Lumen kippaus vesistöön harvinaistuu Suomessa – Tampereella valtaosa kinoksista kerätään vuoreksi Lielahteen

Reipas pyryttely on kasvattanut lumen vastaanottopaikat Etelä-ja Keski-Suomessakin kymmenien metrien korkuisiksi. Suurista kaupungeista enää Helsingissä on mereen kaadettava lumen läjityspaikka.

lumi
Lielahden vastaanottopaikan juurelta kohoava lumivuori
Tampereen kaupungin toinen lumen vastaanottopaikka Lielahdessa kohoaa korkeuksiinKai Pohjanen / Yle

Tampereen korkeimmalle lumivuorelle Näsijärven rannan tuntumaan kootaan tänä vuonna yli puolen kaupungin lumikuorma. Ympäri vuorokauden avoinna oleva Lielahden lumen vastaanottopaikka kohoaa jo kymmenien metrien korkeuteen.

Järven läheisyydestä huolimatta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesistötukija Esa Hell näkee myönteisenä sen, että kaupunki on rakentanut vastaanottopaikan maalle, eikä suoraan järven päälle.

Kauhakuormaaja tasoittaa lunta vastaanottopaikalla
Alati vastaanottopaikalle saapuvaa lumikuormaa hoidetaan kaupungin puolestaJani Aarnio / Yle

Lumikuormat lähellä keskustaa

Suoraan vesistöön kipattavat lumikuormat alkavat olla Suomessa harvinaisia. Yksi tällainen löytyy Helsingin Hernesaaren eteläkärjestä. Kaupungin muut seitsemän lumen vastaanottopaikkaa on sen sijaan sijoitettu maan päälle. Turun kaikki kolme vastaanottopaikkaa ovat kaukana vesistöistä, samoin toimitaan Rovaniemellä.

Lunta ei kannata kuskata kovinkaan kauas kaupungin keskustoista, joten kaupungit joutuvat tasapainoilemaan sijainnin ja taloudellisuuden välillä.

Tampereella on päädytty kahteen vastaanottopaikkaan, joista toinen sijaitsee Hakametsässä. Helsingissä lumen vastaanottopaikat ovat ympäri kaupunkia. Turussa yksi lumivuori on ohikulkutien varrella ja kaksi muuta lähellä keskustaa. Rovaniemellä lumi läjitetään hieman sivummaksi kaupungin keskustasta.

Fosfori rehevöittää järviä

Ohikulkijan silmää kaduilta kerätyn lumen röykkiö ei hivele. Vesistötutkija Esa Hell arvelee tutkimustietoon ja silmämääräiseen havaintoon perustuen Lielahden vastaanottopaikan lumessa olevan ainakin kloridia eli tiesuolaa ja ravinteita, kuten fosforia.

Luminen näytteenottoputki Esa Hellin kädessä
Vesistötutkija Esa Hell Lielahden lumivuorella näytteenottoputken kanssaMarko Melto / Yle

Kevään ehtiessä pitemmälle lumet alkavat vääjäämättä sulaa ja ainakin osa ravinteista tai epäpuhtauksista kulkeutuu viereiseen Näsijärveen. Tyystin sellaisenaan ne eivät järveen päädy, sillä lumen vastaanottopaikan alla sekä sen ja järven välissä on biosuodattimia, jotka rajoittavat aineiden päätymistä vesistöön. Vesistötutkija Esa Hellin mukaan järvien kunnon kannalta juuri fosforin liiallinen saanti on haitallista.

– Fosfori on järvien pääravinne ja rehevyys tai levämäärä riippuu täysin fosforista. Mitä enemmän on fosforia, sen rehevämpi järvi on. Se on tämän ravinteen huono puoli järveen päätyessä.

Näytteen väri hämmästytti

Yle Tampere otti vastaanottopaikalta muutaman kourallisen lunta läpinäkyvään juomapulloon ja esitteli vedeksi sulanutta lunta lumivuoren ohi kulkeneille tamperelaisille.

Monelle ohikulkijalle veden väri oli melkoinen yllätys. Ilmari Lyyma kuvaili pullon sisältöä kuvottavaksi.

– Ei tämä toisaalta mikään yllätys ole. Onhan se tuommoisen paskaisen näköinen vuori.

Harmaa ja samea sisältöinen läpinäkyvä muovipullo toimittajan kädessä
Toimittaja Kai Pohjanen esittelee muovipulloon sulatettua vastaanottopaikalta otettua luntaMarko Melto / Yle

Kaisa Salonen puolestaan äkkäsi heti, mistä pullon näyte on peräisin. Hän piti pullon sisältöä yllättävän likaisen ja ruman värisenä. Päivittäin kaupungin lumivuoren ohi kävelevä Salonen odottaa kevättä ja lumen sulamista mietteliäänä.

– Me juuri mietittiin lumen sulamista tuossa kartanolla, että mahtaako tähän tulla myöhemmin keväällä varsinainen vedenpaisumus ja kävelyreitti on etsittävä jostain muualta.

Yle Tampere selvittää lumen koostumusta laboratoriossa

Likaista on, kertoo silmämääräinen arvio Näsijärven kupeessa sijaitsevan vastaanottopaikan lumiröykkiöstä. Varmistukseksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesistötutkija Esa Hell ottaa mukaansa sangollisen lunta eri puolilta aluetta ja lupaa tutkituttaa sen sisällön laboratoriossa.

Likaista lunta muoviämpärissä laboratoriotutkimusta varten
Lumen vastaanottopaikalta kerättyä lunta tutkitaan laboratoriossaMarko Melto / Yle

Tarkoituksena on selvittää ainakin vedeksi sulaneen lumen kloridimääriä sekä missä määrin vedestä löytyy orgaanisia haitta-aineita eli palamisessa syntyviä pah-yhdisteitä ja raskasmetalleja. Näistä tuloksista kerromme myöhemmin tulosten valmistuttua.