Kreikasta Suomeen turvapaikanhakijoita, tai Suomesta Kreikkaan rahaa? Tuleva EU-asetus saattaa pakottaa Suomen maksumieheksi

EU-maat saattavat piankin äänestää asetuksesta, joka sitoo maat joko jakamaan turvapaikanhakijoita keskenään, tai sitten antamaan paineen alla oleville maille taloudellista tukea.

turvapaikanhaku
Tuhansia pakolaisia kävelee kreikkalaisen Idomenin kylän leiriltä kohti Makedonian rajaa 14. maaliskuuta.
Tuhansia pakolaisia käveli kreikkalaisen Idomenin kylän leiriltä kohti Makedonian rajaa 14. maaliskuuta 2016.Nake Batev / EPA

Vuonna 2015 Eurooppaan saapuneet yli miljoona turvapaikanhakijaa osoittivat, että nykyinen turvapaikkajärjestelmä ei käytännössä ole valmis suurten ihmismäärien vastaanottamiseen. EU-maat ovat siitä lähtien yrittäneet sopia turvapaikkakäytäntöjä koskevista asetuksista.

Keskeisimpiä puheen- ja kiistanaiheita on ollut taakanjakomekanismin käyttöönottaminen. Se tarkoittaisi sitä, että jokaiselle EU-maalle määriteltäisiin kiintiö, jonka ylityttyä turvapaikanhakijoita alettaisiin siirtää paineen alla olevasta maasta toisiin.

Suomi on koko ajan vastustanut pakkoon perustuvaa taakanjakoa. Nyt jäsenmaiden väliset neuvottelut ovat kuitenkin kallistuneet sille kantille, että EU-maat sitoutuvat auttamaan toisiaan joko vastaanottamalla turvapaikanhakijoita, tai sitten rahalla.

– On mahdollista, että siirrot voitaisiin kompensoida antamalla taloudellista tukea maalle joka on paineen alaisena. Joko antamalla materiaalista tukea, henkilöstöä, tai sitten selvää rahaa, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja Jorma Vuorio.

Uusi käytäntö voisi olla voimassa jo vuoden päästä

Sopiminen taakanjaosta sisältyy niin sanottuun Dublin-asetukseen, jonka uusimisesta pyritään saamaan sopu kesäkuussa. Jos yksimielisyyttä ei löydy, asiasta todennäköisesti päätetään neuvoston, eli tässä tapauksessa jäsenmaiden sisäministerien, äänestyksellä.

– Näkemykseni on, että asiasta päätetään ennemmin tai myöhemmin enemmistöpäätöksellä. Kaikki maat joutuvat sitten sitoutumaan siihen. Kukaan ei voi täysin varmasti sanoa miten käy, mutta tämä todennäköisin vaihtoehto, Vuorio sanoo.

Yksityiskohtia, kuten jäsenmaille määriteltyä kantokykyä, ei ole sovittu. Kantokyky kuitenkin Vuorion mukaan todennäköisesti perustuisi jäsenmaan väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen.

Neuvoston äänestyksen jälkeen asetuksesta neuvotellaan Euroopan parlamentin kanssa. Jos uusiksi muokattu asetus hyväksytään, se sitoo jäsenmaita teoriassa heti. Käytännössä sen käyttöönottoon menee kuitenkin aikaa, sillä jäsenmaiden on rukattava lainsäädäntöjään asetuksen mukaiseksi.

– On puhuttu kuuden kuukauden implementointijaksosta. Uskoisin, että vuoden päästä kaikki saattaisi olla voimassa.

On kuitenkin mahdollista, että Dublin-asetuksen uusimista lykätään edelleen. Asetuksen korjaaminen on vain osa EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamispakettia, johon kuuluu kuusi muuta asetusta tai direktiiviä koskevaa säädösehdotusta.

Paine saada päätös aikaan myös Dublinin osalta on kuitenkin kova, sillä se on turvapaikkajärjestelemän osista olennaisin.

– Komission ja parlamentin mandaatti on loppumassa. Tämä yritetään kaikin keinoin ratkaista tällä kaudella, Vuorio sanoo.

Uudistus tarvitaan, jotta vuoden 2015 tilanne ei toistuisi

Turvapaikkajärjestelmän uusimisella on kiire, sillä vuoden 2015 kaltaisen "muuttoliikekriisin" ei haluta toistuvan. Silloin turvapaikanhakijat tulivat Eurooppaan ennen kaikkea Kreikan kautta. Kreikan kantokyky tuli kuitenkin nopeasti täyteen, jonka jälkeen turvapaikanhakijat kulkivat rekisteröimättöminä Euroopan läpi haluamiinsa maihin.

Se ei ainoastaan osoittanut miten huonosti EU:n turvapaikkapolitiikka toimii, vaan myös vei uskottavuuden EU:n ulkorajavalvonnalta.

– Jos paljon ihmisiä saapuu paljon unionin alueelle, on tärkeää, että kaikki pystytään rekisteröimään. Ulkorajavalvonta menettää muuten nopeasti merkityksensä, Vuorio sanoo.

Dublin-asetuksen mukaan ensimmäinen maa, josta turvapaikkaa on haettu, on vastuussa prosessin loppuunsaattamisesta. Vastuumaa tarkistetaan EU-maiden yhteisestä rekisteristä, jonne ulkorajan ylittäneen tiedot tallennetaan.

Vuosina 2015-2016 turvapaikanhakijoita ei kuitenkaan voitu palauttaa kantokykynsä ylittäneeseen Kreikkaan, joten vastuumaaksi määrittyi useimmiten se mihin turvapaikkahakemus lopulta jätettiin. Kreikasta Suomeen kulkeneen ja rekisteröinnin välttäneen turvapaikanhakijan prosessi käsiteltiin siis Suomessa, vaikka henkilö olikin kulkenut Suomeen usean turvallisen EU-maan kautta.

Turvapaikanhakijat suosivat todennäköisesti jatkossakin tiettyjä Länsi-Euroopan maita, minkä vuoksi vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta jakautuu epätasaisesti. Se on synnyttänyt poliittista eripuraa jäsenmaiden välille, mikä osittain lisää painetta turvapaikkajärjestelmän uusimiseen. Oikeudesta hakea turvapaikkaa kun ei voida luopua, Vuorio sanoo.

– Jos he jättävät turvapaikkahakemuksen, heidät on otettava sisään. Se on kansainvälinen pakolaisoikeudellinen periaate, josta ei voida luopua.
_
Juttua päivitetty 15.3.2018 klo 12:11: Jutussa luki: "Dublin-asetuksen mukaan EU:n ulkorajan ylittäneen tulisi hakea turvapaikkaa ensimmäisestä turvallisesta maasta. Turvapaikanhakijan tiedot tallennetaan EU:n yhteiseen rekisteriin ja maa, josta turvapaikkaa on haettu, on vastuussa prosessin loppuunsaattamisesta". Muutettu muotoon: "Dublin-asetuksen mukaan ensimmäinen maa, josta turvapaikkaa on haettu, on vastuussa prosessin loppuunsaattamisesta. Vastuumaa tarkistetaan EU-maiden yhteisestä rekisteristä, jonne ulkorajan ylittäneen tiedot tallennetaan". _

Juttua täsmennetty 15.3.2018 klo 12:16: Alaotsikossa luki: "EU-maiden päämiehet saattavat piankin äänestää asetuksesta". Muutettu muotoon: "EU-maat saattavat piankin äänestää asetuksesta".

EU ei löydä sopua turvapaikkapolitiikasta – neuvottelut jumissa jo kuukausia