1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

Nämä nuoret tietävät, miksi valtiovalta pelkää heitä - uusi sukupolvi äänestää nyt ensi kertaa Venäjällä

Youtube-ajan kasvatteja ei voi manipuloida valtion tv-kanavilla. He odottavat jo politiikan sukupolvenvaihdosta.

A-studio: Putinin kasvatit
A-studio: Putinin kasvatit

Anna Litshajevalla ja Vitali Boikolla on paljon yhteistä. Kumpikin opiskelee yliopistossa, toinen Moskovassa ja toinen Smolenskissa. Kumpikin on läheinen perheensä kanssa. Kummankin kotona on matkoilta tuotuja koristelautasia ja kummallakin on lemmikkejä.

Litshajevan sängyn yläpuolelle on ängetty puoliksi piiloon vanhoja pehmoleluja ja Boikon asuntolahuoneen lattialla on leikkiautoille sopiva liikennematto.

Tärkein yhtäläisyys heidän välillään on ikä. Litshajeva on 19-vuotias ja Boiko 18. He edustavat sukupolvea, joka on Venäjällä saanut lempinimen “sukupolvi P”.

Boiko ja Litshajeva olivat taaperoiässä, kun Vladimir Putinin ensimmäinen kausi Venäjän presidenttinä alkoi vuonna 2000. Kahden kauden jälkeen tämä siirtyi pääministeriksi, jonka jälkeen hän palasi presidentiksi.

Nyt nuoret aikuiset voivat äänestää vaaleissa ensi kertaa. Halutessaan Putinia. Mutta aikovatko he tehdä niin?

Venäläisten nuorten poliittinen aktiivisuus kiinnitti valtaeliitin huomion toden teolla noin vuosi sitten, kun tuhannet teini-ikäiset osallistuivat oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin koolle kutsumiin mielenosoituksiin.

Protesteista levisi maailmalle kuvia nuorten perässä lyhtypylväisiin pungertavista poliiseista sekä toivo siitä, että Venäjällä olisi kasvanut sukupolvi, joka vaatii todellista demokratiaa.

Kuva: Juri Kochetkov / EPA

Näin ajattelee myös Vitali Boiko, jonka mukaan valtiovalta pelkää nuoria. Hän uskoo että uudella sukupolvella on selkeä käsitys siitä, että demokratiassa kansalaisten kuuluu voida vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maa kehittyy.

Heille Venäjän 1990-luvun kaaos on vain tarinoista tuttu.

– 1990-luku teki pahaa sille, miten venäläiset suhtautuvat demokratiaan. Ihmisille tuli väärä käsitys, jonka mukaan demokratia on sitä, että joku voi vahingoittaa heitä, eikä kukaan joudu siitä vastuuseen, Boiko sanoo.

Boiko on itse osallistunut vasemmiston mielenosoituksiin ja saanut siitä sakkojakin. Hän seuraa edelleen opposition tilannetta sekä esimerkiksi Navalnyin kriittistä Youtube-kanavaa, muttei ole enää aktiivinen.

Näissä vaaleissa hän ei aio äänestää, sillä ei näe siinä mitään järkeä. Hän ei luota järjestelmään, eikä vaalitulokseen. Ei niin kauan, kuin ei voi itse kysyä jokaiselta venäläiseltä erikseen, ketä tämä äänesti.

Vitali Boiko Kuva: Iida Tikka / Yle

Anna Litshajeva on eri mieltä. Hänen mielestään äänestää pitää.

Litshajeva ei sano päättäneensä vielä, ketä aikoo itse äänestää, mutta pitää tällä hetkellä Putinia parhaana vaihtoehtona.

Nuorten äänestysaktiivisuudesta ei ole Venäjällä tehty kattavaa tutkimusta eikä edes koko kansan todellista äänestysaktiivisuutta voida määrittää varmasti vaalivilpin vuoksi. Tarkkailijajärjestö Golos arvioi, että esimerkiksi vuoden 2016 duuman vaaleissa väärennettiin noin 10–12 miljoonaa ääntä.

