Tutkimus: Suomen kauppalaivasto seisoo liikaa satamissa ja seilaa liian pienillä lasteilla – professori esittää satamafuusioita ja yksityistämistä

Suurinta osaa Suomen satamista hallinnoivat kuntien omistamat osakeyhtiöt. Satamafuusioita on toistaiseksi tehty vain kaksi.

satamat
Rauman satama
Rauman sataman kautta kulki vuonna 2017 liki kuusi miljoonaa tonnia tavaraa.Yrjö Hjelt / Yle

Åbo Akademin tuotantotalouden professori Kim Wikström haluaisi uudistaa Suomen satamatoimintaa. Hänen mielestään on kansantaloudellinen vahinko, että satamia hoidetaan liiketaloudellisesti huonosti.

– Suurin osa satamatoiminnasta ei ole järin kannattavaa. Tulot eivät riitä muuhun kuin toiminnan pyörittämiseen, esimerkiksi investointeihin rahaa ei juuri jää, Wikström tykittää.

Wikströmin mielestä satamien tehottomuudesta kertoo Åbo Akademin tuore tutkimus. Sen mukaan kaksi kolmasosaa Suomen vesillä liikkuvista aluksista makaa satamissa jopa 40 prosenttia elinajastaan odottamassa lastin purkua tai lastaamista.

Grafiikka jonka mukaan 75% Itämerellä liikkuvista rannikkoaluksista viettää elinajastaan 40% tai yli satamissa
Yle

Tutkimuksen toinen huolestuttava tieto on se, että laivat seilaavat Suomeen ja takaisin aivan liian pienillä lasteilla. Kahden vuoden tutkimusdata paljastaa, että kauppalaivaston käyttöaste on keskimäärin 35 prosenttia. Wikströmin mukaan hälytyskellojen pitäisi soida.

– Näiden asioiden takia satamien toiminta on tehotonta. Tämä kaikki vaikuttaa myös koko logistiikkaketjuun, kuljetuskustannuksista ahtaustoimintaan, Wikström sanoo.

Satamissa ei tehdä kolmivuorotyötä

Yksi syy siihen, miksi alukset viettävät satamissa aikaa enemmän kuin olisi tarpeen johtuu siitä, että satamissa ei tapahdu yleensä mitään öisin. Tämä taas johtuu työehtosopimuksista.

– Yötyön teettäminen ei useimmissa tapauksissa kannata, sanoo erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Satamissa työskennellään pääosin vain päivällä, sillä satamatyön palkkataso on 40 prosenttia korkeampi kuin muussa logistiikka- ja terminaalityössä. Kolmivuorotyö olisi kuitenkin omiaan lisäämään satamien tehokkuutta.

– Suurin tekijä millä voitaisin laivojen satamassaoloaikaa pienentää olisi, että laivojen lastaus- ja purkutoimintaa voitaisiin tehdä ympärivuorokauden. Nyt työtä tehdään enimmäkseen vain kahdessa vuorossa, Tapio Karvonen sanoo.

Oppia pitäisi hakea ulkomailta

Suomessa toimii 52 satamaa, jotka harjoittavat vientiä ja tuontia. Valtaosa niistä kuuluu Suomen Satamaliittoon (siirryt toiseen palveluun). Joukossa on muutama pieni yksityissatama, teollisuuslaitosten omia satamia sekä Saimaan sisävesisatamia.

Kim Wikström, professori Åbo Akademi
Tuotantotalouden professori Kim Wikström Åbo Akademista.Yrjö Hjelt / Yle

Suurin osa Suomen satamista on kuitenkin kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallinnoimia. Juuri näiden toimintaan pitäisi Kim Wikströmin mielestä puuttua. Lääkkeenä ovat satamien yksityistäminen ja satamaliitokset.

Wikström lähtisi hakemaan mallia uudistuksiin ulkomailta.

– Edelläkävijämaita ovat esimerkiksi Australia ja Espanja, joissa toimintaa on tehostettu uusilla omistusjärjestelmillä.

