se, että yksittäiset äänet eivät erotu, vaan kaikki ovat ikään kuin samaa instrumenttia.

Pekka Kostiainen muistelee Vox-vuosiaan lämmöllä ja arvioi ne elämänsä merkittävimmäksi vaiheeksi. Hän johti Vox Aureaa vuosina 1994-2008. Kostiainen oli Voxin hovisäveltäjä jo 80-luvulla, Kari Ala-Pölläsen aikana. Karin lähdettyä johtamaan Tapiola-kuoroa Erkki Pohjolan jälkeen, Kostiainen siirtyi Vox Aurean vetovastuuseen.

– Tosin minun piti jäädä siihen vain vuodeksi, sillä omasta mielestäni minun pääinstrumentti oli silloin Musica-kuoro, joka on edelleenkin minulla. Ajattelin, että en pysty kahta kuoroa vetämään täyspainoisesti. Noh, siinä vierähti kuitenkin 14 vuotta.

Kun lapsille ei sano, että tämä kappale on vaikea, niin ne tekevät mitä vaan.

Pekka Kostiainen

Kostiainen myöntää, että kuoro on veivannut aika pahojakin kappaleita, mutta lapset ovat siitä hauskoja tapauksia, omansalaisia instrumentteja, että eivät tiedä mikä on vaikeaa ja mikä helppoa.

– Kun lapsille ei sano, että tämä kappale on vaikea, niin ne tekevät mitä vaan. Aikuiset rupeavat heti narisemaan, että tämä on niin vaikeaa, ei me saada tätä ikinä menemään, mutta muksut saavat.

Pirkko Melville lauloi ensimmäisessä musiikkiluokan kuorossa 1960-luvun lopulla. Pekka Kostiainen johti kuoroa 14 vuotta.
Pirkko Melville lauloi ensimmäisessä musiikkiluokan kuorossa 1960-luvun lopulla. Pekka Kostiainen johti kuoroa 14 vuotta.Arvo Vuorela / Yle

Musiikkiluokista kehittyi tasokkaita kuoroja

Nykyinen kuoronjohtaja Sanna Salminen muistuttaa, että ilman musiikkiluokkatoimintaa tasokas lapsi- ja nuorisokuorotoiminta ei olisi pyörähtänyt käyntiin Suomessa. Salminen kiittää myös Vox Aurean rohkeaa ja aktiivista taustajoukkoa sekä edeltäviä loistavia pedagogeja eli kuoronjohtajia Torsten Lindforsia, Kari Ala-Pöllästä ja Pekka Kostiaista.

– Kostiaisen kynästä on tullut kansainvälisesti tunnettuja sävellyksiä kuoron ohjelmistoon, ja lapset ovat päässeet seuraamaan säveltäjyyttä alusta alkaen. Ala-Pöllänen on puolestaan noussut kansainväliseksi kuoroguruksi. Lindfors on jyväskyläläisen musiikkikasvatuksen pioneeri ja rikastaja sekä soiton että laulun puolella.

Vox Aurean 50 vuoteen mahtuu vain neljä kuoronjohtajaa: Torsten Lindfros, Kari Ala-Pöllänen, Pekka Kostiainen ja Sanna Salminen.
Vox Aurean 50 vuoteen mahtuu vain neljä kuoronjohtajaa: Torsten Lindfros, Kari Ala-Pöllänen, Pekka Kostiainen ja Sanna Salminen.Elisa Leppänen

Sanna Salmisella tulee 20 vuotta täyteen Vox Aureassa. Ennen kuoronjohtajuutta hän työskenteli kuoron äänenmuodostajana ja varajohtajana 11 vuotta. Salminen työskentelee musiikkipedagogiikan yliopisto-opettajana Opettajankoulutuslaitoksella ja näkee vahvuudekseen ryhmänrakentamisen kuorotoiminnassa.

– Aika on muuttunut, mutta kuoro on sopeutunut aikaan. Nykyään kuoron ohjelmisto edustaa kokonaisvaltaista lava- ja tunneilmaisua ja koostuu kevyestä klassiseen, keskiajalta nykypäivään ja joka mantereelta, kiteyttää Salminen.

Kuoron vaiheista aikajana, kirja ja näyttely

Vox Aurean taipaleesta ilmestyy juhlavuoden kunniaksi 50-vuotishistoriikki Yhteinen laulumme. Kuoron vaiheista löytyy kansainvälisten kuorokilpailujen voittoja alkuvuosista lähtien ja muun muassa jo 45 vuotta jatkunut Kauneimmat joululaulut –konserttiperinne.

– Historiikkia tehtäessä olen päässyt hyvin perehtymään joukon juuriin. Tässä puhutaan samalla suomalaisen musiikkikasvatuksen merkittävistä asioista ja vaiheista 50 vuoden aikana, kertoo Sanna Salminen.

Vox Aurea esiintyi 50-vuotisnäyttelynsä avajaisissa Kolmikulmassa. Näyttely on avoinna 28. maaliskuuta saakka.
Vox Aurea esiintyi 50-vuotisnäyttelynsä avajaisissa Kolmikulmassa. Näyttely on avoinna 28. maaliskuuta saakka.Arvo Vuorela / Yle

Juhlavuoden kunniaksi Vox Aurea –väki rakensi Jyväskylän Kolmikulman kauppakeskukseen historianäyttelyn. Se on avoinna maaliskuun 28. saakka arkisin kello 12-18.

Näyttelyyn on koottu kuvia, kunniakirjoja, palkintoja, matkamuistoja, lehtileikkeitä ja esiintymisasuja vuosikymmenten varrelta. Nostalgisiin tunnelmiin pääsee kuuntelemalla kuoron LP-levyjä tai katsomalla matkavideoita, konserttitaltiointeja ja televisio-ohjelmia 70-luvulta alkaen.

Vox Aurean menestystarinaan ja musiikkiluokkien juuriin voi perehtyä perusteellisen aikajanan avulla (siirryt toiseen palveluun).

Juhlakonsertti tulee olemaan elävä aikajana kuoron perustajalle Torsten Lindforsille. Hän iloitsee 50-vuotisjuhlan alla, että kuoron hyvä ryhmähenki on säilynyt kaikki vuosikymmenet ja laulajat ovat aina löytäneet kuorosta elinikäisiä ystäviä. Niin hänkin.

– Elinikäisiä ystäviä tulee 50-vuotisjuhliin jopa laulamaan. He olivat yhdeksänvuotiaita pirpanoita, silloin kun meidän yhteinen taival alkoi vuonna 1967. Itse olen jo lähellä 80 vuotta.