Rysky Riiheläisen kolumni: Sienipilven paluu

Donald Trumpin ja Kim Jong-unin mahdollinen tapaaminen alleviivaa paitsi näiden kiisteltyjen valtionpäämiesten roolia myös sitä, että maailmassa on käynnistynyt uusi varustelukilpailu ydinaseissa, kirjoittaa Janne "Rysky" Riiheläinen.

ydinaseet
Janne Riiheläinen
Janne RiiheläinenJyrki Lyytikkä / Yle

Maailma jännittää toteutuuko lähitulevaisuudessa kahden toisilleen ydinaseilla uhonneen valtionpäämiehen tapaaminen. Yhdysvaltain Trumpin ja Pohjois-Korean diktaattorin Kimin tapaamisen dramaattisuus vetoaa epäilemättä kummankin johtajan mielenlaatuun.

Taustalla asetelmassa ovat ydinräjähdysten sienipilvet, jotka korostavat näyttämölle astuvien miesten tärkeyttä ja asemaa elämästä ja kuolemasta päättäjinä. Vaikka tapaamisen tavoite, sodanuhan vähentäminen, on periaatteessa hyvä, niin tällainen show isoine riskeineen on harvinaisen huonosti ydinaseiden kanssa yhteensopivaa toimintaa.

Kun maailma siirtyi 50-luvulla aikaan, jossa ydinsota oli mahdollinen maailmanlopun tapa, muotoutui kliininen tapa käsitellä sitä kansainvälisessä politiikassa. Aseiden tuhovoima on ollut riittävän kovaa ja uhoaminen on katsottu sopimattomaksi ja vaaralliseksi. Kuitenkin Kim sai yllytettyä Trumpinkin uhoamaan (siirryt toiseen palveluun) isommasta napistaan.

** Trumpin arvaamattomuus** ei ole vain sketsihuumoria, vaan aitoa pelkoa hänen oman hallintonsa sisällä. Republikaanien keskuudessa keskustellaan aivan vakavissaan siitä, miten hallituksen avainministerien pitäisi kirjaimellisesti taklata Trump irti ydinaseiden laukaisunapista, jos hän aikoisi iskeä Pohjois-Koreaan.

Viime vuosina on käynnistynyt uusi varustelukilpa ydinaseissa.

Ydinasevaltoja ovat tällä hetkellä Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Pohjois-Korea sekä Israel, vaikka viimeisin ei asiaa julkisesti myönnä tai kiellä. Myös Etelä-Afrikalla oli apartheid-aikaan muutamia alkeellisia pommeja ja sekä Iran että Irak ovat jossain vaiheessa olleet hyvin lähellä ydinaseen valmistumista.

Viime vuosina on käynnistynyt uusi varustelukilpa ydinaseissa. Työn alla ovat olleet erityisesti pienemmät, taktisesti käytettävät ydinaseet. Tämän kehityksen on myös pelätty madaltavan kynnystä käyttää ydinaseita.

Pohjois-Korea liittyi ydinasevaltojen joukkoon kymmenkunta vuotta sitten ja sen linja ydinaseistaan puhumiseen on ollut hyvin dramaattinen. Eristynyt diktatuuri haluaa tukijoiden ja voiman puutteessa turvata itsensä näillä joukkotuhoaseilla, ottaen kaiken irti niistä sekä sisään- että ulospäin suuntautuvalla uholla.

Globaalia supervalta-asemaa tavoittelevalla presidentti Putinin Venäjällä on valtavan pinta-alansa ja erityisyyden uskonsa lisäksi vain vähän perusteita tämän aseman saamiseksi. Siksi ydinaseet ovat nousseet nyky-Venäjän politiikan keskiöön.

Putin käyttääkin häikäilemättä valtapoliittisten pyrkimystensä taustavoimana maan kykyä tuhota maailma.

Kansakunnalleen vastikään puhunut Putin (siirryt toiseen palveluun) esitteli joukon ihmeaseita, joilla Venäjä on valmis tuhoamaan uhkaajansa. Kylmäävää konkreettisuutta niiden esittelyyn toi animaatio, jossa ohjukset ovat osumassa Floridaan. (siirryt toiseen palveluun) Taustalta löytyy myös ydinaseilla osoittelua ainakin Tanskaa, Norjaa ja Britanniaa kohtaan sekä Krimin miehitykseen liittyvä uhkaus käyttää tarvittaessa ydinaseita. Putin käyttääkin häikäilemättä valtapoliittisten pyrkimystensä taustavoimana maan kykyä tuhota maailma.

Britannia päätti vastikään uusia sukellusveneisiin perustuvan ydinaseistuksensa. Neljän uuden Trident-sukellusveneen arvioidaan maksavan jotain noin 35 miljardista eurosta ylöspäin. Brexitin jälkeen Ranska on ainoa ydinasevalta EU:ssa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jatkanut edeltäjiensä linjalla (siirryt toiseen palveluun) ja pitää tiukasti kiinni Ranskan ydinaseista.

Suomikin on joutunut ottamaan kantaa, kun ydinaseiden kieltosopimus on ollut käsittelyssä YK:n yleiskokouksessa. Suomi asettui neuvottelujen ja myös sopimuksen ulkopuolelle, perustellen toimintaansa sillä, ettei yksikään ydinasevalta ollut mukana siinä. Suomen näkemyksen mukaan ydinsulkusopimus, jossa on mukana myös suurin osa ydinasevalloista, on toimivampi tapa säädellä ydinaseiden riskejä.

Ydinaseiden kieltosopimus esittää idealistisen tavoitteen ydinaseettomasta maailmasta ja ydinkoekielto puolestaan pyrkii pragmaattiseen rajoittamiseen. Ehdotonta ydinasekieltoa ajava kansalaisjärjestö ICAN sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon.

Ruotsi päätti allekirjoittaa kieltosopimuksen (siirryt toiseen palveluun), mutta on joutunut hankalaan välikäteen, sillä Yhdysvallat kertoi Ruotsille Nato-yhteistyön mahdollisesti hankaloituvan tämän takia. Naton rakenteissa ydinaseilla on merkittävä asema ja siksi läheinen yhteistyö, saatikka jäsenyys, niiden kieltämiseen sitoutuneen maan kanssa on perin hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Ruotsi ei ole ainakaan vielä allekirjoittanut sopimusta, vaan maan hallitus selvittää allekirjoittamiseen liittyviä poliittisia ja juridisia näkökohtia.

Luulin mielenmaiseman sienipilvien jääneen kasarimuistoiksi. Tuomiopäivän kello (siirryt toiseen palveluun) näyttää kuitenkin nyt kahta vaille kahtatoista ja niin lähellä keskiyötä se on ollut viimeksi vuonna 1953. Nyt pitäisi vielä tietää, mitä kannattaa tehdä, etteivät kellon viisarit nytkähtäisi eteenpäin.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Korjaus 15.3. klo 8.30: Ydinkoekieltosopimus korjattu ydinsulkusopimukseksi.