Wikströmin mielestä satamatoimintaan on saatu lisää tehokkuutta, kun satamien omistajiksi on tullut muun muassa varustamoita ja muita yksityisiä tahoja. Esimerkiksi Espanjassa kunnat ovat luopumassa satamien omistuksista laajentamalla omistuspohjaa. Perimmäinen syy uusille omistajajärjestelyille on uusien omistajien halu ja kyky investoida satamatoimintaan niin, että koko logistiikkaketju hyötyy.

– Kyllä minä kaipaisin tällaista mallia Suomeenkin, jossa saataisiin satamien toimintaan osaamista, jolla voitaisiin koko logistiikkaketjua tehostaa, Wikström sanoo.

Satamaliitoksia ei ole juurikaan tehty

Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 70 prosenttia tapahtuu merikuljetuksina. Sen vuoksi ei ole ihan yhdentekevää, missä kunnossa satamat ovat. Viime vuosina satamatoiminnan liikevaihto on pyörinyt 1,3 miljardin euron tietämissä. Henkilöstömäärä on 6600.

Ulkomaan tavaraliikenne satamittain
Yle

Kim Wikströmin puheet satamien yhdistämisestä eivät ole ottaneet toistaiseksi tuulta purjeiden alle. Suomessa on toteuttu vain kaksi satamafuusiota, eikä uusia ole näköpiirissä.

Vaasan ja Uumajan satamat yhdistettiin Kvarken Port Ltd:ksi kolme vuotta sitten. HaminaKotkan satamaliitos tapahtui jo 2011. Tällä hetkellä satama on Suomen suurin vientisatama, jossa toteutetaan jättimäinen laajennus.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen erikostutkija Tapio Karvonen sanoo, että satamien yhdistäminen toimii varsinkin jos satamat ovat maantieteellisesti lähekkäin.

– Silloin laivoja voidaan ohjata siihen sataman osaan, mikä on lastin purkamisen tai lastaamisen kannalta tarkoituksenmukaista.

Länsirannikolla voitaisiin yhdistää satamia

Kim Wikström on pohtinut, mitkä satamat luontevasti voisivat Suomessa hakea toiminnan tehostamista satamafuusion kautta. Professorin mielestä kyseeseen voisivat tulla länsirannikolla esimerkiksi Turun ja Naantalin satamien yhdistäminen tai Rauman sataman liittäminen joko Uuteenkaupunkiin tai Poriin.

– Nämä ovat tietysti kiinni siitä, kuinka avoimia nykyiset omistajat ovat tällaiselle uudelle omistusjärjestelylle. Naantalin ja Turun satamien fuusio olisi äärimmäisen kiinnostava, koska siinä voitaisiin myös hakea uusi fyysinen paikka satamalle.

Liikevoitto hupenee investointeihin

Rauman satama on Suomen viidenneksi suurin. Viime vuonna sataman läpi kulki vajaa kuusi miljoonaa tonnia tavaraa. Sataman toimintaa pyörittää Rauman kaupungin omistama osakeyhtiö. Viime vuonna se teki 11 miljoonan euron liikevaihdolla 2 miljoonaa euroa liikevoittoa.

Tulevina vuosina rahaa ei jää omistajalle jaettavaksi.

–Valitettavasti investointien takia liikevoitto menee nollan tuntumaan tulevina vuosina, sanoo Rauman sataman toimitusjohtaja Hannu Asumalahti.

Hannu Asumalahti, Rauman satama
Rauman sataman toimitusjohtaja Hannu Asumalahti.Yrjö Hjelt / Yle

Satamainvestointeja ei tehdä pikkurahalla. Raumalla uudet konttilaiturit maksoivat 15 miljoonaa. Asumalahden laskelmien mukaan pääoman tuotto satama-alalla jää helposti muutamaan prosenttiin.

– Se on 4–5 prosentin luokkaa.

Tämän vuoksi Asumalahti ei usko juurikaan yksityisen rahan tuloon Suomen satamissa.

– Eli se sijoitetun pääoman tuotto on kovin pieni. Tämä on varmaan se syy, miksi satamat ovat Suomessa edelleen kunnallisesti omistettuja.

