Tumppaa tupakka, vähennä viinaa ja lähde lenkille – liikkumattomuus on suomalaisten suurin syöpäriski

Kun puraiset hiiltynyttä makkaraa nuotiolla,joku muistuttaa aina karsinogeeneistä. Tutkijan mukaan asiasta ei kannata huolehtia, kunhan kärähtänyttä ruokaa ei syö joka päivä.

karsinogeenit
Miehen vyötäröä mitataan mittanauhalla.
Ylipainolla on yhteys esimerkiksi rinta- ja eturauhaussyöpään.Toni Pitkänen / Yle

Karsinogeeni. Sanan kuulee usein, kun puhutaan syöpäsairauksista tai niiden aiheuttajista. Monelle saattaa kuitenkin olla hieman epäselvää, mitä karsinogeenit oikeastaan ovat ja miten niille altistuu.

Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja Janne Pitkäniemi kertoo, että karsinogeeni on syöpää aiheuttava tekijä, joka aiheuttaa ihmisen elimistössä solumuutoksia. Karsinogeeni voi olla esimerkiksi joku kemiallinen aine tai tupakansavun tietyt molekyylit.

– Karsinogeenejä on hyvin monenlaisia, ja osa niistä johtaa syöpäkasvaimeen. Aina karsinogeenille altistuminen ei kuitenkaan johda syöpään.

Savuke tupakka ja tuhkakuppi.
Tupakointi yksi tunnetuimmista syöpää aiheuttavista tekijöistä. Tupakoinnin vähentäminen tai lopettaminen alentaa nopeasti riskiä sairastua syöpään.AOP

Pitkäniemen mukaan karsinogeenien välttämiseksi esimerkiksi palanutta ruokaa ei kannata kovin paljon syödä.

– Ruoan pohjaan palamisessa voi syntyä karsinogeenisiä aineita, mutta tuskinpa kukaan sellaista suuria määriä syökään.

Ihmisten arjessa yleisimpiä karsinogeenejä ovat Pitkäniemen mukaan tupakka ja alkoholi. Esimerkiksi tupakan aiheuttama syövän kehittymiseen menee usein 10–20 vuotta. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön lopettaminen tai vähentäminen alentaa nopeastikin syöpäriskiä.

– Syöpäkasvaimen kehittyminen vaatii monesti useamman karsinogeenisen asian yhteistä vaikutusta. Usein nämä nähdään yksittäisinä pieninä riskeinä. Jos niitä kertyy paljon, on se huolestuttavaa.

Ylipainolla yhteyttä syöpiin

Tupakointi ja alkoholinkäyttö ovat myös Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malilan mukaan asioita, joihin ihmisen tulisi kiinnittää huomiota syöpäriskin vähentämiseksi. Toinen asia on fyysinen kunto.

– Ylipainolla ja liikkumattomuudella on yhteys yleisimpiin syöpiin, kuten rinta-, suolisto- ja eturauhassyövät.

Menetelmää voitaisiin käyttää syöpävaarallisen altistumisen mittarina.

Hannu Norppa

Malila sanoo, että ihmisen kannattaa huolehtia kunnostaan. Myös siitä, ettei paino nouse tai laske liikaa. Hän kuitenkin tiedostaa, että syö vähemmän, liiku enemmän -tyyppiset ohjeet eivät välttämättä ole helppoja noudattaa. Omia elintapojaan on vaikea muuttaa.

– Pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi elää terveellisesti. Meillä on ollut käytössä verotuksia ja verotuksen helpotuksia. Niillä voitaisiin tukea ihmisten oikeantyyppistä elämää.

Malilan mukaan ihmisten pitäisi kiinnittää huomiota enemmän ruokavalioon. Syöpä ei ole ainoa terveysvaara. Epäterveelliset ruokailutavat tai perintötekijät altistavat myös esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille.

– Terveellinen elämäntapa suojaa siis monilta muiltakin sairauksilta. Syöpä on vain yksi sairaus, jonka voi saada. On paljon muuta, mihin voi sairastua, vaikka selviäisikin syövästä.

