Puolueiden yhteinen tiedotustilaisuus EU-puheenjohtajuudesta äityi riidaksi: "Et voi tulla ulos kokouksesta ja väittää toisten sanoneen sellaista"

Perussuomalaiset irtautui parlamentaarisen EU-puheenjohtajuutta valmistelevan työryhmän tavoitteista heti alkuunsa.

suomalaiset poliitikot
Uutisvideot: Arhinmäki ja Meri sanaharkassa
Uutisvideot: Arhinmäki ja Meri sanaharkassa

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ajoittuu ensi vuoden heinäkuusta joulukuuhun.

Ajankohta on äärimmäisen haasteellinen. Ensin keväänä on eduskuntavaalit, sen jälkeen Britannia irtautuu EU:sta ja sen jälkeen järjestetään toukokuussa europarlamenttivaalit. Näillä näkymin voi ennakoida, että EU-parlamentin paikkajako menee pitkälle uusiksi.

Tästä syystä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on päättänyt hoitaa puheenjohtajuuteen valmistautumisen laajalla parlamentaarisella rintamalla, jossa ovat mukana niin hallituspuolueet kuin oppositio.

Sipilä järjesti tänään keskiviikkona virka-asunnollaan Kesärannassa niin sanotun pyöreän pöydän keskustelun Suomen tulevasta EU-puheenjohtajakaudesta. Keskusteluun oli kutsuttu kaksi edustajaa jokaisesta eduskuntaryhmästä.

Minusta on vastenmielistä, että perussuomalaiset puhuu tässä nyt ihan muuta kuin on sanottu.

Paavo Arhinmäki

Sipilä oli valmistautunut kokoukseen asialistalla, jossa oli 12–15 hänen mielestään Suomelle tärkeää asiaa.

Listalta löytyvät ilmasto, sisämarkkinat, kauppapolitiikka, pohjoinen ulottuvuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet. Sipilän oman listan neljän kärki on kiertotalous, biotalous, sisämarkkinat ja kauppapolitiikkaa.

Oppositiopuolueet pitivät alustavaa listaa hyvänä lähtökohtana, paitsi perussuomalaiset.

Meri ja Arhinmäki ottivat yhteen

Kokoukseen osallistunut Leena Meri (ps.) ilmoitti neuvotteluiden jälkeen pidetyssä puolueiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa puolueensa kannan.

– Siitä olen samaa mieltä, että kokous oli hyvähenkinen, mutta lähestymistavasta olen eri mieltä. Tässä oli lähtökohtana se, että integraatiota ja EU:ta pitää syventää. Meidän lähtökohta on se, että tavoitetta ei laiteta valmiiksi.

Tästä alkoi melkoinen haloo ja huuto.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki hermostui siitä, että Meri laittaa sanoja muiden suuhun.

– Kyllä te niin sanoitte, että EU:n legitimiteettiä ja kansalaisten luottamusta EU:hun tulee lisätä, mutta tässä median edessä se ehkä vähän muuttuu.

– Minusta on vastenmielistä, että perussuomalaiset puhuu tässä nyt ihan muuta kuin on sanottu. Se, että me puhutaan tuolla sisällä, että EU:hun ei luoteta ja EU ei hoida tavallisten ihmisten asioita, niin te vedätte sellaisen johtopäätöksen että muut ajavat liittovaltiokehitystä. Ihan käsittämätöntä puhetta, Arhinmäki tykitti.

Huhtasaari ei tullut tiedotusvälineiden eteen

Mielenkiintoista tilanteessa oli se, että puheenjohtaja Laura Huhtasaari oli kokouksessa ja käytti perussuomalaisten puheenvuoron, mutta ei tullut tiedotusvälineiden eteen.

Sä et voi tulla ulos kokouksesta ja väittää toisten sanoneen sellaista, mitä toiset eivät ole sanoneet.

Paavo Arhinmäki

– Sä et voi tulla ulos kokouksesta ja väittää toisten sanoneen sellaista, mitä toiset eivät ole sanoneet, hermostui Arhinmäki Merelle.

Muut puolueet komppasivat Arhinmäkeä.

Arhinmäen mukaan Sipilän lähestymistapa oli hyvä.

– Kun ei kerran tiedetä, kuka seuraavassa hallituksessa istuu niin tarjotaan ikäänkuin Buffet-pöytä, jossa on enemmän tavoitteita kuin 3–4 ja seuraava hallitus sitten poimii omat kärkihankkeensa, sanoi Arhinmäki.

Kiertotalouden edistäminen oli esimerkiksi sellainen, joka oli lähes kaikkien mieleen.

Niinistö: Suomen pitäisi olla aloitteellinen

Ville Niinistön (vihr.) mielestä Suomen pitäisi nyt olla aloitteellinen, koska puheenjohtajuus ajoittuu ajankohtaan, jossa lyödään lukkoon komission viisivuotisohjelma. Lipposen Pohjoinen ulottuvuus -aloitteeseen viitaten Niinistö pitää tärkeänä, että EU-kansalaisten luottamus palautetaan muun muassa puuttumalla työttömyyteen.

RKP toivoo, että Suomi pystyy nostamaan itseään esillepuheenjohtajuuden aikana rakentavasti ja lippu korkealla.

– Vahva EU on Suomen etu, sanoo Anna-Maj Henriksson (rkp).

Suomi valmistelee vuoden 2019 loppuvuoden puheenjohtajuuttaan yhdessä edeltävän Romanian ja perässä tulevan Kroatian kanssa. Trion tavoitteet on tarkoitus julkistaa joulukuussa.