Kansalaisaloitteen tekijä haluaa kansanedustajat samalle viivalle muiden kanssa – Professori: "Sopeutumiseläkkeellä kikkailu nakertaa poliitikkojen mainetta"

Kansanedustajien sopeutumiseläkettä koskeva kansalaisaloite tulee tekijänsä Joel Rouvisen mielestä eduskuntaan hyvään aikaan. Onhan vaaleihin aikaa enää vuosi.

Sopeutumiseläke
Joel Rouvinen
Joel Rouvisen käsivarteen on tatuoitu oikeuden ja sattuman jumalattarien kuvat. Kolmekymppinen Rouvinen on valtion virkamies ja vihreiden jäsen.Marko Melto / Yle

Kansalaisaloite kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamisesta tulee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina. Aloitteen pani alulle tamperelainen Joel Rouvinen, jolle viime vuoden uutiset järjestelmän väärinkäytöstä olivat liikaa. Julkisuudessa on kerrottu (siirryt toiseen palveluun) muun muassa Tuija Nurmen, Suvi Lindénin ja Tanja Karpelan toiminnasta.

– Lähtökohtaisestihan sopeutumiseläke on hyvin avokätinen jo kokonaisuudessaan. Mutta on kohtuutonta lähteä kikkailemaan ja muuntamaan ansiotuloja pääomatuloiksi, että voisi nostaa täyttä sopeutumiseläkettä, Rouvinen sanoo.

Elokuussa käynnistetty kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta viidessä kuukaudessa. Rouvinen sanoo yllättyneensä siitä, että asia kiinnosti niin paljon.

– Kun mentiin yli 40 000:n ja nimiä alkoi kertyä hyvin nopeasti, osasin ennakoida, että tavoite ylittyy. Mutta kyllä sitä aika hukassa oli kuitenkin siinä vaiheessa, kun nimet olivat kasassa, hän muistelee.

Jos aloitteen isä olikin ihmeissään, politiikan tutkijaa kansalaisaloitteen menestys ei yllättänyt. Professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan sopeutumiseläke on jo pitkään koettu epäoikeudenmukaiseksi. Tapaukset, jotka täyttivät Rouvisenkin maljan, ovat ylittäneet muidenkin sietokyvyn.

– Sopeutumiseläkkeen alkuperäinen ajatus oli turvata toimeentulo niille kansanedustajille, jotka eivät kyenneet työllistymään kansanedustajan uran päätyttyä. Nyt näyttää siltä, että sopeutumiseläke on jopa estänyt työllistymistä. Se on niin hyvä, ettei entisen kansanedustajan ole välttämättä kannattanut hakeutua työmarkkinoille, Ruostetsaari sanoo.

Kansalaisaloite on hyvinkin tehokas kanava saada asioita läpi, ja toisaalta nostaa asioita keskusteluun ja pakottaa eduskunta ottamaan niihin kantaa.

Joel Rouvinen

– Samaan aikaan kansalaisille valtiovallan suunnalta tuleva viesti on aivan toisenlainen. Eli että työllisyysastetta pitää nostaa ja kaikkien pitää hakeutua työmarkkinoille. Kansalaisen näkökulmasta tässä on aika vahva ristiriita.

Ruostetsaaren mielestä tapaukset, joissa on selkeästi käytetty hyväksi järjestelmän porsaanreikiä, ovat osasyy siihen, etteivät kansalaiset luota poliittisiin päättäjiin.

– Kyllähän tämä omalta osaltaan nakertaa poliitikkojen ja kansanedustajien mainetta, joka muutenkaan ei ole kansalaisten keskuudessa kovin hyvä, hän sanoo.

Kansalaisaloitteet viriävät epäoikeudenmukaisuudesta

Viisi vuotta käytössä ollut kansalaisaloite on innostanut suomalaisia. Viiden vuoden aikana on avattu yli 700 aloitetta, joista eduskuntaan asti on edennyt yli 20. Kansalaisaloitteiden kautta eduskunnan keskusteluun on nostettu asioita, jotka huolestuttavat eivätkä ole saaneet riittävästi huomiota päättäjiltä.

– Aloitteissa on ollut monia teemoja, jotka kansalaiset ovat kokeneet epäoikeudenmukaiseksi, esimerkiksi aktiivimalli tai vakuutuslääkärikäytäntö. Aloitteisiin liittyy aika suuria odotuksia ja voi olla, että moni joutuu pettymään odotuksissaan, Ilkka Ruostetsaari sanoo.