Makkaraa ja maissia grilllaantumassa.
Palaneessa ruoassa on karsinogeenejä. Jos palaneita ruokia ei syö jatkuvasti, ei niistä ole vaaraa terveydelle.Martin Lee / AOP

Syövän saamista on kuitenkin turha murehtia liikaa etukäteen. Etenkin ruoassa kohtuus kaikessa -mentaliteetti vie Malilan mukaan hyvin pitkälle.

– Jos haluaa syödä vaikka makkaraa kesällä, niin miksi ei? Vaikka sitä grillaisikin. Ihan eri asia on, jos joka päivä syö sellaisia hiiltyneitä makkaranpaloja.

Vähäinen liikunta, ylensyönti ja nautintoaineet, joiden tiedetään olevan syöpävaarallisia, ovat Malilan mukaan suurimmat syöpäriskin aiheuttajat.

Työelämässäkin altistutaan karsinogeeneille

Työelämässä jotkut saattavat vielä altistua syöpää aiheuttaville tekijöille, kuten asbestille.

Asbesti on tutkimusprofessori Hannu Norpan mukaan siinä mielessä hankala aine, että se on hyvin pölyävää, ja siltä täytyy suojautua kunnolla.

– Nykyisillä systeemeillä pystytään täysin suojautumaan.

lääkäri tutkii röntgenkuvaa keuhkoista
Asbesti aiheuttaa keuhkosyöpää.AOP

Muita syöpävaarallisia aineita, joille työelämässä saattaa altistua ovat Norpan mukaan muun muassa polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. Näitä yhdisteitä syntyy esimerkiksi teollisuudessa, jossa poltetaan fossiilisia polttoaineita.

– PAH-yhdisteet ovat syöpää aiheuttavia aineita, jotka saavat aikaan muutoksia perimässä

Monenlaisia PAH-yhdisteitä syntyy Norpan mukaan kaikenlaisen palamisen yhteydessä. Kun altistutaan monille kemikaaleille samanaikaisesti, kokonaisaltistumisen mittaaminen on hankalaa. Sen vuoksi on myös vaikea hahmottaa, kuinka suuri riski seka-altistumiseen liittyy.

Norppa kertoo, että tällä hetkellä on kehitteillä menetelmiä, joilla voitaisiin seurata työntekijöiden altistumista yhdisteille yksilötasolla. Tutkiminen tapahtuisi niin, että työntekijältä otetusta verinäytteestä tutkitaan veren punasoluja.

– Punasoluista etsitään syöpävaarallisen altistumisen aiheuttamia muutoksia uuden ja aiempaa tarkemman analytiikan avulla. Pyrkimyksenä on, että menetelmää voitaisiin käyttää syöpävaarallisen altistumisen mittarina.

Työntekijöiden tulee tiedostaa riskit

Tämänhetkinen käsitys Norpan mukaan on edelleen se, että turvallista altistumistasoa perimää vaurioittaville syöpävaarallisille aineille ei voida määrittää. Oletuksena on, että näillä aineilla on alhaisinakin annoksina jotain vaikutusta.

Norppa kuitenkin korostaa, että tarpeeksi alhaisilla annostasoilla vaikutus on niin pieni, että kun katsotaan isoa väestöryhmää, altistuminen ei enää aiheuta havaittavia syöpätapauksia.

– Silloin riski ei tietenkään enää ole yhteiskunnallisesti merkittävä asia.

Toimivalla turvallisuuskulttuurilla riskit voidaan minimoida.

Hannu Norppa

Työntekijöiden ei tarvitse Norpan mielestä olla näistä asioista liian huolissaan. On kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, mitä syöpävaarallisia tekijöitä työpaikoilla esiintyy.

– Ongelmallisinta on, jos työperäinen altistuminen syöpävaarallisille tekijöille on jatkuvaa ja pitkäaikaista.

Syöpävaarallisen altistumisen pitkäaikaisvaikutuksia ei ihan tarkkaan vielä tunneta. Norppa kertoo, että kun ihmisten elinikä pidentyy, ammatilliseen altistumiseen liittyvä syöpä saattaa ilmaantua vanhemmalla iällä myös altistumistasoilla, joiden ei aiemmin havaittu aiheuttavan sairastumista.

– Työpaikkojen työsuojeluorganisaatiolla pitäisi olla tietoa syöpävaarallisista altisteista, ja toimivalla turvallisuuskulttuurilla riskit voidaan minimoida.