Kymmenet tuhannet suomalaiset lähtivät asuntosijoittajiksi – nyt päättyvät kissanpäivät

Korot kääntyvät nousuun, kestääkö velkavipu? "Pelkään, että Suomessa on yksittäisiä sijoittajia ja vähän suurempiakin kotitalousryhmiä, joille tämä on todellinen uhka", PTT:n Janne Huovari sanoo.

Sijoitusasunnot
Kerrostalon sisäpiha
Terri Niemi / Yle

Kymmenen viime vuoden aikana kymmenet tuhannet suomalaiset ovat ryhtyneet asuntosijoittajiksi. Vuonna 2006 heitä oli alle neljännesmiljoona, tänään pitkälti yli 300 000.

Trendin takana ovat alhaiset korot ja toisaalta nousevat vuokrat. Sellaisessa markkinassa on helppo tehdä rahaa.

Kyse lienee myös esimerkin voimasta. Uutiset ja blogit ovat täynnä tarinoita siitä, miten persaukisista keltanokasta kasvoi rohkeita asuntosijoittajia, ja miten asuntosijoittaja hankki 30 asunnon omistuksen rohkeasti velkarahalla (siirryt toiseen palveluun).

Asuntosijoittamisen buumi
Juha-Matti Mäntylä / Yle

Verohallinnon tietojen mukaan vuokratuloja saavia henkilöitä oli vuonna 2016 noin 80 000 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. (Luku pitää sisällään muidenkin tilojen kuin asuntojen vuokraajat.)

Miten käy uusille asuntosijoittajille korkojen noustessa? Sitä pohti Pellervon taloustutkimus PTT tiistaina ilmestyneessä suhdannekatsauksessaan.

– Viime vuosina, kun korot ovat olleet alhaalla, vuokrasijoittaminen on näyttäytynyt hyvin houkuttelevana – varsinkin kun vuokrat ovat samaan aikaan nousseet reippaasti, PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari sanoo.

Ilmiössä on hyvää se, että asuntosijoittajien aktiivisuus lisää vuokra-asuntojen tarjontaa. Niistä on Suomen kasvukeskuksissa viime vuodet ollut huutava pula. Huovarin mukaan on myös hyvä, että kotitaloudet sijoittavat, eivätkä makuuta rahoja tileillään.

– Se on ongelma, jos nämä asuntosijoittamisen kissanpäivinä mukaan tulleet uudet sijoittajat eivät tunnista riskejä.

Asuntosijoittajat ostavat kohteensa yleensä velkarahalla. Korkojen nousu voi yllättää kokemattoman sijoittajan. Erityisen ikävä tilanne on, jos vuokra-asuntojen tarve ja kysyntä ei kyseisellä alueella kasva odotetusti.

– Jos asunto jää hetkeksikään tyhjilleen, siinä voi kokemattomalle tulla uusi tilanne vastaan. Pelkään, että Suomessa on yksittäisiä sijoittajia ja vähän suurempiakin kotitalousryhmiä, joille tämä on todellinen uhka, Huovari sanoo.

Pellervon taloustutkimus odottaa Euroopan Keskuspankin nostavan ohjauskorkojaan ensi vuonna. Markkinakorot kääntyvät nousuun sitä ennen.

"En näe tätä huolestuttavana"

Sijoitusta tulee koetella sellaisella laskukaavalla, että se kestää odotettavissa olevan korkojen nousun, sanoo Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

– Sellaisia sijoittajia, jotka eivät tiedä asuntosijoittamiseen tai korkojen nousuun liittyviä riskejä, on pieni määrä. En näkisi tätä huolestuttavana tai erityisen suurena ongelmana, hän sanoo.

Koro-Kanerva muistuttaa, että vuokra-asuntojen markkinointiajat ovat suurimmissa kaupungeissa laskussa. Vuokranantajien kokoaman markkinakatsauksen mukaan uusi vuokralainen on viime aikoina löytynyt entistä nopeammin esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Rovaniemellä sekä Kuopiossa.

Tämä ennustaa, että myös vuokratasot pysyvät näissä kaupungeissa vähintään nykytasolla.

Entistä pidempään vuokranantajat ovat joutuneet etsimään vuokralaisia esimerkiksi Jyväskylässä, Seinäjoella, Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla. Näillä alueilla ei kannata karkoittaa hyvää vuokralaista liian ahneella vuokrankorotuksella.