Saako kunnanhallitus pitää täysin salaisen kokouksen?

Mitä sanoo laki siitä, onko kaikista kunnan toimielimen päätösasioista aina julkaistava jotain tietoa?

julkisuusperiaate
Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Rantanen
Kalle Mäkelä / Yle

Kunnan toimielimellä, esimerkiksi kunnanhallituksella, ei ole lain mukaan mahdollisuutta pitää täysin salaisia kokouksia. Sen tulee julkistaa esityslistassaan ja pöytäkirjassaan kaikki sellaiset tiedot, jotka voidaan antaa julkisuuteen.

Laissa mainitaan vain joitakin poikkeuksia sellaisista tiedoista, jotka on pidettävä salassa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yksilön intimiteettisuoja, yritysten liikesalaisuudet ja maanpuolustukseen liittyvät yksityiskohdat. Niitä ei lain mukaan saa julkistaa.

Asiasta on kirjoitettu viime aikoina muun muassa Viitasaaren Seutu -lehden nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun). Viitasaaren kunnanhallitus on pitänyt kokouksen, joissa osa pykälistä salattiin täysin ulkopuolisilta.

Lehden haastattelussa Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo, että yksittäisen päätösasian tai kokonaisen kokouksen salaaminen on julkisuusperiaatteen vastaista.

– On painavia syitä, miksi koko kokous ei voi olla salainen. On esimerkiksi oltava selvillä, ketkä ovat päätöksistä vastuussa, Voutilainen sanoo Viitasaaren Seudussa.

On painavia syitä, miksi koko kokous ei voi olla salainen. On esimerkiksi oltava selvillä, ketkä ovat päätöksistä vastuussa.

julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen (Viitasaaren Seutu 17.11.2016)

Myös oikeuskanslerin virasto on ottanut kantaa samaan asiaan – itse asiassa useampaankin kertaan. Viraston päätösten mukaan salattava tieto tulee poistaa julkisista asiakirjoista – mutta sieltä ei saa poistaa mitään julkista materiaalia.

Esimerkiksi vuonna 2016 apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale teki päätöksen valituksesta, joka koski erään kunnan verkkosivuilla julkaistuja kokouspöytäkirjoja. Niissä ei ollut millään tavoin yksilöity salassa pidettävinä käsiteltyjen asiakohtien asiasisältöä.

Apulaisoikeuskansleri Hiekkataipale totesi, kunnan toimielimen esityslistan otsikoissa tulee aina kuvata asiasisältöä siten, että yleisöllä on otsikon perusteella mahdollisuus halutessaan pyytää asiasta lisätietoa.

– Riittävänä menettelynä ei voida pitää sitä, että otsikossa todetaan asian olevan "salainen" tai että otsikossa mainitaan yksinomaan salassapidon perusteena oleva lainkohta. Kun pöytäkirjojen asiakohdissa niiden asiasisältöä ei ole yksilöity edes otsikkotasolla, kuntalaisilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia saada tietoa kyseisten päätösten tekemisestä kuin muista samantyyppisistä kunnan päätöksistä.

Riittävänä menettelynä ei voida pitää sitä, että otsikossa todetaan asian olevan "salainen" tai että otsikossa mainitaan yksinomaan salassapidon perusteena oleva lainkohta.

Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale

Myös apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen on korostanut esityslistojen ja pöytäkirjojen julkisuutta.

– Salassapitoa koskevat säännökset voivat tarkoittaa, että pöytäkirjaan sisältyviä tietoja ei voida kokonaisuudessaan julkaista yleisessä tietoverkossa. Tietoverkossa julkaistavassa pöytäkirjassa tulee kuitenkin aina olla päätöksentekoon liittyvät olennaiset tiedot sekä ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiseksi.

Lue myös:

Apulaisoikeuskansleri: Kunnan menettely verkkotiedottamisessa (siirryt toiseen palveluun)

Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Kaupunginhallituksen esityslistojen julkaiseminen yleisessä tietoverkossa (siirryt toiseen palveluun)