USA:n opiskelijat osoittavat mieltä aselakeja vastaan – "Nuoret eivät enää hyväksy vanhoja, väsyneitä fraaseja"

Yhdysvaltain asekulttuuriin perehtynyt tutkija uskoo, että aselakien tiukentamista vaativalla liikkeellä on hyvät mahdollisuudet onnistua ainakin osavaltiotasolla.

mielenosoitukset
Mielenosoittajia kylttien kanssa joissa vastustetaan aseita.
Aseita vastustavia mielenosoittajia 25. helmikuuta Floridassa.Joe Raedle / AFP

Yhdysvalloissa järjestetään tänään keskiviikkona satoja tapahtumia, joissa eri oppilaitosten opiskelijat osoittavat mieltään Yhdysvaltain löysiä aselakeja vastaan ja vaativat niihin tiukennusta.

Tapahtuma on saanut alkunsa Floridassa helmikuussa tapahtuneesta kouluampumisesta, jossa 17 nuorta sai surmansa. Mielenosoitukset ovat osa maanlaajuista #NeverAgain-kampanjaa.

Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen uskoo, että nuorilla on hyvät mahdollisuudet saada vaatimuksiaan läpi ainakin osavaltiotasolla. Floridan murhenäytelmän jälkeen alkanut kampanja on tuonut uudenlaisen toivonkipinän aselakeja vastaan suuntautuvaan liikehdintään.

– Nuoret ovat pettyneitä poliitikkojen kyvyttömyyteen saada aikaan muutosta, samoin kuin aseteollisuuden ja rahan valtaan, Heiskanen toteaa.

Hän muistuttaa, että Floridan osavaltiossa aselakeja on jo kampanjan seurauksena tiukennettu. Aseen ostamisen alaikärajaa on nostettu ja aseiden tulinopeutta nostavan pumppuperän käyttö kielletty.

– Floridassa on ollut yksi löyhimmistä asekulttuureista ja aiemmin näistä asioista ei ole voinut edes keskustella, joten tämä on aivan poikkeuksellista. Muutoksen läpimeno osoittaa, että liike otetaan vakavasti, Heiskanen pohtii.

Opiskelijaliike ja nämä lukiolaiset eivät enää suostu hyväksymään sitä vanhaa väsynyttä retoriikkaa, jota on toistettu vuodesta toiseen. He sanovat, että tässä ei ole mitään järkeä ja heidän elämänsä on katkolla, Heiskanen arvioi.

Vanhoja, löysiä aselakeja puolustaneet republikaanit ja Kansallinen kivääriyhdistys NRA ovat vedonneet Yhdysvalloissa perustuslailla turvattuun aseenkanto-oikeuteen ja siihen, ettei valtionhallinnon pitäisi määrätä ihmisten tekemisiä.

Demokraatit eivät pääasiassa ole olleet kaatamassa perustuslaillista aseenkanto-oikeutta, vaan ovat vain hakeneet siihen rajoituksia.

2000-luvulla kansalaisaktivismi on kasvanut ja kehittynyt

Benita Heiskanen muistuttaa, että opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana monissa yhteiskunnan kehitysvaiheissa jo 1960-luvulta lähtien.

2000-luvulla ruohonjuuritason aktiivisuus on kasvanut ja Donald Trumpin presidenttikaudella tiivistynyt edelleen.

Viime vuosina on ollut useita kampanjoita, kuten rahan valtaa vastustanut Occupy Wall Street, mustiin kohdistunutta poliisiväkivaltaa vastustanut Black Lives Matter sekä naisten ahdisteluun puuttunut #MeToo.

Nämä kampanjat ovat osoittaneet, että nuorten ääni on alkanut kuulua ja se on antanut aktivisteille itseluottamusta.

Heiskanen huomauttaa, että #NeverAgain-kampanja on hyvin systemaattinen ja organisoitunut. Ensi viikolla on myös aikeissa järjestää maanlaajuinen mielenosoitustempaus.

Näissä mielenosoituskampanjoissa on aina riski, että ne alkavat hiipua. Tässä tapauksessa olosuhteet ovat hyvät, jotta liekki pysyy elossa, Benita Heiskanen uskoo.

Mistä on kysymys Yhdysvaltain aselakikiistassa? Katso video

Uutisvideo: 7 000 tyhjää kenkäparia kongressin nurmikolla osoitti vuoden 2012 jälkeen kuolleiden nuorten määrän.