Naantalin sataman toiminta perustuu pitkälti rekkaliikenteeseen. Satamajohtaja Yrjö Vainiala ei ymmärrä puheita satamatoiminnan tehostamisesta, yksityistämisestä tai yhdistämisestä Turkuun.

– Toivoisi, että nämä julkisuuteen heitetyt argumentit olisivat vähän nykyistä analyyttisempia. Yhtään lisätonnia liikennettä ei tule pelkästään sillä, että satamia yhdistetään.

Rauman satama
Rauman satama käsitteli viime vuonna liki 300 000 konttiyksikköä.Yrjö Hjelt / Yle

Voiton tavoittelu ei ole kaikki kaikessa

Naantalin satama on Suomen kuudenneksi suurin. Sen läpi kulkee vuodessa lähes viisi miljoonaa tonnia tavaraa. Sataman palveluksessa on 17 henkeä.

– Meillä sataman tehokkuus on ihan huippuluokkaa, maailman kärkeä, Yrjö Vainiala hehkuttaa.

Naantalin sataman omistaa osakeyhtiö, jonka omistaja on Naantalin kaupunki. Satamajohtajan mielestä satama toimii myös yleisen hyvän näkökulmasta. Kaikkea ei tehdä voiton vuoksi.

– Yleisillä satamilla on paljon erilaisia velvoitteita ja ne ovat kytköksissä ympäröivään teollisuuteen, että kyllä nykyisessä järjestelmässäkin on etunsa. En näe tarvetta yksityistämiselle, Vainiala sanoo.

Yrjö Vainiala, Naantalin satama
Satamajohtaja Yrjö Vainiala Naantalista.Yrjö Hjelt / Yle

Myös Suomen meriteollisuuden tutkija Tapio Karvonen näkee satamilla muitakin arvoja kuin pelkät liiketaloudelliset seikat.

– On satamia, jossa ensisijainen tavoite ei ole voiton tuottaminen vaan tarjota alueen yrityksille mahdollisuus harjoittaa kuljetuksia oman sataman kautta, Karvonen sanoo.

Jo aiemmin on puhuttu jonkin verran satamien tehokkuuden lisäämisestä yksityistämisen kautta. Asia käy ilmi muuassa Liikenneviraston selvityksestä Suomen meriklusterista (siirryt toiseen palveluun). Raportin mukaan kunnat eivät välttämättä ole halukkaita luopumaan osakkuuksistaan satamaosakeyhtiöissä.

Yksi raportin kirjoittajista Tapio Karvonen sanoo, että yksityistäminen ei ole ainoa autuaaksi tekevä keino.

– En näe tätä niin yksiselitteisenä, että yksityinen omistus tekisi toiminnasta suoraan tehokkaampaa. Tehokkuutta on tullut jo sitä kautta, että satamaosakeyhtiöt ovat vapaana aiemmasta kunnallisesta byrokratiasta, Karvonen sanoo.

Tapio Karvonen, erikoistutkija, Turun yliopisto Brahea-keskus
Erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.Yrjö Hjelt / Yle

Satamissa pitäisi koittaa uudet ajat

Åbo Akademin professori Kim Wikström haluaa herätellä yhteiskunnallista keskustelua suomalaisten satamien nykytilasta ja tulevaisuudesta. Satamien yhdistämiset ja yksityiseen omistukseen siirtyminen ovat vain yksi osa Wikströmin satamavisiota.

– Kyllähän nämä ohuet materiaalivirrat mitä Suomessa on, tekevät satamatoiminnasta haasteellisen. Automatisoinnin ja digitalisoinnin avulla sekä siirtämällä maakuljetuksia enemmän merille voidaan tehdä satamatoiminnasta kannattavampaa.

Wikström toivoo, että Suomessa ei jäätäisi satamiin makaamaan, kun muu maailma purjehtii ohitse. Nyt maailmalla tapahtuu kovaa vauhtia konsolidointia eli eri toimijoiden voimavarojen yhdistämistä.

– Kannustaisin ehdottomasti tähän myös Suomessa.