Riippumaton mielipidetutkimuksia teettävä Levada-keskus arvioi joulukuussa, että äänestysprosentti on jäämässä presidentinvaaleissa ennätysalhaiseksi – silloisen mittauksen mukaan alle 60 prosenttia venäläisistä oli edes harkinnut äänestämistä vaaleissa.

Jos äänestysprosentti jäisi alle viidenkymmenen, se tarkoittaisi, että Putinia tukee alle puolet venäläisistä. Vähintään siksi myös nuoret on saatava uurnille.

Navalnyin mielenosoitusten jälkeen Putinin vaalikoneisto asetti nuoret yhdeksi kohderyhmistään kampanjatyön aikana, eläkeläisten ja työläisten ohella.

Nuorille on muun muassa järjestetty vuoden aikana useita tapahtumia, joissa heille on koetettu antaa mahdollisuus osallistua ainakin kosmeettisesti päätöksentekoon maassa.

Välillä epätoivoisilta vaikuttavat nuorison ymmärtämisen yritykset ovat herättäneet huvitusta, esimerkiksi kun nuoria venäläisiä Youtube-tähtiä kutsuttiin puhumaan duuman istuntoon. Monia nauratti myös, kun pääministeri Dmitri Medvedev ehdotti Kommersant-lehden tietojen mukaan nuorille suunnatun uuden poliittisen tv-kanavan perustamista. Kaikki nuorethan käyttävät Youtubea!

Litshajeva on osallistunut muun muassa nuorten duuman toimintaan, jonka tarkoituksena on myös kuulla nuoria. Hän kertoo olleensa pettynyt nähdessään duumaedustajien katselevan videoita ja räpläävän puhelimiaan tärkeiden äänestysten aikana.

Anna Litshajeva (vas.) ja ystävä Galina Mgimon yliopiston aulassa. Kuva: Iida Tikka / Yle

Litshajeva opiskelee Moskovassa arvostetussa Mgimo:n yliopistossa, joka on ulkoministeriön alainen kansainvälisten suhteiden instituutti. Yliopistosta on valmistunut monia Venäjän korkeimman poliittisen eliitin jäseniä – heidän joukossaan muun muassa ulkoministeri Sergei Lavrov sekä kaksi tämänhetkistä presidenttiehdokasta, Ksenija Sobtsak ja Boris Titov.

Litshajevan mukaan hänen ystävänsä äänestävät monipuolisesti eri ehdokkaita. Jotkut tukevat jopa opposition Sobtsakia.

Litshajeva suhtautuu ristiriitaisesti Putiniin ja tämän loputtomaan valtakauteen.

– Minusta pitkä kausi ei ole pääasiallinen ongelma. Jos hän tekisi kaiken täydellisesti, hän voisi hallita vaikka tuhat vuotta. Mutta jos hän olisi tehnyt kaiken mitä olisi voinut, emme olisi tässä tilassa, Litshajeva sanoo.

Hänen mukaansa Venäjä keskittyy nyt liikaa ulkopolitiikkaan. Ensin pitäisi korjata oman maan ongelmat ja nostaa elintaso muun kehittyneen maailman tasolle.

– Mutta toisaalta Putin on tehnyt hyvin paljon. Hän ei ole huonoin vaihtoehto joka meillä on, Litshajeva sanoo.

Sekä Litshajeva että Boiko uskovat, että tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, sillä maailma on avoin ja internet on mahdollistanut monet ennen mahdottomatkin yhteydet ja elinkeinot. Kumpikin haaveilee oman yrityksen perustamisesta.

Molemmat odottavat myös muutosta. Boiko toivoo, että korruptiosta päästäisiin hiljalleen eroon. Litshajeva toivoo enemmän kilpailua Venäjän poliittiseen kenttään. Hänen mukaansa tulossa kuuden vuoden kuluttua poliittisessa eliitissä on edessä sukupolvenvaihdos.

– Nämä ovat viimeiset vaalit, joissa vanhempi polvi voi ottaa osaa. Kellot tikittävät, hän sanoo.

_A-studio käsittelee aihetta tänään lähetyksessään TV1:ssä klo 21. _