Puolet huumerateista jäi kiinni pääkaupunkiseudulla ja Sisä-Suomessa – Poliisi: Päihdekulttuurin muutos syntyy isoissa keskuksissa

Alkoholi on edelleen tyypillisin päihde, jonka vaikutuksen alaisena ajamisesta suomalaiset jäävät kiinni.

päihteet
Partioivia poliiseja.
Henrietta Hassinen / Yle

Huumautuneena ajaminen keskittyy suurien kaupunkien poliisilaitosten alueelle. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion keskiviikkona julkaistuista tilastoista käy ilmi, että etenkin muuttovoitollisten kaupunkien poliisilaitokset lähettävät näytteitä, joista selvitetään kuljettajan veren huume- ja lääkeaineet.

Paikallispoliisit lähettivät laboratorioon viime vuonna ennätykselliset 7 600 verinäytettä, joista pyydettiin tutkimaan huume- ja lääkeainepitoisuudet. Määrä on lähes tuhat tapausta enemmän kuin vuonna 2016.

Lisäksi laboratorio tutki viime vuonna noin 1 700 näytettä, joissa kuljettajan epäiltiin käyttäneen huumeiden tai lääkkeiden lisäksi myös alkoholia.

Puolet huume- ja lääkenäytteistä tuli pääkaupunkiseudun ja Sisä-Suomen poliisilaitosten alueelta. Eniten tutkintapyyntöjä teki Sisä-Suomen (1 300) ja Helsingin (1 200) poliisilaitokset. Sisä-Suomen alueen isoimmat kaupungit ovat Tampere ja Jyväskylä.

Samaan aikaan pyynnöt alkoholipitoisuuksien selvittämiselle verestä ovat laskeneet.

Harvaan asutulla seudulla alkoholi on ykkönen

Poliisitarkastaja Samppa Holopainen Poliisihallituksesta kertoo, että isojen kaupunkien huume- ja lääke-epäilyjen taustalla lienevät kaupungistuminen, mutta myös yhteiskunnallinen muutos.

– Kulttuurinmuutokset niin päihdekulttuurissa kuin muussakin syntyy isoissa keskuksissa, Holopainen sanoo.

Toisaalta myös poliisin oma aktiivisuus vaikuttaa tilastoihin. Etenkin Sisä-Suomen suuria lukuja Holopainen selittää liikennevalvonnan tehostumisella.

Maaseutumaisempien ja pidempien välimatkojen poliisilaitosten alueella tutkintapyynnöt rikostekniseen laboratorioon keskittyivät viime vuonna alkoholipitoisuuksien määrittämiseen.

Itä-Suomen, Oulun ja Pohjanmaan poliisilaitosten alueella veren alkoholimäärää selvittäviä tutkimuksia tehtiin reilusti enemmän kuin huumeiden ja lääkkeiden määrityksiä.

Holopaisen mukaan harvaan asutuilla alueilla huumeet ovat alkoholia pienemmässä roolissa. Lisäksi poliisi saattaa Holopaisen mukaan päätyä useammin verikokeeseen, sillä välimatkat ovat pitkiä.

Valtaosa rattijuopumusepäilyistä selvitetään poliisilaitoksissa tarkkuusalkometrikokeella. Kokeella ei ole mahdollista laskea esimerkiksi veren alkoholipitoisuuksia takautuvasti. Poliisilaitoksissa tehdyt tarkkuusalkometritutkimukset eivät näy rikosteknisen laboratorion tilastoissa.

Alkoholi on edelleen tyypillisin päihde, jonka vaikutuksen alaisena ajamisesta suomalaiset jäävät kiinni.

Amfetamiinijohdannaisia ja kannabista

Poliisitarkastaja Samppa Holopaisen mielestä rikosteknisen laboratorion huumaus- ja lääkeaineita koskevat ennätysluvut vahvistavat näkemystä niiden käytön yleistymisestä.

– Päihdekulttuuri muuttuu, kun sukupolvet vaihtuvat. Perinteisesti alkoholi on ollut vanhempien ikäluokkien ja nuorilla huumeidenkäyttö on yleisempää, Holopainen sanoo.

Holopaisen analyysia tukee myös viime viikolla julkaistu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimus sekä poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten ja huumausainetakavarikoiden kasvanut määrä.

Rikostekniseen laboratorioon päätyneiden näytteiden perusteella Suomen yleisimmät huumausaineet ovat amfetamiini ja metamfetamiini sekä kannabis.

Alkoholi-, huumaus- ja lääkeainetutkimuksia tehtiin rikosteknisessä laboratoriossa viime vuonna vajaat 19 540 kappaletta.

Lue myös:

Huumeidenkäyttö lisääntyy entisestään – Aineita on tarjolla Raaseporista Ranualle

Neuloja ja verijälkiä yleisissä wc-tiloissa – lisääntynyt huumeiden käyttö on entistä näkyvämpää

Tutkimus: Suomalaiset ovat siirtyneet nopeasti kovempien huumeiden käyttöön