"Ei yksinkertaisesti sovi länsimaiseen ajatteluun" – sairaalapastori kavahtaa armokuolemaa

Kysymys eutanasian sallimisesta pohdituttaa parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pitkän uran sairaalapastorina tehneen Hannu Salonojan mielestä päätös kuolemasta on liian raskas kannettavaksi.

eutanasia
Vaahteranlehti vedessä.
Jouni Koutonen / Yle

Eutanasian laillistamisen puolesta tehty kansalaisaloite (siirryt toiseen palveluun) on edennyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Ylen kyselyssä lounaissuomalaisille kansanedustajille asia jakoi parlamentaarikkoja yli puoluerajojen.

Katukyselyymme osuneet kansalaiset kallistuvat enemmän eutanasian sallivalle kannalle.

– Siinä pitäisi järjen pelata, niin että voi itse päättää. Mutta jos itse ei pysty enää mihinkään, voi se olla lääkärin päätös. Laki olisi ainakin lääkäreiden kannalta helpompi, pohtii Saini Tammiaho.

– Jokaisen täytyy itse päättää, jos haluaa pois tästä maailmasta, ettei kenenkään tarvitse turhaan jäädä kärsimään. Olen ystäviltä niin paljon kuullut, kuinka läheiset ovat joutuneet kärsimään, kertoo lainmuutosta kannattava Pekka Setälä.

– Itse sairaalassa työskentelevänä elämän pitkittäminen tuntuu välillä julmalta. Kaikki ihmiset eivät välttämättä aina kuole kauniisti. Vakavasti sairaan pitäisi saada päättää, millainen oma loppu on, linjaa sairaanhoitaja Pia Candelin.

Sairaalapastori: Eettiset ja taloudelliset kysymykset pidettävä erillään

Kuolema on kaikenmuuttavassa lopullisuudessaan useimmille liian iso asia ymmärrettäväksi, tietää 33 vuoden uran sairaalapastorina tehnyt Hannu Salonoja.

– Eihän niin suurta möykkyä kykene kerralla ottamaan. Pieninä palasina siihen voisi kasvaa helpommin.

Eiköhän taloustieteilijän ajatus ole, että eliminoidaan kuolema.

Hannu Salonoja

Eutanasia on Salonojan näkemyksen mukaan ennen kaikkea yhteiskuntapoliittinen kysymys.

Hän vieroksuu ajatusta, että vanheneminen ja kuoleman lähestyminen olisivat kansantaloudellisia kysymyksiä. Näin voisi päätellä tunnettujenkin suomalaisten talouskeskustelijoiden puheista.

– Elämän viimeiset vuodet ovat kalliita. Ihmiset tarvitsevat hoitoa ja apua, he eivät selviä enää omin päin. Eiköhän taloustieteilijän ajatus ole, että eliminoidaan kuolema, pahoittelee Salonoja.

Pastori Hannu Salonoja tutkiskelee kallioihin raapustettuja muistomerkintöjä.
Sairaalapastori Hannu Salonoja Kallon saaren kallioihin raapustettuja muistomerkintöjä tutkimassa.Matti Kauvo / Yle

Hän kertoo halunneensa aina erottaa eettiset ja taloudelliset kysymykset toisistaan. Kun rajanveto on selvä, löytyvät ratkaisutkin.

Satakunnan keskussairaalan pastori Hannu Salonoja muistelee oman äitinsä lähtöä, josta on kulunut pian vuosi.

– Kun hänet siirrettiin saattohoitoon, hän tulkitsi sen niin, että ei kai häntä nyt vaan lopeteta. Olen monesti miettinyt, että jos tuollaiseen tilanteeseen tulisi väkivaltainen elämän lopetus... Se ei vaan käy. Se ei yksinkertaisesti sovi länsimaiseen ajatteluun.

Omaiselle ei voi sälyttää vastuuta elämästä ja kuolemasta

Hannu Salonojan mielestä on kohtuutonta, jos maallikko joutuu päättämään, elvytetäänkö hänen omaisensa. Asia jää kalvamaan vuosikausiksi.

Salonojan mukaan sairaaloissa on taitavia, etenkin nuoria lääkäreitä, jotka voivat keskustella niin potilaan kuin omaistenkin kanssa hoitolinjoista. Ammattikunnan täytyy aidosti kuulla omaisia eikä vain todeta: sanokaa nyt, mitä tehdään.

– Voi miettiä, mitä voimme vielä tehdä, kun nähtävissä on, että elämä loppuu. Väittäisin, että 1981 tulleet saattohoidon perusteet ovat edelleen voimassa. Ne ovat hyvät. Silloin ei tarvitse siirtää vastuuta omaisille, vaan lääkäri ottaa vastuun.

Lue myös:

Eutanasia-aloite saa lounaissuomalaisilta kansanedustajilta kovin vaihtelevan vastaanoton