– Kaikki aloitteet eivät mene läpi. Mutta olennaista on juuri se, että tällä tavalla saadaan politiikan agendalle ja julkiseen keskusteluun asioita, jotka kansalaisten mieliä kiihdyttävät.

Professori Ilkka Ruostetsaari
Professori Ilkka Ruostetsaaren mielestä kansanedustajien sopeutumiseläke on aikansa elänyt.Marko Melto / Yle

Joel Rouvinen pitää kansalaisaloitetta hyvänä lisänä suomalaiseen järjestelmään.

– Tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin viime hallituskaudella ja nyt juuri eduskunta päätti äitiyslaista. Kansalaisaloite on hyvinkin tehokas kanava saada asioita läpi, ja toisaalta nostaa asioita keskusteluun ja pakottaa eduskunta ottamaan niihin kantaa, hän sanoo.

Kansalaisaloitteiden suosio on ehtinyt jo herättää eduskunnassa keskustelua siitä, pitäisikö alekirjoitusraja nostaa nykyisestä 50 000:stä. Varapuhemies Mauri Pekkarinen kertoi Keskisuomalaisen haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että aloitteiden kasvavan määrän pelätään ruuhkauttavan eduskunnan.

Kun kansalaiset ovat innokkaasti hyödyntäneet tätä uutta osallistumiskanavaa, tarvittavan allekirjoittajamäärän nostaminen kevein perustein viestii, ettei heidän aloitteellisuutensa ole toivottavaa.

Ilkka Ruostetsaari

Ilkka Ruostetsaaren mielestä vaadittavaa allekirjoitusmäärää ei ole syytä muuttaa tässä vaiheessa.

– Kun kansalaiset ovat innokkaasti hyödyntäneet tätä uutta osallistumiskanavaa, tarvittavan allekirjoittajamäärän nostaminen kevein perustein viestii, ettei heidän aloitteellisuutensa ole toivottavaa. Tämä voi vähentää mielenkiintoa edustuksellisen demokratian kautta vaikuttamista kohtaan. Kansalaisaloitejärjestelmän suosio kertoo siitä, että poliittinen osallistuminen ja vaikuttaminen kiinnostaa, vaikka äänestysaktiivisuus on jo pidempään ollut laskusuunnassa, Ruostetsaari sanoo.

Joel Rouvinen on samaa mieltä.

– 50 000 nimeä on ihan sopiva määrä sille, että saadaan asia käsittelyyn. Kun katsotaan listaa, siellä on yli 700 kansalaisaloitetta tehty ja niistä parikymmentä on päässyt tässä vaiheessa eduskuntaan. Ei siis voida puhua mistään massiivisesta työkuormasta kansanedustajille, hän sanoo.

Vaalit voivat edistää aloitteen etenemistä

Joel Rouvinen odottaa, että eduskunnassa kuullaan torstaina värikäs keskustelu kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä. Hän toivoo, että aloite pääsee sen jälkeen perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Vielä pitää ratkaista, voidaanko sopeutumiseläkettä ylipäänsä poistaa. Rouvisen oma näkemys asiasta on selkeä.

– Työeläkkeitä ei voi leikata perustuslaillisen omaisuuden suojan vuoksi. Mutta sopeutumiseläkkeet ovat eri juttu. Ne ovat enemmänkin kansanedustajien toimeentulotuki kuin mikään oikea eläke, hän sanoo.

Sopeutumiseläkkeellä on ollut aikanaan hyvä tarkoitus ja se on ollut perusteltu, mutta aika on ajanut sen ohi.

Ilkka Ruostetsaari

– Uskon, että kansanedustajat tuntevat painetta tässä asiassa. Tämä tuli sillä lailla hyvään aikaan, että eduskuntavaalit ovat vuoden päästä. Varmasti kaikki, mitä kansanedustajat puhuvat ja asiasta päättävät, muistetaan, kun on vaalit.

Myös politiikan tutkija toivoo aloitteelle menestystä.

– Sopeutumiseläkkeellä on ollut aikanaan hyvä tarkoitus ja se on ollut perusteltu, mutta aika on ajanut sen ohi. Varmasti useimmat – minä mukaan lukien – ovat sitä mieltä, että se on aikansa elänyt, Ilkka Ruostetsaari sanoo.