Professorit arvostelevat Helsinkiä, joka päätti salata tonttipapereita: "Kyllä näiden pitäisi olla julkista tietoa"

Helsingin kaupunki on teettänyt kahdella konsulttifirmalla arviot tonteistaan. Osa raporteista on salattu liikesalaisuuteen vedoten. Sekä hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää että julkisoikeuden professori Raija Huhtanen pitävät menettelyä osin ristiriitaisena.

maanvuokraus
puutaloja kumpulassa
Muun muassa näiden talojen tonttivuokria Helsingin kaupunki miettii nyt uusiksi. Asukkaat vastustavat kovia korotuksia.yle

Salaisten konsulttiselvitysten käyttö Helsingin tonttivuokrien määrittelyssä ihmetyttää Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professoria Olli Mäenpäätä.

Mäenpään mukaan kiinteistöjen arvot eivät ole salassa pidettävää tietoa. Lisäksi hän kritisoi menettelyä, jossa rakennusliikkeiden edustajia lukuun ottamatta kuka tahansa saa mennä katsomaan salaisia papereita kaupungin tiloihin, jos allekirjoittaa salassapitositoumuksen.

Mäenpään mukaan Helsingin kaupungin tekemä salassapitopäätös kuulostaa juuri tästä syystä ristiriitaiselta.

– Kyllä tämä herättää epäilyksen, että onko papereissa loppupeleissä mitään salaista tietoa, Olli Mäenpää sanoo.

Samoilla linjoilla on Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen.

– Joko paperit ovat salaisia tai sitten eivät. Ei voida rajata, että vain rakennusfirmat eivät pääse katsomaan papereita. Jos on kyse salassa pidettävistä tiedoista, ne voidaan antaa vain asianosaisille, Huhtanen täsmentää.

Helsinki vetoaa liikesalaisuuksiin

Yle kertoi viime viikon lopussa, että Helsingin kaupungin uudet tonttivuokrat muun muassa Käpylässä ja Kumpulassa on laskettu salaisten raporttien perusteella. Asukkaat ovat saaneet käydä katsomassa kaupungin tiloissa tonttinsa vuokran määrittävät luvut ja perustelut, mutta niistäkään ei ole kaikilta osin käynyt ilmi, miten luvut on laskettu.

Myös Ylen toimittaja pääsi katsomaan salaisia papereita pyynnöstä. Toimittajan tuli kirjoittaa myös salassapitosopimus.

Helsingin kaupunki perustelee papereiden osittaista salaamista sillä, että raporteissa on liikesalaisuuksia.

Valmisteleva lakimies Anne Nahi sanoo, että kaupunki on kuitenkin halunnut, että mahdollisimman moni pääsee katsomaan papereita.

– Kaupunki lähtee siitä, että raporteista annetaan mahdollisimman paljon tietoa. Konsulttiyritykset ovat antaneet meille suostumuksen, että kuka tahansa, paitsi kilpailevat liikkeenharjoittajat, voi tulla tänne meille ja tehdä muistiinpanoja omaan käyttöönsä lausunnoista, jotka pitävät sisällään salassa pidettävää tietoa.

– Kaupunki ja arviot tehneet konsulttifirmat haluavat myötävaikuttaa siihen, että tästä saavat kaikki tietoa, koska tämä on merkittävä asia. Me vain varmistamme, että tänne ei tule ketään kilpailevaa liikkeenharjoittajaa imuroimaan tietoja, Nahi täsmentää.

Vain tonttien asukkaat saavat itselleen kopiot salaisista papereista mukaansa.

Salattavia asiakirjoja kymmeniä vuodessa

Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Raimo K. Saarinen ei tunne asian yksityiskohtia, joten hän ei osaa sanoa, miksi asiakirjat ovat osin salattu. Hän on tehnyt asiasta päätöksen.

– Olen tehnyt vain asiaa koskevat päätökset esityksen mukaan. En tunne yksityiskohtia.

– On kuitenkin aivan normaali käytäntö salata asiakirjoja. Vastaavia salassapitopäätöksiä tehdään kymmenittäin vuodessa, Saarinen sanoo.

Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen ei ehtinyt kommentoimaan asiaa, vaan pyysi ottamaan yhteyttä valmistelevaan lakimieheen Anne Nahiin.

Lakimies Nahin mukaan raporteissa on liikesalaisuuksia, joita kilpailijat voisivat kopioida. Sen takia kyseisiä asiakirjoja pyritään salaamaan. Lain mukaan liikesalaisuudet ovat salassapidettävää tietoa.

Salassapidettäviä asioita, eli liikesalaisuuksia, papereissa ovat Nahin mukaan rakennusoikeuden arvoon vaikuttavat tekijät tonteilla, arvioijan työtavat ja arvion lopputulos, eli eri kaupunginosien rakennusoikeuden arvot.

Nahin mukaan Suomessa on useita kiinteisöarvioita tekeviä tahoja, jotka voisivat olla kiinnostuneita tällaisista luvuista.

– Jos nämä arviot olisivat vapaasti käytettävissä, ne voisi kuka tahansa ottaa.

– Mielestäni ei voida katsoa, että alueen rakennusoikeuden hinta olisi julkinen tieto. Moni arviointitoimintaa harjoittava taho tuottaa tällaisia arvioita, joissa he arvioivat eri alueiden rakennusoikeuden hintoja.

Nahin mukaan kaupunki pyrkii ensisijaisesti turvaamaan sen, että kukaan muu yritys ei saa tietoja.

– Se ei mielestäni olisi oikein, että joka tekisi arvion ensin – se olisi julkinen tieto. Muut vain voisivat kopioida, sen enempää töitä tekemättä, Nahi lisää.

Nahin mielestä jokaisen arvion laatijan työtavat pitäisi tämän takia olla liikesalaisuuden piirissä.

– Ettei niitä voi toinen kilpailija hyödyntää vain siksi, että niistä tulee viranomaisten asiakirjoja.

Kaupunki: Konsulttiyrityksiä on kuultu

Nahin mukaan kaupunki on itse tehnyt salassapitopäätöksen, kuten lain mukaan kuuluu. He ovat toki kuulleet konsulttiyrityksiä, kuten saa tehdä.

– Kaupunki on ollut sitä mieltä, että näissä papereissa on liikesalaisuuksia ja osin sisältävät salassapidettävää tietoa. Mutta pitää muistaa, että konsulttifirmat ovat antaneet suostumuksensa, että kuka tahansa voi tulla tänne katsomaan tietoja.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan tonttien arvot kuulostaa julkiselta tiedolta. Hän ihmettelee kaupungin menettelyä.

– Kyllä vähän vaikuttaa, että kaupunki ei ole ihan julkisuuslain mukaan toiminut. Yleisesti on kyllä vaikea ajatella, että kaupungin kiinteistöjen arvo olisi jotenkin liikesalaisuuden luontoinen tieto. Päinvastoin se kuulostaa ihan julkiselta tiedolta, Mäenpää sanoo.

Myös Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen pitää perusteluita ristiriitaisina.

– Perustelut herättää epäilyn, että onko kyse liikesalaisuudesta ollenkaan. Vai onko kaupunki sitoutunut toimeksiantosopimuksen yhteydessä yrityksen tahtoon, Huhtanen miettii.

Helsinki päättää tonttien vuokrista tänä keväänä.